Library Performance Index (ILP) : Multi-Factor Library Performance Evaluation

The Library Performance Index (ILP) is a composite index combining several indicators (sub-indices) derived from complementary views on library services and processes. At the ILP level, the composite index approach enables us to evaluate a complex phenomenon by grouping relevant factors, computing sub-indices of the groups, and computing a weighted sum of those with coefficients assigned by experts. We also apply the composite index approach at the group level, combining the values of the factors within a given group. Such factors can be statistics (e.g., the number of loans), opinions of library professionals (e.g., weighting the attributes of the sub-indices) and opinions of library customers (e.g., results from user surveys). By capturing multiple ‘dimensions’ of library performance, the ILP can be a valuable and effective tool. We illustrate the approach by dividing a number of library performance-related factors into four groups and computing their respective sub-indices: User Experience Index (IUX), Core Processes Index (ICP), Input Index (IIP), Use of Services Index (IUS). Each sub-index was discussed and defined in a dedicated workshop with library directors, developers, and finally the sub-indices were combined to the ILP. While opinions may vary on the contribution of specific factors to the overall library performance evaluation, our primary goal was to demonstrate the flexibility of the composite index-based approach.Peer reviewe

Julkishallinnon muutosten vaikutus hyvinvointipalvelujen tuotantoon : New Public Management, keskushallinto ja peruskoulutus

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Alun perin Iso-Britanniasta lähtöisin oleva New Public Management on muokannut julkishallintoa myös Suomessa runsaan viidentoista vuoden ajan. Hyvinvointipalvelumme on perinteisesti rakennettu tasa-arvon ja vahvan keskushallinnon varaan. Tutkimuksen lähtökohta on selvittää NPM:n vaikutusta hyvinvointipalveluihimme josta esimerkkinä ovat koulutuspalvelut. Tutkimuskohteeksi on rajattu peruskoulutus, sillä se on koulutussektorin tarkoituksenmukaisin esimerkki peruspalvelusta. Hallinnon muutoksia tutkitaan keskushallinnon tasolla. Kyse on empiirisestä tutkimuksesta hyvinvointipalvelujen tuotannon ja hallinnon muutoksista. Tutkimus on kuvaileva ja selittävä. Analyysin teko on jatkuvaa. Tutkimuskysymykset ovat 1. Kuinka NPM on näkynyt peruskoulutuksessa 2. Voidaanko muutoksista löytää hyötyjä ja jos niin millaisia 3. Onko muutoksista negatiivisia seurauksia ja jos niin millaisia. Ensimmäisen kysymyksen tutkimuskriteeristöksi on tiivistetty NPM:n keinot ja tavoitteet omaksi luvukseen. Kahden jälkimmäisen kysymyksen tutkimuskriteeristönä on yhtäältä em. NPM:n tavoitteet ja keinot ja toisaalta hyvinvointi-ideologian tavoitteet ja keinot jotka on tiivistetty omaksi luvukseen. Näiden avulla tutkitaan koulutuspoliittista aineistoa. Makroviitekehys koskee julkishallinnon muutoksia ja mikroviitekehys hyvinvointipalvelujen tuotantoa. Julkishallinnon ja hyvinvointipalvelujen tutkimus yhdistyvät tutkimuksessa koulutuspolitiikkaan. Hyvinvointipoliittisen aineiston merkittävimmät lähteet ovat Julkunen ja Kosonen. Hallinnossa tärkeimmät lähteet ovat Temmes ja Peters. Koulutuspoliittisen aineiston tärkeimmät lähteet ovat Ahonen ja Temmes. Primaariaineisto koostuu opetusministeriön muistioista ja hallituksen esityksestä koulutusta käsitteleväksi laiksi perusteluineen. Tuloksinani olen löytänyt NPM-uudistuksia pääasiassa seuraavasti 1. Hallinnon hajauttaminen ja sääntelyn purkaminen mm. valtionosuusuudistuksella ovat lisänneet paikallistasojen valtaa 2. Koulutussektorilla sovelletaan mm. talous-, tulos-, normi- ja informaatio-ohjausta 3. Laadun arviointi on lähinnä koulutuksen järjestäjän vastuulla. Sitä on arvioitu uudenlaisin, osin kehitteillä olevin keinoin 4. Yksityistäminen ja markkinaohjautuvuus ei ole koulutussektorilla kovin laajaa Lisäksi tutkimuksessa löytyi viittauksia manageristiseen johtamiseen ja NPM:n ideologisiin ulottuvuuksiin. Tutkimuskysymyksiin vastataan sekä NPM- ja hyvinvointi-ideologisten tavoite- ja keinotiivistysten kautta että peilaamalla niitä makro- ja mikroviitekehyksiin. Lopulta voidaan todeta että NPM:n keinovalikoima on monipuolisesti käytössä koulutuksen hallinnonalalla ja peruskoulutuksessa. Samalla myös monet perinteisen hyvinvointi-ideologian tavoitteet ja keinot ovat yhä käytössä vaikka osa keinoista onkin NPM:lle vastakkaisia

