Progressive Myoclonic Epilepsy Type 1: 2004 Jun 24 [Updated 2020 Jul 2]

Created: June 24, 2004; Updated: July 2, 2020Peer reviewe

Pientalon suunnittelu ja kustannuslaskenta

Tämän insinöörityön tarkoituksena oli suunnitella omakotitalo ja piirtää talosta piirustukset. Lisäksi tavoitteena oli määrittää rakennusurakan kustannukset ja selvittää kuinka kauan kyseisen urakan läpivienti kestää. Työ sisälsi selvitykset tarpeista, joiden pohjalta rakennus voitiin suunnitella järkeväksi. Työ sisälsi myös hankesuunnitelman, jossa selvitetään rahoitus, rakennuskohteen laajuus, hankkeen osapuolet, rakennuspaikka, lämmitystapa, rakennuksen materiaalit ja aikataulu. Lisäksi huoneiden koot ja sijoittelu rakennukseen on määritelty rakennussuunnittelussa. Rakennussuunnitelmat piirrettiin Revit-mallinnusohjelmalla. Piirustusten viimeistelyssä käytettiin Autocad-piirustusohjelmaa. Hankkeen aikatauluttamisessa käytettiin Planet-ohjelmaa. Rakennuskohteen materiaalimäärät määritettiin osittain suoraan Revit-ohjelman ilmoittamista luvuista ja tarvittaessa perinteisesti mittaamalla. Kustannukset määritettiin KlaraNet-kustannuslaskentaohjelmalla Talo 2000 -järjestelmän mukaisesti luetteloituna. Lopullisissa kustannuksissa on otettu huomioon oman puutavaran, maansiirtokoneen ja oman työvoiman käytön vaikutus kustannuksiin.The aim of this thesis was to design and draw plans of a detached house. In addition the aim was to define the costs of construction and find out the schedule of the construction. The work included debriefing from the customer needs in order to design a functional building. It also included a project plan where financing, the largeness of the construction, organisation of the project, building lot, heating system as well as building materials and scheduling were clarified. In addition, the size of the rooms and the layout in the building were defined in the construction plan. Construction plans were drawn with the Revit modelling program. Autocad drawing program was used for finishing the drawings. The Planet-program was used in planning the timetable. The rates of the construction were partly taken from the Revit-program and if needed by counting traditionally with a measuring instrument. The costs were defined by KlaraNet cost accounting program and listed according to Talo 2000 system. The effects of using the customer’s own lumber, his own earthmover and own ability to build were considered in the final costs

Quantitative MRI volumetry of the entorhinal cortex in temporal lobe epilepsy

AbstractThe entorhinal cortex (Brodmann’s area 28) is located at the anterior aspect of the parahippocampal gyrus ventral to the amygdala and the hippocampus. It is reciprocally interconnected with the hippocampus via glutamatergic pathways. We investigated whether the entorhinal cortex is damaged in human temporal lobe epilepsy (TLE). The volume of the entorhinal cortex was measured using magnetic resonance imaging (MRI) in 36 patients with cryptogenic TLE and in 21 controls. The mean volumes of the entorhinal cortex on the focal side did not differ from controls. In 11 of 36 patients, however, the entorhinal cortex volume was reduced by 25%. Entorhinal volume correlated with hippocampal volume in TLE (ipsilaterally, r= 0.454, P< 0.01; contralaterally, r= 0.340, P< 0.05). Further, 64% of patients with 25% entorhinal cortex damage had ipsilateral hippocampal atrophy. On the other hand, right focal TLE patients with hippocampal atrophy had a 19% volume reduction of the ipsilateral entorhinal cortex (P< 0.05). The volume of the entorhinal cortex correlated with the duration of TLE (r= −0.335, P< 0.05). The present study indicates that the entorhinal cortex might be damaged in a subpopulation of patients with cryptogenic TLE. In most cases, volume reduction was associated with hippocampal damage. These data suggest that entorhinal damage contributes to the symptomatology in TLE

”Nothing wrong with a bit of healthy competition” : Keskustelu selfie-kulttuurin konventioista ja kehoihanteista Celeste Barberin parodiakuvissa

