Varhaiskasvatuksen johtaminen ja hallinnon muutos

Tutkielmani kohteena on hallinnon muutos varhaiskasvatuksessa. Erityisesti kiinnostuḱsen kohteena on päivähoidon johtaminen ja esimiestyö. Tutkielmassani tarkastelen päiväkodin johtamistehtävän hahmottumista julkishallinnon muutoksen ja pedagogisen johtamisen näkökulmista. Tutkimuksen alkuperäinen kohde laajeni hyvästä johtamisesta hallinnon muutokseen ja sen vaikutukseen johtajan työhön. Sosiologisen näkökulman tutkimusaiheeseen tarjoaa uusi julkishallinto – tematiikka. Tutkielmassani pyrin vastaamaan kysymykseen, onko varhaiskasvatuksen muutos uuden julkishallinnon teorian mukainen vai ohjaavatko muutosta muut hallinnolliset tai pedagogiset tavoitteet. Hallinnollisesti päivähoidon ohjaus on muuttunut, kun varhaiskasvatus on siirtynyt sosiaalihallinnosta opetushallinnon alaisuuteen. Samaan aikaan hallinnollinen sisällönohjaus on vahvistunut läpi organisaation ulottuvien varhaiskasvatussuunnitelmien vaikutuksesta. Tutkimusaineistonani on joukko Helsingin kaupungin päivähoidon johtajia. Keräsin teemahaastattelut keväällä 2007, hieman ennen hallintomuutosta, jossa johtajat siirtyivät useamman päiväkodin esimietehtävään. Lisäksi lähdeaineistona on varhaiskasvatuksen suunnittelun valtakunnallisia dokumentteja ja kasvatustieteelliset varhaiskasvatuksen johtamista koskevat tutkimusraportit. Analyysimenetelmänä haastatteluissa oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi, sisällön teemoittainen ryhmittäminen ja teemojen konseptuaalinen hahmotus. Analyysi osoittaa, että johtamis- ja organisaatiomuutoksessa Helsingin päivähoidossa on päiväkodinjohtajien osalta uuden julkishallinnon – teorian mukaisia piirteitä, kuten hallinnon lisääntyminen ja käytännön pedagogisen työn väheneminen sekä toiminnan ohjaus laadun ja tavoitteiden avulla. Toisaalta hallinnon uudistus sisältää vahvan keskushallinnon ns. neo-weberiläisen uudistuksen piirteitä, kuten keskitetty tavoitteiden ja toiminnan ohjaus ja palveluiden järjestämisen ja tuottamisen yhdistäminen kaupungin oman organisaation alaisuuteen. Varhaiskasvatuksen johtamisen muutos Suomessa hahmottuu tässä tutkimuksessa jatkumona tai kolmena pedagogisena mallina, jotka ovat opetukseen osallistuva lähipedagogia, subjektiivisen päivähoidon resurssipedagogia ja varhaiskasvatussuunnitelmien ajan hallintopedagogia. Viimeiseen ns. jaetun johtajuuden vaiheeseen liittyy päivähoidon johtajien hallinnollisen työn ammatillistuminen. Julkinen päivähoito saattaa nopeasti joutua kilpailutilanteeseen yksityisten palveluntuottajien kanssa, mikäli suuret kaupungit ottavat palvelusetelin käyttöön. Uusi julkishallinto – tyyppinen toimintamalli saattaa olla tulevaisuudessa nykyistä vahvemmin esillä varhaiskasvatuksen hallinossa.This study is about change in management in early childhood education, especially in the late 2000s in the City of Helsinki, Finland. The communal day care has been a subjective right of every child since the year 1993. Theoretical background is the administrative change in New Public Management (NPM) and Neo - Weberian State (NWS) – and their critics as a tool of instrumental rationality. Seven experienced daycare managers and director of early education were interviewed about the history, practice and change in day care in practice, and professional goals in early education. The number of the day care center leaders was halved in 2007 and they moved to more managerial role to administer two or three centers each. Same type of managerial change was common in other municipalities in Finland in the same time. The managerial change possessed some features of the NPM; client orientation and flexibility, increased bureaucracy in the managerial role and two - tier professionalism. The responsibility of the everyday pedagogy was centered to day care teams and teachers. However, tight central and hierarchical organisation prevailed and no privatisation or market orientation of the day care was foresighted. The managerial change was still more a NWS - type. Organisational change was formulated in three phases of a continuum, from local day care homes, to day care centers open for every child and, in the last phase, flexible public organisation with formalized educational goals, quality assurance system and customer and personal satisfaction measures. The managers were worried in their new role about diminishing time for pedagogical leadership in teams and centers. The role of the manager evolved from the participatory part-time leader to a local resource manager and further to an administrator of several day-care units. The manageability of the services was increased in the administrative change. So was also the accountability of the services. Early childhood education moved from the Ministry of Social Affairs and Health to the Ministry of Education and Culture in 2015. In the same time new law was stated with obligatory planning of the early education in national, communal, local and individual level. The crucial factor in the future will be the continuity and success in recruiting academic teachers in early education. New forms of professional practices will emerge as the research and development of the early education is quite active in Finland. Privatisation of day-care services with more pronounced NPM - policies may be ahead also in Finland