”Aina on opittavaa ja voi oppia lisää” : Kiljavan opiston opettajien osaamisen kehittäminen

Tutkimus käsittelee Kiljavan opiston opettajien osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita. Kiljavan opisto on Nurmijärvellä sijaitseva järjestökoulutuksiin erikoistunut kansanopisto. Opiston omistaa Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK:n) koulutussäätiö. Opisto tarjoaa koulutusta luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja ammattiyhdistysliikkeen järjestötoimijoille. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten opisto tukee ja kehittää opettajien osaamista, miten opettajat osaavat ja hyödyntävät opetusteorioita sekä miten opettajat ymmärtävät oman osaamisensa. Näiden perusteella pyritään määrittämään opiston opettajien kehittämistarpeet. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään vapaata sivistystyötä ja sen koulutuspoliittista tilannetta vuonna 2015, opettajuutta, henkilöstön kehittämistä sekä oppimiskäsityksiä. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelulla ja kyselylomakkeella. Aineisto muodostuu yhdeksän opettajan haastattelusta sekä kyselylomakevastauksesta. Aineisto on analysoitu fenomenografian periaatteita noudattaen. Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat ymmärtävät hyvin opiston tavoitteet ja toimivat elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaan. Opettajat kokevat saavansa hyvin tukea ja tärkein tuen lähde on oma tiimi. Lisää tukea kaivataan pedagogisen osaamisen parantamiseen sekä yleisen yhteistyön kehittämiseen. Kaikki opettajat kuvasivat opetustaan ja opetusmenetelmiään konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan. Opettajille oli tärkeää muun muassa ohjaajana toimiminen ja opiskelijalähtöinen toiminta. Opettajat käyttivät opetusmenetelminä eniten pari- ja ryhmätöitä, mutta opetuksessa on mukana monipuolisesti erilaisia menetelmiä. Opettajilla on opistossa hyvät mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen. Koulutuksiin osallistumista tuetaan ja opettajat myös suhtautuvat koulutuksiin osallistumiseen erittäin positiivisesti. Opettajat kokivat omaavansa hyvät taidot tehtäviinsä, mutta tunnistavat tarpeen pitää osaamista jatkuvasti yllä. Opettajilla on vahva ammatti-identiteetti ja he ovat hyvin motivoituneita. Opettajien kehittämistarpeita ovat pedagogisen osaamisen ja pätevyyden parantaminen, sillä kaikilla opettajilla ei ole pedagogista pätevyyttä ja käytännön opetuksessa pedagogiselle osaamiselle olisi tarvetta. Lisäksi verkkopedagogissa taidoissa on kehitettävää. Opistossa on kuitenkin hyvin tiedostettu opettajien täydennyskoulutusten merkitys