Pro gradu -tutkielmassani analysoin Celeste Barberin Instagram-tilin @celestebarber parodiakuvia. Celeste Barber nousi kansainväliseen tietoisuuteen vuonna 2015 alkaessaan parodioida julkisuuden henkilöiden kuvia Instagramissa #challengeaccepted-kampanjan muodossa. Barberin ironinen aikomus on kuvata itsestään samanlainen kuva julkisuuden henkilön kanssa. Hän päätyy vääntelemään sekä vääristelemään kuvan elementtejä ja viihdyttää yleisöään epäonnistumalla humoristisesti julkisuuden henkilöiden matkimisessa. Aineistoni koostuu 25 parodiakuvasta, joita analysoin yhdessä julkaisuun liitettyjen kuvatekstien kanssa lähiluvun menetelmin. Tarkoituksenani on osoittaa, kuinka Barberin parodia ei toimi pelkästään viihteenä vaan tuottaa kriittistä kommenttiraitaa. Tutkielmassani pureudun siihen, millaisin keinoin Celeste Barberin parodia ottaa kantaa selfie-kulttuurin konventioihin sekä julkisuuden henkilöiden Instagram-kuvien kapeaan naisrepresentaatioon. Osoitan, kuinka parodian keinoin voidaan käydä keskustelua niin Instagram-kuvien ottamiseen liittyvistä käytännöistä kuin naisiin kohdistuvista ulkonäköihanteista. Celeste Barber tekee kuvissaan tietoisesti toisin. Hän kiinnittää huomion itserepresentaatioon rikkomalla kaavaa ja humoristisesti epäonnistumalla itsensä kuvaamisen konventioissa tarkoituksellisesti. Barberin parodia on verrattavissa vastamainoskäytäntöihin ja kulttuuriseen häirintään. Teoksen elementit järjestellään uudelleen niin, että ne auttavat välittämään halutun viestin. Barber valjastaa alkuperäisten kuvien elementit käyttöönsä ja kääntää ne parodiaversiossaan omien tarkoitusperiensä tueksi. Toisin tekeminen auttaa tunnistamaan selfie-kulttuuriin ja henkilöbrändäämiseen liittyviä itserepresentaation konventioita. Samalla tarkoituksellinen toisin tekeminen paljastaa naisrepresentaation yksipuolisuuden ja kapeat kehoihanteet julkisuuden henkilöiden Instagram-kuvissa

Dystopian lajikonventiot ja traumakertomus Suzanne Collinsin The Hunger Games -trilogiassa

