Practical nursing students' discursive practices on smoking in Finland

Peer reviewe

Koulupohjaisen Syrjäytymiskehityksen ehkäisy (SYKE) -pilottihankkeen loppuraportti

FRIENDS for life, mielenterveyden edistämisohjelm

Vanhempi-lapsisuhteen läheisyys ja kouluyhteisön sosiaaliset suhteet

Tutkimuksessa selvitetään oppilaiden läheisyyttä vanhempiinsa ja läheisyyden yhteyttä oppilas- ja opettajasuhteisiin sekä kiusaamiskokemuksiin oppilaiden arvioimana. Tutkimusaineisto kerättiin neljänsien ja viidensien luokkien oppilailta (n=145, vastausprosentti 76 %). Oppilaat kokivat suhteensa vanhempiin läheisiksi, mutta suhteen äitiin läheisemmäksi kuin suhteen isään. Neljäsluokkalaiset arvioivat suhteensa opettajaan paremmiksi kuin viidesluokkalaiset. Mitä läheisemmiksi koettiin suhde vanhempiin, sitä paremmiksi arvioitiin suhde muihin oppilaisiin ja opettajiin. Tytöt, joita ei ollut kiusattu, kokivat suhteensa sekä äitiin että isään läheisemmäksi kuin kiusatuksi tulleet tytöt. Johtopäätös on, että koululaisen läheiset vanhempisuhteet ovat yhteydessä parempiin opettaja- ja oppilassuhteisiin. Vanhempisuhteen yhteyttä kiusaamiskokemuksiin tulisi tutkia tarkemmin

Alakoululaisen kokemukset koulukiusaamisesta ja vanhemman valvonta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten alakoulun neljäs- ja viidesluokkalaiset lapset ja heidän vanhempansa arvioivat vanhempien valvontaa ja miten valvonta on yhteydessä lasten koulukiusaamiskokemuksiin. Tutkimusjoukko muodostui 145 oppilaasta ja 145 vanhemmasta (vastausprosentit 76 % ja 76 %). Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimuksessa käytettiin vanhempien valvonta -mittaria, ja lasten kiusaamiskokemuksia mitattiin kahdella kysymyksellä WHO-koululaistutkimuksesta. Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Tulosten mukaan sekä lapset että vanhemmat arvioivat valvonnan hyväksi ja lasten arviot äidin ja isän valvonnasta olivat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi kokonaan kiusaamiselta välttyneiden lasten vanhemmat arvioivat oman valvonnan parempana kuin kiusattujen lasten vanhemmat. Tämä yhteys säilyi, kun sukupuolen, luokka-asteen ja lasten arvioiden vaikutus oli vakioitu

Tupakkakertomus 2006 : Oikeus savuttomaan elämään

Painetun version ISBN 951-740-618-

Community nurse-paramedics' sphere of practice in primary care : an ethnographic study

Background: Primary care, the principal function of the health care system, requires effort from all local primary health care teams. Community Paramedicine (CP) has managed to reduce the use of Emergency Medical Services (EMS) for non-emergency calls, but for the paramedic to move from traditional emergency calls to non-emergency care will mean new demands. There is a paucity of research exploring nurse-paramedics’ experiences and perceptions of their novel roles as community paramedics in Finland. This study aims to explore the community nurse-paramedics’ (CNP) experiences in their new sphere of practice. Methods: A descriptive ethnographic study was conducted, to collect data through participant observation (317 h total) and semi-structured interviews (N = 22) in three hospital districts (HD) where the CNPs have worked for at least 1 year. Both data sets were combined, organised, and analysed using inductive content analysis. Results: Five main categories were developed by applying inductive content analysis: the new way of thinking, the broad group of patients, the way to provide care, the diversity of multidisciplinary collaboration, and tailored support from the organisation. The CNP was identified as needing an appropriate attitude towards care and a broader way of thinking compared to the traditional practice of taking care of the patient and the family members. The diversity of multidisciplinary collaboration teams can be a sensitive but worthwhile topic for offering new possibilities. Tailored support from the organisation includes tools for future CP models. Conclusions: Our results indicate the CNPs’ deep involvement in patients’ and families’ care needs and challenges with their skills and competencies. Their professional attitudes and eagerness to develop and maintain multidisciplinary collaboration can offer preventive and long-term caring solutions from which citizens, allied health, safety, and social care providers benefit locally and globally