Miten työterveyshuolto arvioi ja tukee työkykyä

Työterveyshuollossa työkykyä voidaan seurata jatkuvasti vastaanottokäynneillä. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa edistää työkyvyn tukemista. Moniammatillinen toimintamalli, yhteys työpaikalle ja yhteistyökumppanit esimerkiksi työeläkeyhtiöissä ovat työterveyshuollon vahvuuksia työkyvyn tuessa. Työhön paluuta sairauden jälkeen voidaan tukea työjärjestelyillä, työtä muokkaamalla ja ammatillisella kuntoutuksella. Työkykyriskejä voidaan ennakoida terveyskyselyjen, poissaoloseurannan ja käyntiseurannan avulla

Exercise intervention and health checks for middle-aged men with elevated cardiovascular risk : A randomized controlled trial

Peer reviewe

Pharmacological interventions for sleepiness and sleep disturbances caused by shift work

BACKGROUND: Shift work results in sleep-wake disturbances, which cause sleepiness during night shifts and reduce sleep length and quality in daytime sleep after the night shift. In its serious form it is also called shift work sleep disorder. Various pharmacological products are used to ameliorate symptoms of sleepiness or poor sleep length and quality. OBJECTIVES: To evaluate the effects of pharmacological interventions to reduce sleepiness or to improve alertness at work and decrease sleep disturbances whilst of work, or both, in workers undertaking shift work. METHODS: Search methods: We searched CENTRAL, MEDLINE, EMBASE, PubMed and PsycINFO up to 20 September 2013 and ClinicalTrials.gov up to July 2013. We also screened reference lists of included trials and relevant reviews. Selection criteria: We included all eligible randomised controlled trials (RCTs), including cross-over RCTs, of pharmacological products among workers who were engaged in shift work (including night shifts) in their present jobs and who may or may not have had sleep problems. Primary outcomes were sleep length and sleep quality while of work, alertness and sleepiness, or fatigue at work. Data collection and analysis: Two authors independently selected studies, extracted data and assessed risk of bias in included trials. We performed meta-analyses where appropriate. MAIN RESULTS: We included 15 randomised placebo-controlled trials with 718 participants. Nine trials evaluated the effect of melatonin and two the effect of hypnotics for improving sleep problems. One trial assessed the effect of modafinil, two of armodafinil and one examined cafeine plus naps to decrease sleepiness or to increase alertness

Lääkäri työkykyä tukemassa

Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisen lisääminen edellyttävät, että työkyvyltään erilaisista lähtökohdista työelämään osallistuvia tuetaan työhön kiinnittymisessä ja työssä jatkamisessa. Lääkäreiltä toivotaan lääketieteellistä työkykymallia kokonaisvaltaisempaa otetta ja panosta työkyvyn tukemiseen, joten lääkäreiden tulisi jatkossa erottaa tietoisemmin toisistaan työkyvyn arvioinnin ja tukemisen kontekstit. Työkyvyn tukemisen kontekstissa toimiessaan lääkäreiden tulisi omaksua laajempi ja moniulotteisempi työkyvyn malli, johon perustuvassa toiminnassa yksilölliseen tukeen yhdistyvät työhön ja työllistymiseen kohdistuva työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Työikäisen väestön pitäminen työkykyisenä ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisy edellyttävät myös sosiaali- ja terveydenhuollossa työkyvyn tukemisen ajattelu- ja toimintatapojen tarkistamista ja yhteisen osaamisen kehittämistä