Tutkielma käsittelee dystopian lajipiirteiden ja traumakertomuksen käyttöä yhdysvaltalaisen Suzanne Collinsin The Hunger Games -trilogiassa (2008–2010). Tutkielman keskeinen tavoite on osoittaa, miten nuortendystopiaksi kategorisoitu The Hunger Games -trilogia sekä todentaa että uudistaa dystopiakirjallisuuden vakiintuneita lajipiirteitä. Tutkielman johtoajatus on, että yksi merkittävimmistä uudistamisen tavoista on juuri traumakertomuksen käyttö osana kohdeteosten kerrontaa. Tutkielmassa verrataan kohdeteoksia dystopiagenren tunnetuihin klassikoihin ja osoitetaan, miten traumakertomus on dystopian vakiintuneiden lajipiirteiden lisäksi tärkeä kerronnallinen keino, joka rakentaa dystooppista tarinamaailmaa. Dystopiakirjallisuuden lajipiirteiden erittelyssä tutkielmassa käytetään Rafaella Baccolinin, Tom Moylanin, Erika Gottliebin sekä Dunja M. Mohrin määritelmiä. Tutkielmassa keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: Miten dystopia fiktiivisenä maailmana heijastuu päähenkilön tapaan kokea ja kerronnallistaa trauma? Tuottaako dystoppinen miljöö traumafiktiolle poikkeuksellisia ilmaisutapoja? Miten väkivallan ja kuoleman kuvastot yhdistyvät trauman kokemukseen? Miten kohdeteoksen häilyvä status kanonisoidun dystopian ja nuortendystopian (young adult dystopia) välillä vaikuttaa traumakerronnan kuvaukseen ja tulkintaan? Tutkielman taustalla on Alastair Fowlerin kirjallisuudenlajien kommunikatiivisuutta korostava teoria, jonka keskeisenä ajatuksena on lajien historiallinen muuttuminen ja yhdistyminen toisiin lajeihin. Tutkielmassa esitetty analyysi pohjaa Fowlerin ajatukseen siitä, että kirjallisuuden lajit muuttuvat, kun niiden piirrerepertuaareihin yhdistyy uusia aiheita ja piirteitä. Tutkielma avaa, miten muun muassa omaelämäkerrallisten teosten tutkimuksessa vakiintunut traumakertomuksen käsite soveltuu myös täysin fiktiivisen tarinamaailman analyysiin vahvistaen samalla kohdeteosten lajityypillistä tulkintaa. Hypoteesi on, että henkilöhahmon vahva tajunnankuvaus ja traumakertomuksen käyttö ovat toisiinsa limittyviä ominaisuuksia, jotka uudistavat dystopiakirjallisuuden lajitraditiota. Lisäksi traumakertomuksellinen kerrontatapa on piirre, joka erottaa nuorille suunnatut dystopiat genren kanonisoiduista klassikoista. Tutkielmassa esitetään, että kärsimyskuvaukset ja aihelmat traumaattisista tapahtumista eivät ole dystopiakirjallisuudessa ennenkuulumattomia, vaan traumafiktiolle tyypilliset aihelmat, kuten sodat, luonnonkatastrofit ja rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus yhteiskunnassa ovat tyypillisiä aiheita myös klassisissa ja kriittisissä dystopioissa. The Hunger Games -trilogian tapa hyödyntää traumafiktion kerronnallisia keinoja ja vahvistaa traumakertomuksen mallilla dystooppista miljöötä nostaa nämä piirteet keskeiseen rooliin. Tutkielma osoittaa, että kohdeteokset yhdistyvät dystopiakirjallisuuden lajiperinteeseen, mutta samalla uudistavat lajin piirrerepertuaaria. The Hunger Games -trilogiassa kieli on erityisen keskeisessä asemassa, sillä se rakentaa sekä dystooppista maailmaa että traumakerrontaa. Kohdeteokset hyödyntävät monia kulttuurisia malleja, joihin viittaaminen myös vahvistaa tulkintaa dystooppisesta maailmasta. Dystopian ja traumakertomuksen yhteyksien lisäksi tutkielmassa muun muassa käsitellään kohdeteoksissa esiintyvää kuvallisuutta, joka kytkeytyy eläin- ja luontoaiheisiin sekä tulen symboliikkaan. Luontotematiikan käytöllä on olennainen rooli sekä dystooppisen maailman rakentajana sekä traumakerronnan rikastajana. Dystopioille ominaiseen tapaan kohdeteokset hyödyntävät asetelmaa luonnon ja teknologian vastakkaisuudesta

Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen vakuutusyhtiössä

Lohkoketjuteknologia on voimakkaasti kasvanut ilmiö, jonka povataan muuttavan maailmaa yhtä paljon kuin internet. Lohkoketjuteknologia tarjoaa uudenlaisen hajautetun tietokannan, joka yhdistettynä älykkäisiin sopimuksiin ja kryptografiseen salaukseen luo paljon uusia mahdollisuuksia toimialasta riippumatta. Alati digitalisoituvassa maailmassa myös vakuutusyhtiöiden tulee pysyä kehityksen mukana ja vanhoja prosesseja on enenevissä määrin uudistettava. Lohkoketjuteknologia tarjoaakin suuren potentiaalin vakuutusyhtiön eri toimintojen virtaviivaistamiselle ja automatisoinnille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää vakuutusyhtiössä ja mitä mahdollisuuksia siihen liittyy. Tutkimuksessa selvitetään, millä vakuutusyhtiön osa-alueilla teknologia tulee vaikuttamaan ja millaisia uusia ratkaisuja ja sovelluksia se mahdollistaa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia riskejä ja rajoitteita teknologiaan ja sen hyödyntämiseen liittyy. Tutkimusaihe on oleellinen, sillä vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty ja aihealuetta on muutenkin vähän kartoitettu. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostuu asiantuntijahaastatteluista ja analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lohkoketjuteknologia on yksi 2010-luvun merkittävimpiä teknologioita ja sitä voidaan hyödyntää laaja-alaisesti vakuutusyhtiössä. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä vakuuttamiseen liittyvää osa-aluetta, joissa lohkoketjuteknologian hyödyntäminen on kaikkein merkittävintä ja joissa hyödyt tulevat olemaan suuret. Lohkoketjuteknologian hyödyntämisen leviämistä hidastaa vielä toistaiseksi teknologian kypsymättömyys, mutta jo olemassa olevat lohkoketjusovellukset osoittavat teknologian toimivuuden myös käytännössä

Biopankki osana terveydenhuollon toimintaa - miksi se on myös potilaan perusoikeus

Teema : biopankk