Nuorten ateriarytmi kouluviikon aikana ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Tämän kansallisesti edustavan poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, kuinka säännöllisesti nuoret syövät kouluviikon aikana ja mitkä sosiodemografiset ja perhetekijät ovat yhteydessä nuorten ateriarytmiin. Lisäksi tutkittiin energiajuomien käytön yhteyttä nuorten ateriarytmiin. Kohderyhmänä olivat peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaiset ja aineistona käytettiin vuoden 2017 kouluterveyskyselyä (n=73680). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin, kuten khiin neliö -testillä ja multinomiaalisella logistisella regressionanalyysilla.   Nuorista 64%:llä oli säännöllinen ateriarytmi, 4%:llä epäsäännöllinen ja 32%:lla ei säännöllinen eikä epäsäännöllinen ateriarytmi. Pojista 7% ja tytöistä 3% joi energiajuomia 6−7 päivänä viikossa. Vakioidun multinominaalisen logistisen regression mukaan sekä poikien että tyttöjen epäsäännölliseen ateriarytmiin olivat yhteydessä yhden vanhemman kanssa asuminen, vuoroasuminen, äidin matala koulutustausta, ulkomaalaistausta, vähäinen perheen yhteinen aika, heikompi keskusteluyhteys vanhempien kanssa, sekä lähes päivittäinen energiajuomien käyttö.   Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuorten kanssa toimivien on tärkeä nostaa yhteiseen keskusteluun esimerkiksi laajoissa terveystarkastuksissa nuorten ateriarytmi, energiajuomien käyttö sekä nuoren ja vanhemman vuorovaikutuksen merkitys arjen terveysvalinnoissa.&nbsp

”Se oli aina kuin veitsellä olis lyöty…” Kokemuksia kiusatuksi tulemisesta terveydenhuoltoalan opintojen aikana

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kiusaaminen ilmenee terveydenhuoltoalan koulutuksessa, mitkä ovat keinot selvitä kiusaamisesta ja mitä seurauksia kiusaamisella on. Tutkimuksen tiedonantajat olivat valmistuvia opiskelijoita tai muutaman vuoden sisällä valmistuneita terveydenhuollon ammattilaisia. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluin (n=6) ja analysoitiin laadullisella sisällön analyysilla. Tulosten mukaan terveydenhuoltoalan opiskelijoiden kiusaaja oli toinen opiskelija, harjoittelun ohjaaja tai opettaja. Kiusaaminen ilmeni verbaalisena, henkisenä tai sosiaalisena kaltoinkohteluna. Kiusaamiselle tyypillistä oli kameleonttimaisuus, yksilöllisyys ja vaikutus yhteisöön. Opiskelijoiden selviämiskeinoina olivat kiusaamisen sietäminen tai siihen puuttuminen. Kiusaamisen seurauksena opiskeluista selviytyminen ja hoitajaidentiteetin muovautuminen saattoivat hankaloitua. Kiusaaminen ja siihen puuttuminen tulisi huomioida paremmin terveysalan koulutuksessa, myös opetusohjelmatasolla

A retrospective review of patient records and factors associated with decisions made by community nurse-paramedics' in Finland

Community paramedicine (CP) has extended the role of paramedics and the main goal is to provide non-emergency care, which reduces the visits to emergency departments. The aim of this study was to describe the Finnish CP and examine the factors that were involved in CNPs’ decision-making processes. The study was based on data from 450 consecutive CP patient records from three hospital districts. A more detailed analysis was carried out on 339 cases in patients’ homes and elderly care homes, and the data analysis included multivariate logistic regression to examine the impact of variables on the CNPs’ decisions. These patients’ most common health issues were general weakness (15.9%) and fever (10.6%), and over half (58.7%) could remain at home after the CP visit. There were five independent factors associated with the CNPs’ decisions of the patient’s care continuum: the hospital district, if the patient could walk, whether the troponin test was performed, a physician was consulted, and the nature of the task. CP units played a valuable role in non-emergency care. Understanding the factors associated with CNP decision-making can increase the safety and effectiveness of reducing hospital visits, by providing patient care at home, or in elderly care facilities