Associating spatial patterns of zooplankton abundance with water temperature, depth, planktivorous fish and chlorophyll

201

Occurrence of two-year cyclicity, "saw-blade fluctuation", in vendace populations in Finland

The tendency towards two-year cyclicity is considered typical of many Fennoscandian vendace populations, especially in fluctuation of recruitment, based on time series of individual lakes. We used two robust indicators to identify and quantify two-year cycles in vendace population proxy time series at different life-stages - spawning stock biomass (SB), density of newly hatched larvae (LD) and recruitment (REC) - from 22 Finnish lakes. Then we applied Fisher's meta-analytical test to assess the adequacy of the evidence to support the hypothesis that vendace population dynamics include two-year cyclicity. The results supported this hypothesis for REC but not for SB or LD. Yet. the indicators and test are conservative and time-series of SB and LD are shorter than those for REC. The appearance of cycles in REC is associated with high post-recruitment mortality, consequently practically only one spawning per cohort. Cycles may be typical for the recovery period from low abundance period also. Still, some populations with moderate post-REC mortality and non-cyclic SB abundance exhibited cycles in REC. Such dynamics presuppose the existence of more complex regulation based on the interaction of different life stages

Ecological commonalities among pelagic fishes: comparison of freshwater ciscoes and marine herring and sprat

Systematic comparisons of the ecology between functionally similar fish species from freshwater and marine aquatic systems are surprisingly rare. Here, we discuss commonalities and differences in evolutionary history, population genetics, reproduction and life history, ecological interactions, behavioural ecology and physiological ecology of temperate and Arctic freshwater coregonids (vendace and ciscoes, Coregonus spp.) and marine clupeids (herring, Clupea harengus, and sprat, Sprattus sprattus). We further elucidate potential effects of climate warming on these groups of fish based on the ecological features of coregonids and clupeids documented in the previous parts of the review. These freshwater and marine fishes share a surprisingly high number of similarities. Both groups are relatively short-lived, pelagic planktivorous fishes. The genetic differentiation of local populations is weak and seems to be in part correlated to an astonishing variability of spawning times. The discrete thermal window of each species influences habitat use, diel vertical migrations and supposedly also life history variations. Complex life cycles and preference for cool or cold water make all species vulnerable to the effects of global warming. It is suggested that future research on the functional interdependence between spawning time, life history characteristics, thermal windows and genetic differentiation may profit from a systematic comparison of the patterns found in either coregonids or clupeids

Työsuojelu ja EU. Asiantuntija-arvioita EU:n vaikutuksista Suomessa ja Ruotsissa.

