Agriculture in the information society: challenges of sustainable development

The overall goal of the study was to identify possible impacts of the information society on ecologically, economically and socially sustainable development in Finnish agriculture

Itseohjautuvuus ja johtaminen yksityisen sektorin hoivaorganisaatioissa

Itseohjautuvuus on tämän hetken työelämään liittyvien keskusteluiden yksi yleisimmistä puheenaiheista. Suomessa tunnetaan useita kansainvälisessäkin vertailussa tuloksia saavuttaneita itseohjautuvaan organisaatioon perustuvia yrityksiä. Nämä menestysyritykset ovat toimineet erityisesti it-alalla, mutta myöskin muut toimialat ottavat enenevissä määrin tuloksia tuottaneen toimintatavan omakseen. Työelämä kehittyy koko ajan enemmän asiantuntijuutta vaativaan suuntaan. Autonomia ja omaksi koetut arvot herättävät nykyajan työntekijöiden keskuudessa kiinnostusta, ja näitä ominaisuuksia työpaikaltaan vaatii erityisesti nuorten sukupolvien joukko, jotka etsivät elämään merkityksellisyyden kokemusta myös työelämän puolelta. Hoiva-ala ja sen merkitys koko yhteiskunnalle kasvaa ikääntyvässä Suomessa voimakkaasti. Toimiiko siis itseohjautuvuus jo hoiva-alalla ja arvostavatko yritysten johtohenkilöt sitä? Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin yksityisen sektorin pienten hoivakotien johtamista. Tarkoitus oli tutkia, kannustaako hoivakodeissa tapahtuva johtaminen itseohjautuvuuteen, ja onko se johdon mielestä edes tavoittelemisen arvoista, sekä selvittää, kokevatko hoivakotien johtajat työntekijän elämään merkityksellisyyden kokemuksen tarjoamista työnantajan tehtäväksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu itseohjautuvuusteoriaan, sekä osittain Teal-organisaatiomallin keskeisiin teemoihin. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin haastattelemalla viisi yksityisen sektorin hoivakotien ylintä johtajaa. Haastatelluista neljä henkilöä toimi alalla vähintäänkin yhden hoivakodin yrittäjänä, ja yksi henkilö palkattuna toimitusjohtajana. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen, näin johtaen aineistosta tutkimuksen tulososiossa esitellyt tulokset. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että yksityisen sektorin hoivakotien johtamisessa ei voida nähdä todellisia edellytyksiä aidon itseohjautuvuuden rakentumisessa henkilöstön keskuuteen. Suurimpina syinä tähän voidaan tulosten perusteella nimetä johtajien voimakas halu pitää päätöksenteko ylimmän johdon alaisuudessa, johdon selkeä tarve säilyttää perinteinen ja tärkeäksi nähty vastaavan sairaanhoitajan esimiesrooli hoivakodeissa, sekä johtajien oma uskomus siihen, että työntekijät haluavat omatoimisen päätöksenteon sijasta mieluummin selkeät ohjeet esimiehen suunnasta. Retoriikan tasolla ja toiveissaan johtajat arvostivat omatoimisia, osaavia ja tunnollisia työntekijöitä, joita ei juurikaan tarvitse ohjeistaa tai valvoa. Todelliset käytänteet organisaatioissa eivät kuitenkaan edesauta näiden ominaisuuksien kehittymistä. Tätä käytännön prosessien ja johtajien toiveiden ristiriitaa tutkielman tekijä nimittää tutkimuksessa löytyneeksi paradoksiksi. Merkityksellisyyden kokemuksen antamista työntekijän elämään eivät haastatellut johtajat nähneet työnantajan tehtäväksi. Vaikka koulutus, kehittäminen ja työelämän sisältö sinällään haastattelujen perusteella kuuluu yrityksen johdolle, merkityksellisyyden tunteet elämään tulisi johtajien mielestä jokaisen työntekijän löytää itse

Yhteiseloa liito-oravan kanssa : liito-oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen

Raportissa esitellään tulokset vuosina 2004-2006 toteutetusta tutkimus- ja kehittämishankkeesta Liito-orava Tampereen kaupunkiseudun kaavoituksessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää paikalliseen yhteistoimintaan perustuva lähestymistapa liito-oravan suojeluun kaupunkisuunnittelussa. Hankkeesta vastasi Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitos ja mukana olivat myös kaupunkiseudun kunnat ja Pirkanmaan ympäristökeskus. Hanke kokosi piiriinsä mahdollisimman kattavasti kaikki kaupunkiseudun toimijat, jotka ovat tekemisissä liito-oravan suojelun kanssa. Heidät koottiin yhteen seminaarien ja dialogisten työpajojen avulla. Kokonaisuuteen kuului myös ympäristöpoliittinen ja ekologinen tutkimusosuus. Tulokset osoittavat, että liito-oravan tiukasta suojelusta aiheutuvia yhdyskuntasuunnittelun ongelmia voidaan huomattavasti helpottaa lisäämällä suunnitteluvaraa paikallisen yhteistoiminnan avulla. Se tarkoittaa, että voidaan avata uusia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia sovittaa yhteen liito-oravan suojelun ja maankäytön tarpeet. Tällöin on (1) vahvistettava kaikkien liito-oravan suojeluun osallistuvien kaupunkiseudun tahojen yhteistyötä, keskinäistä luottamusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Erityisesti on pyrittävä kuntarajat ja toimialarajat sekä kaupungin ja maaseudun rajat ylittävään vuorovaikutukseen. (2) Kaupunkiseutu on sopiva lähtökohta liito-oravakannan seurannalle ja suojelun suotuisan tason alueelliselle arvioinnille. Olennaisinta on turvata alueellisten populaatioiden jatkuvuus muuttuvissa ympäristöoloissa. Vihervyöhykkeiden ja suojelukohteiden muodostaman “turvaverkon” lisäksi suojelussa tarvitaan vaihtuvia elinympäristölaikkuja, joita voidaan kasvattaa kompensaatioajatteluun nojautuen muutaman vuosikymmenen aikajänteellä. (3) Uusia toimivia suojeluratkaisuja on löydettävissä yhteisen kekseliäisyyden avulla tukemaan edellä mainittuja osatavoitteita kaavoituksessa, metsien käsittelyssä taajamissa ja yksityismailla, tiedonhallinnassa ja seutuyhteistyössä. Hankkeessa päästiin luonnostelemaan suuntaviivoja seudulliselle liito-oravan suojeluohjelmalle. Hanke osoitti, että liito-orava soveltuu hyvin mallilajiksi kehitettäessä yhteistoiminnallista luonnonsuojelua, kaupunkiluonnon vaalimiseen liittyvää osallistumista ja direktiivilajien joustavia suojelukeinoja

Tulevaisuus - paljon mahdollista – Tulevaisuusohjauksen ajatuksia ja tekoja

T&auml;m&auml; k&auml;sikirja on tarkoitettu opiskelijoiden&nbsp;ja muiden oppijoiden uraohjausty&ouml;t&auml;&nbsp;tekeville ja siit&auml; kiinnostuneille. Kuvailemme&nbsp;sek&auml; tulevaisuusohjauksen l&auml;ht&ouml;kohtia&nbsp;ett&auml; sen tueksi kehitettyj&auml; ty&ouml;kaluja.&nbsp;Tulevaisuusohjaus on kehitteill&auml;&nbsp;oleva viitekehys, jonka keskeinen ajatus&nbsp;on yhdist&auml;&auml; pitk&auml;n aikav&auml;lin tulevaisuusajattelua&nbsp;kokonaisvaltaiseen opinto- ja&nbsp;uraohjaukseen. Kirjassa esitell&auml;&auml;n&nbsp;ty&ouml;kaluja, jotka on kehitetty erityisesti&nbsp;tukemaan nuorten alle 30-vuotiaiden&nbsp;koulutusvalintojen tekemist&auml; ja ty&ouml;el&auml;m&auml;&auml;n siirtymist&auml;.&nbsp; K&auml;sikirjan tarkoituksena on kertoa,&nbsp;mit&auml; uutta tulevaisuusohjaus tuo ja&nbsp;toisaalta, miten se liittyy nykyisiin&nbsp;opinto- ja uraohjauksen suuntauksiin.&nbsp;Pyrimme antamaan ajatuksia ja vinkkej&auml;&nbsp;siit&auml;, miten voit ohjata ajattelemaan&nbsp;tulevaisuuden ty&ouml;el&auml;m&auml;&auml; tai auttaa koulutusvalinnoissa.&nbsp;Tulevaisuusty&ouml;kalujen&nbsp;esittelyn lis&auml;ksi mukana on esimerkkej&auml;&nbsp;ty&ouml;kalujen k&auml;yt&ouml;st&auml; opetuksessa ja ohjauksessa.&nbsp;K&auml;sikirja sis&auml;lt&auml;&auml; harjoituksia,&nbsp;tuntimalleja ja kurssisuunnitelmia.</p