Psykoanalyysi oppimisprosessina

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, millaista psykoanalyysissa tapahtuva oppiminen voisi olla. Oppiminen ei esiinny S. Freudin psykodynaamisten käsitteiden joukossa, mutta käyttäytymisterapeuttisen teorian käsitteisiin se on kuulunut. Tutkimuksen viitekehys perustuu psykoanalyyttisen teorian lisäksi J. Mezirowin teoriaan pohtivasta (reflektiivisestä) ja muuntavasta (transformatiivisesta) oppimisesta, näkemyksiin ilman tietoista tarkoitusta tapahtuvasta (implisiittisestä) oppimisesta sekä emotionaalisista tekijöistä oppimisessa. Empiirisenä aineistona oli viiden psykoanalyysissa olleen henkilön seitsemän vuoden seurantaan perustuvat videohaastattelut, yhteensä 60 tuntia, Helsingin Psykoterapiaprojektin aineistosta. Haastateltavat kertoivat itsekäsityksestään, kokemuksistaan ja suhteistaan läheisiinsä, työhönsä sekä analyytikkoon. Tuloksissa esitetään haastateltavien pohdintoja, reflektiota, heidän muutos- ja oppimiskokemuksistaan sekä tunnetiloistaan. Oppimiseen liittyviä ajatus- ja tunneyhteyksiä esitetään rinnakkain. Kunkin henkilön muutoksia kuvataan myös kaavioin. Oppiminen ilmeni kerrontana uusista ”perspektiiveistä”, kokemuksille annetuista uusista merkityksistä ja tulkinnoista. Tunnetilojen hallinta, ihmissuhteet ja kyky tehdä työtä paranivat. Oppimisessa olivat olennaista itsekäsityksen muutos ja tunnetilojen pohdinta. Sekä reflektiivinen että implisiittinen oppiminen olivat tärkeitä ja tukivat toisiaan. Ne näyttävät edistävän psyykkistä hyvinvointia. Oppimisen käsite toimii käsitteellisenä siltana naapuritieteisiin. Psykoanalyysista voidaan puhua oppimisen kielellä ilman psykoanalyyttisia termejä. Aikaisemmin psykoanalyysia on pidetty psyykkisen toiminnan teoriana ja häiriöiden hoito- ja tutkimusmenetelmänä. Nyt sitä voidaan pitää myös oppimisprosessina. Avainsanat: Psykoanalyysi, reflektiivinen oppiminen, implisiittinen oppiminen, transformatiivnen oppiminen, laadullinen analyysiTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tapahtuuko psykoanalyysin aikana oppimista, ja jos tapahtuu millaista ja miten. Asiaa ei ole aiemmin tutkittu eikä oppiminen ei ole kuulunut psykoanalyysin teoriaan. Vaikka psykoanalyysissa ei ole opettajaa, selvitettiin, voisiko oppiminen olla hyödyllinen käsite myös psykoanalyysin piirissä. Tutkimuksen aineistona oli seitsemän vuoden aikana suoritetut viiden psykoanalyysissa olleen henkilön videoidut seurantahaastattelut, yhteensä 60 tuntia, Helsingin Psykoterapiaprojektin aineistosta. Haastatteluissa kysyttiin muun muassa henkilöiden voinnista, työkykyisyydestä ja ihmissuhteista. Tuloksissa tulee esiin henkilöiden subjektiivisia oppimiskokemuksia, muuttunut tapa nähdä asioita ja muuttunut tapa toimia. Työkykyisyys, ihmissuhteet sekä tunnetilojen hallinta paranivat. Myös ulkoisessa olemuksessa ja puhetavassa tapahtui muutosta. Oppimisprosessissa oli olennaista omien kokemusten, omien tunnetilojen ja erityisesti myös negatiivisten tunnetilojen pohtiva tarkastelu psykoanalyysin erityisessä vuorovaikutussuhteessa. Se näyttää edistävän psyykkistä hyvinvointia, yksilön autonomiaa ja vastuullisuutta. Koska havaitut muutokset tapahtuivat pitkän seurannan aikana eivätkä nopeasti, tutkimus viitaa siihen, että tunnekokemusten käsittely ja uuden suhtautumistavan oppiminen vaativat aikaa. Aikaisemmin psykoanalyysia on pidetty psyykkisen toiminnan teoriana sekä häiriöiden hoito- ja tutkimusmenetelmänä. Nyt sitä voidaan pitää myös oppimisprosessina. Tutkimus havainnollistaa myös sitä, miten informaation prosessointi on tunneperustaista

