Selvitys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksista

Tämän hallituksen kärkihankkeen tavoitteena oli laatia selvitys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toimeenpanon vaikutuksista, edelleen kaatopaikalle sijoitettavista jätejakeista sekä tarpeesta säätää kierrätyskelpoiselle jätteelle kaatopaikkakielto 2025 lähtien. Taustalla on kaatopaikka-asetuksen (331/2013) mukainen orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus, jolla pyritään ohjaamaan biohajoava tai muuta orgaanista ainesta sisältävä jäte pois kaatopaikoilta materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi sekä vähentämään jätehuollosta aiheutuvia haittoja ympäristölle. Selvityksen tulosten perusteella kielto on osoittautunut myönteiseksi jätehuollon kehittymisen kannalta; aiemmin kaatopaikoille sijoitettu orgaaninen jäte on kiellon jälkeen pääsääntöisesti ohjautunut joko materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi. Kaatopaikoille sijoitetaan lähinnä mineraalisia materiaaleja ja kierrätyskelvotonta jätettä. Yhdyskuntajätteestä kaatopaikoille sijoitetaan enää 3%. Kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikkakielto on orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä toteutunut. Kielto on myös edistänyt uusien jätteenkäsittelytoimintojen kehittymistä, mutta samalla luonut tiettyjen tuotannon jätteiden osalta haasteita, koska kaikille materiaalina hyödyntämiskelvottomille jätteille ei löydy riittävästi energiahyödyntämis- tai jatkokäsittelykapasiteettia. Tämä taas on lisännyt jätteiden varastointitarvetta. Näihin haasteisiin ympäristöministeriö on selvityksen tuloksiin perustuen vastannut päivittämällä kaatopaikkakiellon soveltamista koskevaa ohjeistusta erityisesti poikkeusmahdollisuuksien osalta

Tieteen termipankki tiedeyhteisön työkaluna

Tieteen termipankki on vuonna 2012 avattu verkkopalvelu, joka rakentaa avointa ja jatkuvasti päivitettävää termitietokantaa tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Termipankin sisältöjen on tarkoitus karttua kaikkien maamme tutkimusalojen tutkijoiden voimin. Mukana on nyt arviolta noin kolmannes kaikista Suomessa harjoitettavista tieteenaloista. Termipankissa työskenteleville asiantuntijoille ja termipankin käyttäjille syksyllä 2019 suunnattujen kyselyjen perusteella termipankki on keskeneräisyydestään huolimatta vakiinnuttanut asemaansa tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden työkaluna sekä kaikkien kiinnostuneiden käytössä olevana tietolähteenä

Mökkeilyn hiilijalanjälki Suomessa : Hiilijalanjäljen koko, osatekijät ja niihin vaikuttaminen vapaa-ajan asumisessa

Tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa Suomen mökkeilyn hiilijalanjälki. Lisäksi laadittiin laskuri, jolla käyttäjä voi arvioida oman mökkeilyn hiilijalanjälkeä. Kyselytutkimuksella selvitettiin myös vuosien 2021–2023 energia- ja taloustilanteen vaikutuksia mökkeilyyn. Mökkeilyn hiilijalanjälkilaskentaan sisältyvät mökkien energiankulutus, mökkimatkat, mökiltä käsin tehtävät asiointimatkat, veneily sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus. Laskelmaan eivät sisälly rakentamisvaihe, maankäyttösektorin päästöt, ruoka ja päivittäistavarat tai ulkomailla sijaitsevat mökit. Laskennan aineistoina käytettiin polttoaineiden kulutustietoja ja tilastotietoja pääasiassa vuodelta 2021, vuoden 2023 alussa käytössä olleita päästökertoimia ja aiemmissa tutkimuksissa kerättyjä tietoja. Tulosten mukaan mökkeilyn hiilijalanjälki Suomessa on noin 1,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.). Yhden mökin hiilijalanjälki on keskimäärin 2 313 kg CO2-ekv. Suurin osa päästöistä (noin 58 %) aiheutuu mökkeilyyn liittyvästä liikkumisesta. Energiankulutuksen (sähkö ja lämpö) osuus on 19 %, tavaroiden ja palveluiden kulutuksen 18 % ja veneilyn osuus 5 %. Mökkeilyn osuus yhden mökkeilevän suomalaisen keskimääräisestä hiilijalanjäljestä on 7,5 %. Päästöjen taso vaihtelee merkittävästi mökin koon, sijainnin ja varustelutason mukaan. Näihin tekijöihin ja kulutustottumuksiin vaikuttamalla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää

Synergistic associations of cognitive and motor impairments with functional outcome in covert cerebral small vessel disease