Pohjoismaita on pidetty työsuojelun edelläkävijämaina. Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995. Ennen liittymistä molemmissa maissa yleisesti epäiltiin, että EU tulisi vaikuttamaan heikentävästi työsuojelun tasoon. Jäsenyyttä on nyt kestänyt yli seitsemän vuotta ja voi jo arvioida miten on käynyt. Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioidaan oikeudellisesta näkökulmasta kirjallisuuden ja teemahaastattelujen avulla millä tavoin EU on vaikuttanut työsuojeluun Suomessa ja Ruotsissa. Tutkielmassa määritellään työsuojelu, kerrotaan sen historiaa sekä kuvataan pohjoismaisen työsuojeluyhteistyön perinnettä. Tutkielmassa kuvataan EU:n toimintaa sosiaalipolitiikassa ja EU:n pyrkimyksiä sosiaalipolitiikan edistämisessä. Tutkielmassa esitetään kirjallisuuden avulla Euroopan unionin tehtäviä työsuojelussa sekä EU:n työsuojelulainsäädäntöä. Tutkielmassa kerrotaan, minkälaisia muutoksia EU aiheutti Suomen ja Ruotsin työsuojelulainsäädäntöihin ja selvitetään mitkä olivat niistä merkittävimmät. Tutkielmassa verrataan Eurostatin työtapaturmatilastojen avulla työsuojelun tosiasiallista tasoa EU:n jäsenmaissa, ja selvitetään mille tasolle Suomi ja Ruotsi sijoittuvat tässä vertailussa. Lisäksi selvitetään tapoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa työsuojeluasioihin EU:ssa. Tutkimuksessa esitetään työsuojelun alan EU-asiantuntijoiden subjektiivisia näkemyksiä EU:n vaikutuksista työsuojeluun Suomessa ja Ruotsissa. Näkemykset on kerätty teemahaastattelumenetelmällä. Koska työsuojeluasioita hoidetaan sekä Pohjoismaissa että EU:ssa kolmikantaisesti, on kummassakin maassa haastateltu työntekijäjärjestön, työnantajajärjestön sekä työsuojeluviranomaisen edustajia. Haastateltavia on yhteensä kuusi. Haastattelutulokset on analysoitu etsimällä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Lopuksi haastateltavien näkemyksiä on verrattu kirjallisuudessa esitettyihin näkemyksiin. EU:n vaikutuksia työsuojeluun on erittäin vaikea arvioida. Silti voidaan vetää johtopäätös, ettei EU-jäsenyys ole heikentänyt eikä myöskään liiemmin parantanut kummankaan maan työsuojelun tasoa. Joitakin tärkeitä uudistuksia on tullut, kuten työolojen puitedirektiivin vaatimukset sekä tuotevalvonnan kokonaisuudistus, joka on saattanut vaikuttaa maiden työsuojelun tasoon. Lisäksi on tullut yksittäisiä heikennyksiä ja parannuksia maiden lainsäädäntöihin, joilla ei kuitenkaan ole ollut suurempaa merkitystä työsuojelun tason kannalta. Tuotteita koskevat säädökset on EU:ssa harmonisoitu korkealle tasolle, ja työympäristödirektiivit ovat minimiharmonisoitu, jolloin maa voi ylläpitää tiukempia vaatimuksia kuin EU. Tämä on mahdollistanut tiukempien säädösten säilyttämisen Suomessa ja Ruotsissa. Suurin EU:n aiheuttama muutos on tapa toimia, jota edelleen opetellaan.SISÄLTÖ TAULUKOT JA KUVIOT 4 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS 5 2 TYÖSUOJELU JA EU 8 2.1 Työsuojelukäsitteet 8 2.2 Työsuojelun kehitys 10 2.3 Kansainvälinen yhteistyö työsuojelun alueella 12 2.4 EU-käsitteet 14 2.5 Euroopan integraatio ja konvergenssi 16 2.6 Sosiaalipolitiikan konvergoituminen 18 2.7 Sosiaalipolitiikan harmonisointi 21 3 KIRJALLISUUDESSA ESITETTYJÄ ARVIOITA EU:N VAIKUTUKSISTA TYÖSUOJELUUN SUOMESSA JA RUOTSISSA 25 3.1 Aineiston keruu ja analysointi 25 3.2 Etukäteisarvioita jäsenyyden tulevista vaikutuksista 27 3.2.1 Suomalaisia näkemyksiä ennen jäsenyyttä 27 3.2.2 Ruotsalaisia näkemyksiä ennen jäsenyyttä 29 3.3 Työsuojelulainsäädännön taso EU:ssa 31 3.3.1 Työsuojeluasioiden sääntely EU:ssa 31 3.3.2 Työsuojeluvalvonta EU:ssa 37 3.3.3 EU:n vaikutukset Suomen ja Ruotsin työsuojelulainsäädäntöihin 39 3.4 Työsuojelun tosiasiallinen taso EU-maissa 42 3.5 Vaikuttaminen työsuojeluasioihin EU:ssa 48 3.6 Yhteenveto kirjallisuudessa esitetyistä arvioista 50 4 TYÖSUOJELUASIANTUNTIJOIDEN ARVIOITA EU:N VAIKUTUKSISTA TYÖSUOJELUUN SUOMESSA JA RUOTSISSA 55 4.1 Teemahaastattelu tutkimusmetodina 55 4.2 Työsuojeluasiantuntijoiden teemahaastattelut 57 4.2.1 Aineiston keruu 57 4.2.2 Aineiston käsittely 59 4.2.3 Aineiston analysointi 60 4.3 Työsuojeluasiantuntijoiden arvioita EU:n vaikutuksesta työsuojeluun Suomessa ja Ruotsissa 62 4.3.1 Suomalaisia näkemyksiä vuonna 1995 62 4.3.2 Suomalaisia näkemyksiä vuonna 1998 64 4.3.3 Suomalaisia näkemyksiä vuodenvaihteessa 2001-2002 65 4.3.4 Ruotsalaisia näkemyksiä vuonna 2002 70 4.4 Yhteenveto työsuojeluasiantuntijoiden arvioista 79 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 91 LÄHTEET 95 HAASTATTELUT 100 LIITE 1. TYÖTURVALLISUUSDIREKTIIVIT 1978 -­ 2001 10

Työsuojelu ja EU. Asiantuntija-arvioita EU:n vaikutuksista Suomessa ja Ruotsissa.

Pohjoismaita on pidetty työsuojelun edelläkävijämaina. Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995. Ennen liittymistä molemmissa maissa yleisesti epäiltiin, että EU tulisi vaikuttamaan heikentävästi työsuojelun tasoon. Jäsenyyttä on nyt kestänyt yli seitsemän vuotta ja voi jo arvioida miten on käynyt. Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioidaan oikeudellisesta näkökulmasta kirjallisuuden ja teemahaastattelujen avulla millä tavoin EU on vaikuttanut työsuojeluun Suomessa ja Ruotsissa. Tutkielmassa määritellään työsuojelu, kerrotaan sen historiaa sekä kuvataan pohjoismaisen työsuojeluyhteistyön perinnettä. Tutkielmassa kuvataan EU:n toimintaa sosiaalipolitiikassa ja EU:n pyrkimyksiä sosiaalipolitiikan edistämisessä. Tutkielmassa esitetään kirjallisuuden avulla Euroopan unionin tehtäviä työsuojelussa sekä EU:n työsuojelulainsäädäntöä. Tutkielmassa kerrotaan, minkälaisia muutoksia EU aiheutti Suomen ja Ruotsin työsuojelulainsäädäntöihin ja selvitetään mitkä olivat niistä merkittävimmät. Tutkielmassa verrataan Eurostatin työtapaturmatilastojen avulla työsuojelun tosiasiallista tasoa EU:n jäsenmaissa, ja selvitetään mille tasolle Suomi ja Ruotsi sijoittuvat tässä vertailussa. Lisäksi selvitetään tapoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa työsuojeluasioihin EU:ssa. Tutkimuksessa esitetään työsuojelun alan EU-asiantuntijoiden subjektiivisia näkemyksiä EU:n vaikutuksista työsuojeluun Suomessa ja Ruotsissa. Näkemykset on kerätty teemahaastattelumenetelmällä. Koska työsuojeluasioita hoidetaan sekä Pohjoismaissa että EU:ssa kolmikantaisesti, on kummassakin maassa haastateltu työntekijäjärjestön, työnantajajärjestön sekä työsuojeluviranomaisen edustajia. Haastateltavia on yhteensä kuusi. Haastattelutulokset on analysoitu etsimällä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Lopuksi haastateltavien näkemyksiä on verrattu kirjallisuudessa esitettyihin näkemyksiin. EU:n vaikutuksia työsuojeluun on erittäin vaikea arvioida. Silti voidaan vetää johtopäätös, ettei EU-jäsenyys ole heikentänyt eikä myöskään liiemmin parantanut kummankaan maan työsuojelun tasoa. Joitakin tärkeitä uudistuksia on tullut, kuten työolojen puitedirektiivin vaatimukset sekä tuotevalvonnan kokonaisuudistus, joka on saattanut vaikuttaa maiden työsuojelun tasoon. Lisäksi on tullut yksittäisiä heikennyksiä ja parannuksia maiden lainsäädäntöihin, joilla ei kuitenkaan ole ollut suurempaa merkitystä työsuojelun tason kannalta. Tuotteita koskevat säädökset on EU:ssa harmonisoitu korkealle tasolle, ja työympäristödirektiivit ovat minimiharmonisoitu, jolloin maa voi ylläpitää tiukempia vaatimuksia kuin EU. Tämä on mahdollistanut tiukempien säädösten säilyttämisen Suomessa ja Ruotsissa. Suurin EU:n aiheuttama muutos on tapa toimia, jota edelleen opetellaan.SISÄLTÖ TAULUKOT JA KUVIOT 4 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS 5 2 TYÖSUOJELU JA EU 8 2.1 Työsuojelukäsitteet 8 2.2 Työsuojelun kehitys 10 2.3 Kansainvälinen yhteistyö työsuojelun alueella 12 2.4 EU-käsitteet 14 2.5 Euroopan integraatio ja konvergenssi 16 2.6 Sosiaalipolitiikan konvergoituminen 18 2.7 Sosiaalipolitiikan harmonisointi 21 3 KIRJALLISUUDESSA ESITETTYJÄ ARVIOITA EU:N VAIKUTUKSISTA TYÖSUOJELUUN SUOMESSA JA RUOTSISSA 25 3.1 Aineiston keruu ja analysointi 25 3.2 Etukäteisarvioita jäsenyyden tulevista vaikutuksista 27 3.2.1 Suomalaisia näkemyksiä ennen jäsenyyttä 27 3.2.2 Ruotsalaisia näkemyksiä ennen jäsenyyttä 29 3.3 Työsuojelulainsäädännön taso EU:ssa 31 3.3.1 Työsuojeluasioiden sääntely EU:ssa 31 3.3.2 Työsuojeluvalvonta EU:ssa 37 3.3.3 EU:n vaikutukset Suomen ja Ruotsin työsuojelulainsäädäntöihin 39 3.4 Työsuojelun tosiasiallinen taso EU-maissa 42 3.5 Vaikuttaminen työsuojeluasioihin EU:ssa 48 3.6 Yhteenveto kirjallisuudessa esitetyistä arvioista 50 4 TYÖSUOJELUASIANTUNTIJOIDEN ARVIOITA EU:N VAIKUTUKSISTA TYÖSUOJELUUN SUOMESSA JA RUOTSISSA 55 4.1 Teemahaastattelu tutkimusmetodina 55 4.2 Työsuojeluasiantuntijoiden teemahaastattelut 57 4.2.1 Aineiston keruu 57 4.2.2 Aineiston käsittely 59 4.2.3 Aineiston analysointi 60 4.3 Työsuojeluasiantuntijoiden arvioita EU:n vaikutuksesta työsuojeluun Suomessa ja Ruotsissa 62 4.3.1 Suomalaisia näkemyksiä vuonna 1995 62 4.3.2 Suomalaisia näkemyksiä vuonna 1998 64 4.3.3 Suomalaisia näkemyksiä vuodenvaihteessa 2001-2002 65 4.3.4 Ruotsalaisia näkemyksiä vuonna 2002 70 4.4 Yhteenveto työsuojeluasiantuntijoiden arvioista 79 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 91 LÄHTEET 95 HAASTATTELUT 100 LIITE 1. TYÖTURVALLISUUSDIREKTIIVIT 1978 -­ 2001 10

Till Finlands kvinnor

32 x 42 c