Towards the Multidimensional Measurement of Library Performance : User Experience Index

The User Experience Index (IUX) is a composite index aimed to measure the overall user experience of services supplied by a library. The user satisfaction is evaluated by calculating the sum of the selected attributes coming from the (scaled) responses to user surveys and weighted by the coefficients assigned by experts. The reason for using the composite index approach is to capture the aggregate effect of multiple factors influencing the overall user experience. The attributes of the IUX were derived from the responses to the National User Survey conducted in Finland over several years in the same format. Altogether seven attributes were selected. The weights of these attributes in relation to each other were defined in a library directors' workshop. The proposed composite index allows the libraries to follow a long-term development of the selected attributes through a single number encompassing their aggregate effect. At the same time, analysis of the individual attributes of the composite index can reveal components of the user experience that require special attention.Peer reviewe

Using interpretive structural modeling to uncover shared mental models in IS research

Today’s growth of the service sector as a whole has created demand for more efficient service production. Many services require interaction between customers and service personnel, whereas some can be automated into self-services. In this study, we focus on services, that are neither purely human facilitated, nor purely automated, and contain uncertainty in the production process. Based on resource centric theories of strategy and research on uncertainties in service production, we introduce a research framework to evaluate efficient solutions for service production. Our research framework looks at environmental and informational uncertainties, and how an organization can adapt to these by utilizing technology or skilled labour. Illustrated with a case company, we show how mobile information systems can be used to manage service production related uncertainties, which are also typically barriers to standardization. The case study demonstrates how informational uncertainty could be more easily controlled using the new system. The job satisfaction of the workers was increased and their turnover and training time was decreased. Additionally, customer complaints were reduced and invoicing became more efficient. These enabled the company to enhance the efficiency of the service production processes further, moving closer to standardizing and automating the service production process within an uncertain environment

Parenting in youth sport: A position paper on parenting expertise

This article was published in the journal, Psychology of Sport and Exercise [© Elsevier] and the definitive version is available at: http://dx.doi.org/10.1016/j.psychsport.2014.03.001Objectives: In line with the aims of this special issue, the purpose of this paper is to forward a position on the concept of sport parenting expertise through the presentation of six key postulates. Design: Literature review and position statement. Method: By adopting methods associated with an academic position paper, a statement is presented that we believe encapsulates sport parenting expertise. Six key postulates of parenting expertise, formulated from critically reviewing and interpreting relevant literature, are then presented. Results: We propose that sport parenting expertise is dependent on the degree to which parents demonstrate a range of competencies; namely that parents, (a) select appropriate sporting opportunities and provide necessary types of support, (b) understand and apply appropriate parenting styles, (c) manage the emotional demands of competitions, (d) foster healthy relationships with significant others, (e) manage organizational and developmental demands associated with sport participation, and, (f) adapt their involvement to different stages of their child's athletic career. Conclusion: Expertise in sport parenting requires parents to develop knowledge and utilize a range of intrapersonal, interpersonal, and organizational skills in order to support their child, manage themselves, and operate effectively in the wider youth sport environment. Recommendations for applied researchers to further investigate these postulates and substantiate the components of sport parenting expertise are offered

Revealing Findings in Youth Sport Parenting Research

It is widely accepted that parents are a pivotal part of young people’s sporting journey, and over the last 4 decades there has been a substantial growth in research pertaining to youth sport parenting. The aim of this paper is to review the status of the literature pertaining to parenting in youth sport and suggest areas for future work. Specifically, the author provides a very brief history of sport parenting research before turning attention to the 3 areas of study that are currently attracting the majority of researchers’ attention: the influence of parental involvement in youth sport, factors affecting parental involvement in youth sport, and strategies to promote high-quality parental involvement. Future research directions pertaining to the sport parenting questions that are asked, the populations that are sampled, and the interventions that are developed and evaluated are subsequently provided. Finally, the paper concludes with some considerations for best practice in sport clubs and organizations that seek to foster more adaptive youth sport parenting