Pohjoismaita on pidetty työsuojelun edelläkävijämaina. Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995. Ennen liittymistä molemmissa maissa yleisesti epäiltiin, että EU tulisi vaikuttamaan heikentävästi työsuojelun tasoon. Jäsenyyttä on nyt kestänyt yli seitsemän vuotta ja voi jo arvioida miten on käynyt. Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioidaan oikeudellisesta näkökulmasta kirjallisuuden ja teemahaastattelujen avulla millä tavoin EU on vaikuttanut työsuojeluun Suomessa ja Ruotsissa.
Tutkielmassa määritellään työsuojelu, kerrotaan sen historiaa sekä kuvataan pohjoismaisen työsuojeluyhteistyön perinnettä. Tutkielmassa kuvataan EU:n toimintaa sosiaalipolitiikassa ja EU:n pyrkimyksiä sosiaalipolitiikan edistämisessä. Tutkielmassa esitetään kirjallisuuden avulla Euroopan unionin tehtäviä työsuojelussa sekä EU:n työsuojelulainsäädäntöä. Tutkielmassa kerrotaan, minkälaisia muutoksia EU aiheutti Suomen ja Ruotsin työsuojelulainsäädäntöihin ja selvitetään mitkä olivat niistä merkittävimmät. Tutkielmassa verrataan Eurostatin työtapaturmatilastojen avulla työsuojelun tosiasiallista tasoa EU:n jäsenmaissa, ja selvitetään mille tasolle Suomi ja Ruotsi sijoittuvat tässä vertailussa. Lisäksi selvitetään tapoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa työsuojeluasioihin EU:ssa.
Tutkimuksessa esitetään työsuojelun alan EU-asiantuntijoiden subjektiivisia näkemyksiä EU:n vaikutuksista työsuojeluun Suomessa ja Ruotsissa. Näkemykset on kerätty teemahaastattelumenetelmällä. Koska työsuojeluasioita hoidetaan sekä Pohjoismaissa että EU:ssa kolmikantaisesti, on kummassakin maassa haastateltu työntekijäjärjestön, työnantajajärjestön sekä työsuojeluviranomaisen edustajia. Haastateltavia on yhteensä kuusi. Haastattelutulokset on analysoitu etsimällä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Lopuksi haastateltavien näkemyksiä on verrattu kirjallisuudessa esitettyihin näkemyksiin.
EU:n vaikutuksia työsuojeluun on erittäin vaikea arvioida. Silti voidaan vetää johtopäätös, ettei EU-jäsenyys ole heikentänyt eikä myöskään liiemmin parantanut kummankaan maan työsuojelun tasoa. Joitakin tärkeitä uudistuksia on tullut, kuten työolojen puitedirektiivin vaatimukset sekä tuotevalvonnan kokonaisuudistus, joka on saattanut vaikuttaa maiden työsuojelun tasoon. Lisäksi on tullut yksittäisiä heikennyksiä ja parannuksia maiden lainsäädäntöihin, joilla ei kuitenkaan ole ollut suurempaa merkitystä työsuojelun tason kannalta. Tuotteita koskevat säädökset on EU:ssa harmonisoitu korkealle tasolle, ja työympäristödirektiivit ovat minimiharmonisoitu, jolloin maa voi ylläpitää tiukempia vaatimuksia kuin EU. Tämä on mahdollistanut tiukempien säädösten säilyttämisen Suomessa ja Ruotsissa. Suurin EU:n aiheuttama muutos on tapa toimia, jota edelleen opetellaan.SISÄLTÖ TAULUKOT JA KUVIOT 4 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS 5 2 TYÖSUOJELU JA EU 8 2.1 Työsuojelukäsitteet 8 2.2 Työsuojelun kehitys 10 2.3 Kansainvälinen yhteistyö työsuojelun alueella 12 2.4 EU-käsitteet 14 2.5 Euroopan integraatio ja konvergenssi 16 2.6 Sosiaalipolitiikan konvergoituminen 18 2.7 Sosiaalipolitiikan harmonisointi 21 3 KIRJALLISUUDESSA ESITETTYJÄ ARVIOITA EU:N VAIKUTUKSISTA TYÖSUOJELUUN SUOMESSA JA RUOTSISSA 25 3.1 Aineiston keruu ja analysointi 25 3.2 Etukäteisarvioita jäsenyyden tulevista vaikutuksista 27 3.2.1 Suomalaisia näkemyksiä ennen jäsenyyttä 27 3.2.2 Ruotsalaisia näkemyksiä ennen jäsenyyttä 29 3.3 Työsuojelulainsäädännön taso EU:ssa 31 3.3.1 Työsuojeluasioiden sääntely EU:ssa 31 3.3.2 Työsuojeluvalvonta EU:ssa 37 3.3.3 EU:n vaikutukset Suomen ja Ruotsin työsuojelulainsäädäntöihin 39 3.4 Työsuojelun tosiasiallinen taso EU-maissa 42 3.5 Vaikuttaminen työsuojeluasioihin EU:ssa 48 3.6 Yhteenveto kirjallisuudessa esitetyistä arvioista 50 4 TYÖSUOJELUASIANTUNTIJOIDEN ARVIOITA EU:N VAIKUTUKSISTA TYÖSUOJELUUN SUOMESSA JA RUOTSISSA 55 4.1 Teemahaastattelu tutkimusmetodina 55 4.2 Työsuojeluasiantuntijoiden teemahaastattelut 57 4.2.1 Aineiston keruu 57 4.2.2 Aineiston käsittely 59 4.2.3 Aineiston analysointi 60 4.3 Työsuojeluasiantuntijoiden arvioita EU:n vaikutuksesta työsuojeluun Suomessa ja Ruotsissa 62 4.3.1 Suomalaisia näkemyksiä vuonna 1995 62 4.3.2 Suomalaisia näkemyksiä vuonna 1998 64 4.3.3 Suomalaisia näkemyksiä vuodenvaihteessa 2001-2002 65 4.3.4 Ruotsalaisia näkemyksiä vuonna 2002 70 4.4 Yhteenveto työsuojeluasiantuntijoiden arvioista 79 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 91 LÄHTEET 95 HAASTATTELUT 100 LIITE 1. TYÖTURVALLISUUSDIREKTIIVIT 1978 - 2001 10