Laidunnusstrategiat ja niiden vaikutus emolehmätilan tuotantoon ja talouteen

Maailmalla emolehmätuotanto on jo pitkään perustunut laiduntamiseen. Suomessakin laiduntamista on pidetty ja osittain pidetään edelleen yhtenä kannattavan emolehmätuotannon kulmakivenä. Laiduntamisella luodaan myönteistä imagoa emolehmätuotannolle. Se luo kuluttajalle kuvan eettisestä tuotantotavasta. Laiduntaminen on lihantuotannossa yksi tärkeistä markkinointikeinoista myydessä lopputuotetta suoraan kuluttajalle. Luonnollinen tuotantotapa ja eettisyys ohjaavat kuluttajia yhä enemmän elintarvikeostoissaan. Viime vuosina keskustelua on kuitenkin herättänyt se, onko perinteiseen malliin järjestetty laiduntaminen tilalle kuitenkaan kannattavin vaihtoehto. Ajatusta perustellaan pääasiassa laitumen alhaisemmaksi jäävällä satotasolla ja sen myötä tilan karkearehuomavaraisuuden heikkenemisellä. Laiduntamisen imago- ja eläinten hyvinvointihyödyt ovat kiistattomat, mutta ne voidaan saada käyttöön myös perinteisestä poikkeavilla laidunnusmenetelmillä. Savonia-ammattikorkeakoulussa tehtiin yhdessä A-Tuottajien hallinnoiman ja Luonnonvarakeskuksen osatoteuttaman Tuottava itäsuomalainen naudanlihantuotanto-hankkeen kanssa selvitys, jossa kuvattiin neljä erilaista emolehmätilojen laidunnusmallia ja selvitettiin, kuinka laidunnusstrategia vaikuttaa tilojen tuotantoon ja talouteen, työssä tarkasteltujen tuotantotekijöiden ja kustannustenkautta. Työssä luotiin laidunnusmallit, joiden pohjalta emolehmätilalliset voisivat selvittää, millainen laidunnusstrategia toimisi heidän tilallaan. Case-tilat valittiin esihaastattelemalla noin kahtakymmentä emolehmätilallista, joiden joukosta valittiin neljä tutkimukseen parhaiten soveltuvaa tilaa. Näillä neljällä tilalla käytiin ja tehtiin laajempi haastattelu. Haastattelulla selvitettiin, kuinka laidunnus tilalla on käytännössä toteutettu ja millaisia vaikutuksia sillä on tarkastelussa oleviin kustannuksiin ja tuotantotekijöihin. Työssä esiteltävät laidunnusstrategiat ovat intensiivinen laiduntaja, tyypillinen laiduntaja, osittaislaiduntaja sekä ulkotarhassa jaloittelija, joka ei laidunna eläimiä ollenkaan. Kustannuksia ja eläinterveyden tuotantotekijöitä vertaillessa laiduntamaton tila ei suurimmassa osassa tarkastelukohteista päässyt yhtä hyviin tuloksiin laiduntavien tilojen kanssa. Kokonaistyöaikaa tarkastellessa tuloksiin vaikutti laidunkautta enemmän sisäruokintakauden työmenetelmät. Tiloilla, joilla sisäruokintakauden työmenetelmät ovat aikaa vieviä, tilat hyötyvät enemmän laidunkauden työmäärää vähentävästä vaikutuksesta

Inhibition of human CYP1 enzymes by a classical inhibitor α-naphthoflavone and a novel inhibitor N-(3, 5-dichlorophenyl)cyclopropanecarboxamide: An in vitro and in silico study

Enzymes in the cytochrome P450 family 1 (CYP1) catalyze metabolic activation of procarcinogens and deactivation of certain anticancer drugs. Inhibition of these enzymes is a potential approach for cancer chemoprevention and treatment of CYP1-mediated drug resistance. We characterized inhibition of human CYP1A1, CYP1A2, and CYP1B1 enzymes by the novel inhibitor N-(3,5-dichlorophenyl)cyclopropanecarboxamide (DCPCC) and alpha-naphthoflavone (ANF). Depending on substrate, IC50 values of DCPCC for CYP1A1 or CYP1B1 were 10-95 times higher than for CYP1A2. IC50 of DCPCC for CYP1A2 was 100-fold lower than for enzymes in CYP2 and CYP3 families. DCPCC IC50 values were 10-680 times higher than the ones of ANF. DCPCC was a mixed-type inhibitor of CYP1A2. ANF was a competitive tight-binding inhibitor of CYP1A1, CYP1A2, and CYP1B1. CYP1A1 oxidized DCPCC more rapidly than CYP1A2 or CYP1B1 to the same metabolite. Molecular dynamics simulations and binding free energy calculations explained the differences of binding of DCPCC and ANF to the active sites of all three CYP1 enzymes. We conclude that DCPCC is a more selective inhibitor for CYP1A2 than ANF. DCPCC is a candidate structure to modulate CYP1A2-mediated metabolism of procarcinogens and anticancer drugs

Psychosocial environment in childhood and body mass index growth over 32 years

The psychosocial environment and especially various psychosocial risks in childhood have been shown to predict later negative health behavior and health problems. In this study, we examined whether various psychosocial factor domains in childhood and adolescence: socioeconomic status, theemotional family environment (parental nurturance, life-satisfaction), parental lifestyle, life-events, the child's self-regulatory behavior and the child's social adaptation were associated with body mass index (BMI) trajectories individually by domain and as a cumulative score across domains. The participants were a nationally representative sample of 2016 men and women fromthe Young Finns study aged 3-18 years at study entry in 1980. Their BMI wasmeasured at six study phases from 1980 to 2012. Their parents reported all the factors related to their psychosocial environment in 1980. The participants responded to questions on adulthood socioeconomic status in 2007. The accumulation of psychosocial factors in childhood was the main exposure variable. The findings fromrepeated measuresmultilevelmodeling showed that parental lifestyle and life-events and the more positive cumulative psychosocial factors score were associated with a slower increase in BMI during follow-up (regression coefficient range from - 0.06 to -0.50). In conclusion, the psychosocial environment in childhood and adolescence, particularly parental lifestyle and lack of stressful life-events, are associated with a lower increase of BMI. (C) 2017 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe