Sähköinen laskutus : kohteena Satakunnan Ammattikorkeakoulun opiskelijat sekä Rauman lähialueen yritykset

Opinnäytetyön aiheena oli sähköinen laskutus Satakunnan Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden sekä Rauman lähialueen yritysten näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon opiskelijat käyttävät e-laskua ja haluaisivatko he vastaanottaa kaikki laskunsa sähköisesti. Yrityksien tutkimuksen aiheena oli paljonko he lähettävät tai vastaanottavat e-laskuja kuukaudessa ja mitä ongelmia heillä oli e-laskutusta aloittaessa. Tutkimuksessa kiinnitettiin myös huomiota siihen, miten e-laskutuksesta voitaisiin tehdä houkuttelevampi, ja sitä kautta saataisiin lisää käyttäjiä. Opinnäytetyö jakaantuu kahteen osaan, teoriaosaan ja empiiriaosaan. Teoriaosassa selvitetään mikä on lasku, mitä on sähköinen laskutus ja mitä tarkoitaa sähköinen laskutusjärjestelmä. Lisäksi teoriasta löytyy sähköisen laskun hyödyt kuluttajalle sekä laskuttajayritykselle. Teoriaosassa käydään läpi myös myynti- ja ostolaskuprosessi. Teoriaosa on kerätty käyttäen kirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja Internet-lähteitä. Empiiriaosassa on käyty läpi kyselyn tulokset. Opiskelijatutkimus tehtiin sähköpostikyselyllä Satakunnan Ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Tutkimukseen vastasi 576 opiskelijaa eri toimipisteistä. Yritystutkimus tehtiin myös sähköpostikyselyllä viidellekymmenelle Rauman lähialueen yritykselle. 11 yritystä vastasi kyselyyn.The object of this thesis was electrical invoicing and it is based on questionnaires sent to students of Satakunta University of Applied Sciences and a few companies in Rauma area. The purpose was to study how much students make use of e-invoice and if they wanted to receive all their invoices electrically.The interesting question for the companies was how many e-invoices they send and receive per month and what problems they had when they started to use e-invoicing. The research paid also attention to how to make the e-invoicing attractive enough to get more users.The thesis is split in two parts, theory and empiry. The theory part clarifies what an invoice is, what electrical invoicing means and what the electrical invoicing system. Part one contains also the advantages of electrical invoicing for a consumer and for the invoicing company. The theory part will also discusses the sales invoice and purchase invoice. The theory part has been composed using literature, articles and Inter-net-sources. The empirical part comprises the results of the questionnaire.The questionnaire to students of Satakunta University of Applied Sciences was sent by e-mail. 576 students answered to the questionnaire. The questionnaire to 50 com-panies in the area of Rauma was also sent by e-mail. 11 companies answered the enquiry

Increased risk for dementia in neurofibromatosis type 1

Purpose: To determine the risk for dementia in neurofibromatosis type 1 (NF1) using a Finnish nationwide cohort of individuals with NF1, and data from national registries.Methods: A Finnish cohort of 1,349 individuals with confirmed NF1 according to the US National Institutes of Health (NIH) diagnostic criteria was compared with a control cohort of 13,870 individuals matched for age, sex, and area of residence. Dementia-related hospital visits were retrieved from the Finnish Care Register for Health Care using International Classification of Diseases, 10th revision (ICD-10) diagnosis codes G30 and F00-F03. Purchases of antidementia drugs were queried with Anatomical Therapeutic Chemical (ATC) classification code N06D from the drug reimbursement register maintained by the Social Insurance Institution of Finland. The follow-up spanned 1998-2014.Results: Totals of 16 and 165 individuals with at least two dementia-related diagnoses or drug purchases were identified in the NF1 and control cohorts, respectively. The hazard ratio for dementia in NF1 was 1.67 (95% confidence interval [CI] 1.00-2.80, P = 0.050). In an analysis stratified by the type of dementia, the risk for Alzheimer disease was increased in NF1 compared to controls with a hazard ratio of 2.88 (95% CI 1.47-5.66, P = 0.002).Conclusion: Dementia and especially Alzheimer disease are previously unrecognized neurological complications of NF1.© 2021. The Author(s).</p

Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen

Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen -hankkeessa selvitettiin metsälappalaisten kulttuurisia erityispiirteitä metsälappalaisen väestön omasta näkökulmasta sekä esitettiin toimenpide-ehdotuksia kulttuurin ja identiteetin tukemiseksi. Metsälappalaisella väestöllä on tunnistettavissa jaettu identiteetti, mutta metsälappalaiseksi voi identifioitua monella tavalla. Metsälappalaisissa on sekä syntymästään metsälappalaiseksi identifioituneita että myöhemmin metsälappalaiseksi itsensä tunnistaneita. Metsälappalainen identiteetti on aiemmin ollut pitkälti peitelty, mutta tätä nykyä se koetaan hyväksytymmäksi ja sen myötä myös voimistuneeksi. Osa metsälappalaisista kokee olevansa saamelaisia ja osa taas näkee metsälappalaisuuden olevan saamelaisuudesta erillinen ryhmä. Metsälappalaisen kulttuurin piirteiksi tässä selvityksessä nousivat erityisesti tiivis suhde luontoon ja vuodenkiertoon sekä siihen liittyvät tavat poronhoidossa, metsästyksessä, kalastuksessa ja marjastuksessa. Kulttuuri ja identiteetti kytkeytyvät vahvasti sukuihin. Suvun kotipaikkojen ja kylien merkitys on keskeinen. Kulttuurin ylläpitäminen on ollut hyvin pitkälle yksilöiden arkielämän sekä suku- ja kyläyhteisöjen varassa, koska kirjallista materiaalia tai muita kulttuurin välittämisen keinoja on ollut käytettävissä hyvin vähän. Metsälappalaisen kulttuurin ja identiteetin tukemiseksi selvityksessä suositellaan metsälappalaista kulttuuria koskevan monitieteisen tiedon ja tutkimuksen lisäämistä, yhteiskunnallista tunnettuutta vahvistavaa viestintää, metsälappalaisen kulttuuriperinnön kartoittamista ja siihen liittyvien taitojen ja tietojen vahvistamista sekä metsälappalaisen identiteetin vahvistamista yhteisöllisellä toiminnalla

Työmaakansion runko Ouse Oy:lle

Tämä opinnäytetyön aiheena oli tehdä työmaakansion runko suunnitelma- ja asiakirjapohjineen Ouse Oy:lle. Työ tehtiin yrityksen kehittäessä dokumentointitapojaan. Työn tavoitteena oli saada selkeä ja helppokäyttöinen kansion pohja rakennustyömaiden käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin tekemällä kansio, jossa asiakokonaisuudet ovat erotettu välilehdillä. Valmiita asiakirjapohjia otettiin käyttöön aina kun se oli mahdollista. Erikseen tehtäville tai teetätettäville suunnitelmille varattiin paikka kansiossa. Opinnäytetyön aikana tutustuttiin erilaisiin suunnitelmiin ja suunnitelmapohjiin. Tietolähteinä olivat suunnitelmia ohjaavat rakentamisen lait ja asetukset sekä Oulun rakennusvalvonnan internetsivut

Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma : Hällämönharju ja Valkeiskangas

Hällämönharjun ja Valkeiskankaan harjualue kuuluu Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin mukaisena SAC-alueena (Special areas of Conservation) eli erityisten suojelutoimien alueena. Natura-alue sijaitsee Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien rajalla Vieremän ja Pyhännän kuntien alueella ja sen kokonaispinta-ala on n. 1406 ha. Alue kuuluu myös valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Hällämönharjun, Linnaharjun ja Ison Ahvenjärven harjuselänteiden sekä Valkeiskankaan harjumetsät yhdessä Luvejoen latvahaarojen ja purojen kanssa muodostavat monipuolisen kokonaisuuden. Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontotyyppejä ovat harjumetsät, luonnonmetsät, lehdot, puustoiset suot, vaihettumis- ja rantasuot, lähteet ja lähdesuot, humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset järvet, luonnontilaiset jokireitit ja pikkujoet ja purot. Harjuselänteiden paahdeympäristöissä kasvaa edustavaa harjukasvillisuutta, kuten kangasajuruohoa, kanervisaraa ja kissankäpälää. Natura-arvojen ohella alueella on merkittäviä maisemallisia arvoja varsinkin Hällämönharjun, Linnaharjun ja Ison Ahvenjärven pitkittäisharjualueilla. Natura-alueen maa-alueiden suojelun toteutustapana on maa-aineslaki ja vesialueiden vesilaki. Maankäyttömuodoista tärkeimpiä ovat metsänhoito, pohjavedenotto, luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö. Alueen metsiä voidaan hoitaa pääsääntöisesti metsälain mukaisesti, kun suojelun perusteena olevia luonnonarvoja (Natura-luontotyypit) ei merkittävästi heikennetä. Harjumetsät-luontotyypin metsät kattavat noin 80 % Natura-alueen pinta-alasta. Nämä metsät on jaettu neljään luokkaan luontotyypin edustavuuden mukaan ja niille on suositeltu erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä. Pohjavesialueen vettä käytetään viiden kunnan alueella. Noin 127 hehtaaria (9%) alueesta on suojeltu. Virkistyskäyttöä palvelevat Linnaharjulla sijaitseva kota ja n. 4 km luontopolku sekä Ison Ahvenjärven ympäristössä kulkeva n. 8 km luontopolku, 3 laavua, nuotiopaikka ja kota. Tässä hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään Natura-alueen luonnon nykytila, hoidon ja käytön tavoitteet käyttömuodoittain, mahdolliset hoitokohteet ja -menetelmät sekä seurantaohjelma. Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on yhteen sovittaa eri käyttömuodot ja turvata Natura-alueen luonnonarvojen säilyminen. Saavutettavuus tarkistettu