Lääkäri työkykyä tukemassa

Vertaisarvioitu. Näin hoidan.Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisen lisääminen edellyttävät, että työkyvyltään erilaisista lähtökohdista työelämään osallistuvia tuetaan työhön kiinnittymisessä ja työssä jatkamisessa. Lääkäreiltä toivotaan lääketieteellistä työkykymallia kokonaisvaltaisempaa otetta ja panosta työkyvyn tukemiseen, joten lääkäreiden tulisi jatkossa erottaa tietoisemmin toisistaan työkyvyn arvioinnin ja tukemisen kontekstit. Työkyvyn tukemisen kontekstissa toimiessaan lääkäreiden tulisi omaksua laajempi ja moniulotteisempi työkyvyn malli, johon perustuvassa toiminnassa yksilölliseen tukeen yhdistyvät työhön ja työllistymiseen kohdistuva työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Työikäisen väestön pitäminen työkykyisenä ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisy edellyttävät myös sosiaali- ja terveydenhuollossa työkyvyn tukemisen ajattelu- ja toimintatapojen tarkistamista ja yhteisen osaamisen kehittämistä

Pharmacological interventions for sleepiness and sleep disturbances caused by shift work

BACKGROUND: Shift work results in sleep-wake disturbances, which cause sleepiness during night shifts and reduce sleep length and quality in daytime sleep after the night shift. In its serious form it is also called shift work sleep disorder. Various pharmacological products are used to ameliorate symptoms of sleepiness or poor sleep length and quality. OBJECTIVES: To evaluate the effects of pharmacological interventions to reduce sleepiness or to improve alertness at work and decrease sleep disturbances whilst of work, or both, in workers undertaking shift work. METHODS: Search methods: We searched CENTRAL, MEDLINE, EMBASE, PubMed and PsycINFO up to 20 September 2013 and ClinicalTrials.gov up to July 2013. We also screened reference lists of included trials and relevant reviews. Selection criteria: We included all eligible randomised controlled trials (RCTs), including cross-over RCTs, of pharmacological products among workers who were engaged in shift work (including night shifts) in their present jobs and who may or may not have had sleep problems. Primary outcomes were sleep length and sleep quality while of work, alertness and sleepiness, or fatigue at work. Data collection and analysis: Two authors independently selected studies, extracted data and assessed risk of bias in included trials. We performed meta-analyses where appropriate. MAIN RESULTS: We included 15 randomised placebo-controlled trials with 718 participants. Nine trials evaluated the effect of melatonin and two the effect of hypnotics for improving sleep problems. One trial assessed the effect of modafinil, two of armodafinil and one examined cafeine plus naps to decrease sleepiness or to increase alertness

Yhteistyöllä tulosta työkykyjohtamisessa: Moniaineisto- ja monimenetelmätutkimus

Yritysten toimintatavat ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetty rahallinen ja inhimillinen panostus vaihtelevat paljon. Osassa tutkimuksia on osoitettu työkyvyttömyyskustannusten laskevan, mutta mitkä toimet tuottavat parhaimman tuloksen? Tässä tutkimuksessa selvitettiin yritysten työkykyjohtamisen eroja ja niiden vaikutuksia työkyvyttömyyden ehkäisyyn tehtyjen investointien ja työkyvyttömyyskustannusten väliseen suhteeseen. Tutkimukseen osallistui kymmenen suomalaista suuryritystä, joista tarkasteltiin yhteensä 20 taloudellista yksikköä. Tutkimuksessa kerättiin tietoa takautuvasti aikaväliltä 2008 – 2013. Tutkimus osoitti, että työkyvyttömyyskustannuksiin voidaan vaikuttaa, mutta ei yksittäisillä toimilla. Yritysten strateginen työkykyjohtaminen, toimijoiden hyvä yhteistyö ja tavoitteiden vieminen käytäntöön havaittiin keinoiksi, joiden yhteisvaikutuksella työkyvyttömyyskustannuksia onnistuttiin alentamaan. Menestyvissä yrityksissä työkykyä tukevat ja palauttavat toimenpiteet oli kohdennettu oikein, tietoa oli käytettävissä ja yhteistoiminta oli koordinoitua