Background Cognitive and motor impairments are the key clinical manifestations of cerebral small vessel disease (SVD), but their combined effects on functional outcome have not been elucidated. This study investigated the interactions and mediating effects of cognitive and motor functions on instrumental activities of daily living (IADL) and quality of life in older individuals with various degrees of white matter hyperintensities (WMH). Methods Participants of the Helsinki Small Vessel Disease Study (n = 152) were assessed according to an extensive clinical, physical, neuropsychological and MRI protocol. Volumes of WMH and gray matter (GM) were obtained with automated segmentation. Results Cognitive (global cognition, executive functions, processing speed, memory) and motor functions (gait speed, single-leg stance, timed up-and-go) had strong interrelations with each other, and they were significantly associated with IADL, quality of life as well as WMH and GM volumes. A consistent pattern on significant interactions between cognitive and motor functions was found on informant-evaluated IADL, but not on self-evaluated quality of life. The association of WMH volume with IADL was mediated by global cognition, whereas the association of GM volume with IADL was mediated by global cognition and timed up-and-go performance. Conclusion The results highlight the complex interplay and synergism between motor and cognitive abilities on functional outcome in SVD. The combined effect of motor and cognitive disturbances on IADL is likely to be greater than their individual effects. Patients with both impairments are at disproportionate risk for poor outcome. WMH and brain atrophy contribute to disability through cognitive and motor impairment.Peer reviewe

A novel CT‑based automated analysis method provides comparable results with MRI in measuring brain atrophy and white matter lesions

Purpose Automated analysis of neuroimaging data is commonly based on magnetic resonance imaging (MRI), but sometimes the availability is limited or a patient might have contradictions to MRI. Therefore, automated analyses of computed tomography (CT) images would be beneficial. Methods We developed an automated method to evaluate medial temporal lobe atrophy (MTA), global cortical atrophy (GCA), and the severity of white matter lesions (WMLs) from a CT scan and compared the results to those obtained from MRI in a cohort of 214 subjects gathered from Kuopio and Helsinki University Hospital registers from 2005 - 2016. Results The correlation coefficients of computational measures between CT and MRI were 0.9 (MTA), 0.82 (GCA), and 0.86 (Fazekas). CT-based measures were identical to MRI-based measures in 60% (MTA), 62% (GCA) and 60% (Fazekas) of cases when the measures were rounded to the nearest full grade variable. However, the difference in measures was 1 or less in 97-98% of cases. Similar results were obtained for cortical atrophy ratings, especially in the frontal and temporal lobes, when assessing the brain lobes separately. Bland-Altman plots and weighted kappa values demonstrated high agreement regarding measures based on CT and MRI. Conclusions MTA, GCA, and Fazekas grades can also be assessed reliably from a CT scan with our method. Even though the measures obtained with the different imaging modalities were not identical in a relatively extensive cohort, the differences were minor. This expands the possibility of using this automated analysis method when MRI is inaccessible or contraindicated.Peer reviewe

Neurofilament light level correlates with brain atrophy, and cognitive and motor performance

Peer reviewe

Evaluating severity of white matter lesions from computed tomography images with convolutional neural network

Purpose Severity of white matter lesion (WML) is typically evaluated on magnetic resonance images (MRI), yet the more accessible, faster, and less expensive method is computed tomography (CT). Our objective was to study whether WML can be automatically segmented from CT images using a convolutional neural network (CNN). The second aim was to compare CT segmentation with MRI segmentation. Methods The brain images from the Helsinki University Hospital clinical image archive were systematically screened to make CT-MRI image pairs. Selection criteria for the study were that both CT and MRI images were acquired within 6 weeks. In total, 147 image pairs were included. We used CNN to segment WML from CT images. Training and testing of CNN for CT was performed using 10-fold cross-validation, and the segmentation results were compared with the corresponding segmentations from MRI. Results A Pearson correlation of 0.94 was obtained between the automatic WML volumes of MRI and CT segmentations. The average Dice similarity index validating the overlap between CT and FLAIR segmentations was 0.68 for the Fazekas 3 group. Conclusion CNN-based segmentation of CT images may provide a means to evaluate the severity of WML and establish a link between CT WML patterns and the current standard MRI-based visual rating scale.Peer reviewe

Työurien jatkaminen vaatii yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta

Kuntoutussäätiö toteutti yhteistyössä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen ja Eläketurvakeskuksen kanssa työurien pidentämistä koskevan työelämälähtöisen tutkimuksen eri sektoreiden perustoiminnassa käytössä olevista toimenpiteistä ja prosesseista. Tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Tutkimus kohdistui eri tahoilla käytössä oleviin toimenpiteisiin, joita toteutetaan sosiaalipalvelujärjestelmässä, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuspalveluissa, nuorisotyössä, työ- ja elinkeinohallinnossa, kuntoutuksessa ja syrjäytymistä ehkäisevissä palveluissa. Hankkeessa kartoitettiin, miten eri työuran kohtiin (alussa, keskellä, lopussa) suunnatut eri hallinnonalojen ja politiikkatoimien toimenpiteet pidentävät työuria. Aineistoina käytettiin tutkimuskirjallisuutta ja muuta kirjallista aineistoa, asiantuntijahaastatteluja, tapaustutkimuksia sekä Tilastokeskuksen FLEED-rekisteriaineistoa vuosilta 2004-2013. Tutkimuksessa tuotettiin uutta tietoa työstä syrjäytymisen dynamiikasta ja ikääntyvien työllisyysasteen nostamisesta. Tutkimuksessa kartoitettiin vaikuttavia keinoja nuorten ja maahanmuuttotaustaisten ihmisten työurien pidentämiseksi. Työurien pidentämistä tarkasteltiin työttömyydestä työhön johtavien keinojen ja työelämän laadun kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin sosiaali- ja terveyspoliittisia keinoja sekä koulutuksen merkitystä työurien pidentämisell