Fortuna-korttelin kehittämisen lähtökohdat

Vanhojen korttelialueiden ja rakennuksien korjaaminen ja uuteen käyttötarkoitukseen on noussut tärkeänä osana kaupunkien keskustojen kehittämisessä ja elävöittämisessä. Näitä kohteita hyödynnetään samalla luovien alojen ja pienempien yrittäjien mahdollisuutena rakentaa verkostoyhteistyötä ja sitä kautta parempaa toimeentuloa. Osana Turun keskustan kehittämistä on Turun kaupunki päättänyt kehittää Fortuna-korttelialueen uudeksi matkailu- kulttuuri ja kauppakortteliksi, jossa varsinaissuomalainen osaaminen ja yrittäjyys nousevat esiin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tukea Fortuna-korttelin kehittämistä niin, että opinnäytetyön tuloksia voidaan viedä käytäntöön niin hankkeen organisoinnissa, korttelin toimintakonseptin rakentamisessa kuin korttelissa toimivien yritysten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin vertaistutkimuksen kautta vertailemalla vastaavanlaisia kohteita Suomessa. Opinnäytetyön tavoitteena on tukea Fortuna-korttelin kehittämistä niin, että opinnäytetyön tuloksia voidaan viedä käytäntöön niin hankkeen organisoinnissa, korttelin toimintakonseptin rakentamisessa kuin korttelissa toimivien yritysten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan kehittämisessä. Vertailevan tutkimuksen avulla haetaan näkökulmia, ideoita, hyviä käytäntöjä, varoittavia esimerkkejä siihen, mitä korttelin kehittämisessä kannattaa ottaa huomioon. Tutkimusaineistoa kerätään myös muilla menetelmillä: kirjallisesta aineistosta, haastattelemalla asiantuntijoita, sekä myös esimerkiksi opinnäytetyön ohjausryhmän kokouksissa. Tutkimustuloksia on tarkoitus hyödyntää Fortuna-korttelin kehittämisen myöhemmissä vaiheissa, joiden tavoitteena on tukea korttelissa toimivien ja/tai toimintaansa aloittavien yritysten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan kehittämistä. Vertailevan tutkimuksen tulosten ja muilla tavoin hankitun tutkimusaineiston sekä opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen (kirjallisuus, aiemmat tutkimustulokset, tapaustutkimukset ja niin edelleen) pohjalta on tarkoitus kehittää Fortuna-korttelin brändiä, markkinointia ja viestintää sekä laatia suunnitelmia Fortuna-korttelin toimijayhteisön ja sen yhteistyön kehittämiseksi. Näiden kehittämistilaisuuksien tavoitteena on luoda ainutlaatuinen toimintakonsepti ja muun muassa yhteiset pelisäännöt korttelissa vakituisesti toimiville sekä myös lyhytaikaisille toimijoille. Yhteinen ideointi ja keskustelu on myös sisäistä markkinointia ja tärkeä osa Fortuna-kortteli brändin luomisessa ja vahvistamisessa

Yrittäjyysaikomusten ja niihin vaikuttavien tekijöiden kehittyminen ammatillisella toisella asteella opinnoista työelämään

Yrittäjyysaikomusten tutkimisesta on vähitellen kehittynyt itsenäinen tutkimussuuntaus yrittäjyystutkimuksen sisään. Lukuisista aikaisemmista tutkimuksista huolimatta erityisesti pitkittäistutkimukset ovat olleet vähäisiä. Käsillä olevan artikkelin tarkoitus on tuottaa kontribuutiota tähän aukkoon käsittelemällä ammatillisella toisella asteella opintojen aikana mitattujen opiskelijoiden yrittäjyysaikomusten muutosta valmistumisen jälkeen. Aineiston pitkittäisasetelma on ainutlaatuinen: opintojen aikana yrittäjyysaikomuksia on mitattuna kolmena opintovuotena ja lisäksi vuosi valmistumisen jälkeen samalta henkilöltä. Artikkelin tavoitteena on selvittää yrittäjyysaikomusten kehittymistä toisen asteen opiskelijoiden kohdalla opintojen aikana ja niiden jälkeen sekä samalla testata Theory of Planned Behavior (TPB) -mallin toimivuutta pitkittäisaineistolla. Tutkimuksella vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) miten yrittäjyysaikomukset kehittyvät opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen, 2) miten asenteiden, lähipiirin tuen ja pystyvyysuskomuksen muutos vaikuttaa yrittäjyysaikomusten muutokseen ja 3) onko sukupuolella ja vanhempien roolimalleilla vaikutusta yrittäjyysaikomusten muutokseen tai siihen, miten yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysasenteet, käsitys lähipiirin tuesta ja pystyvyysuskomus kehittyvät. Aineistoa on kerätty Entre Intentio -mittaristolla, joka pohjautuu pitkälti Ajzenin TPB-teoriaan (1991). Koulutuskeskus Sedusta vuosina 2010-2013 valmistuneille suunnattu yrittäjyysaikomusten tutkimus toteutettiin lokakuussa 2014 – tammikuussa 2015 osana Koulutuskeskus Sedusta valmistuneiden yleistä sijoittumistutkimusta. Heidän valmistumisestaan oli ehtinyt kulua tutkimushetkellä noin vuosi. Tämän artikkelin aineisto koostuu sellaisista vastanneista, jotka olivat valmistuneet vuosina 2010-2011 ja joille löydettiin kaikilta opintovuosilta aiempi Entre Intentio -mittauksen tulos. Kaiken kaikkiaan vuosina 2010-2011 valmistuneita vastanneita oli seurantatutkimuksessa 454 valmistunutta, joista 60:lle vastaajalle löytyi valmistumisen jälkeisen mittauksen lisäksi aiempi mittaustulos jokaiselta kolmelta opintovuodelta. Tämän tutkimuksen analyysi perustuu neljän mittauksen aineistoon. Kokonaistulokset osoittivat, että yrittäjyysaikomukset laskevat ensin toiselle opintovuodelle, mutta nousevat sen jälkeen tasaisesti hieman korkeammalle valmistumisen jälkeen kuin opintojen alkaessa. Muutokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, joten yrittäjyysaikomukset ovat verrattain stabiileja. Toisaalta asenteet yrittäjyyttä kohtaan kehittyvät voimakkaasti positiivisemmiksi valmistumisen jälkeen, kun taas arvio lähipiirin tuesta valmistuneen yrittäjyysuraa kohtaan kehittyy negatiiviseen suuntaan. Pystyvyys yrittäjän toimimiseen säilyy suurin piirtein samalla tasolla sekä opintojen aikana että valmistumisen jälkeen. Miesten ja naisten välillä ei ole juurikaan eroa yrittäjyysaikomusten tai yrittäjyysasenteiden muutostrendeissä, mutta pystyvyys yrittäjänä toimimiseen kehittyy eri tavalla miehillä ja naisilla. Naisilla pystyvyys laskee huomattavasti opintojen aikana kun taas miehillä se nousee toiselta vuosikurssilta tasaisesti valmistumisen jälkeiseen aikaan. Myös arvio läheisten mielipiteestä on negatiivisempi naisilla valmistumisen jälkeen. Niillä opiskelijoilla, joilla vähintään toinen vanhemmista toimii yrittäjänä, yrittäjyysasenteet ja -aikomukset, pystyvyys toimia yrittäjänä sekä arvio lähipiirin tuesta kehittyvät positiivisemmin kuin muilla. Lineaarinen regressioanalyysi aikomusten muutoksesta osoittaa, että eniten aikomusten muutosta selittää asennemuutos ja sen jälkeen muutos pystyvyydessä toimia yrittäjänä. Myös lähipiirin tuen muutos selittää positiivisesti muutosta. Mallissa sukupuolella tai vanhempien yrittäjyydellä ei ole tilastollista merkitsevyyttä. Koko malli selittää muutoksen vaihtelusta 45 %. Tulokset osoittavat, että toisen asteen yrittäjyyskasvatuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti asennekasvatukseen ja tukea opiskelijoiden käsitystä omasta pystyvyydestään toimia yrittäjänä. Ne opiskelijat, joilla on yrittäjyyteen liittyviä roolimalleja omassa perheessään, tulisi ottaa erityisesti huomioon yrittäjyyskasvatusta suunnitellessa. Avainsanat: Yrittäjyysaikomukset, ammatillinen toinen aste, pitkittäistutkimu

Cystatin B deficiency results in sustained histone H3 tail cleavage in postnatal mouse brain mediated by increased chromatin-associated cathepsin L activity

Cystatin B (CSTB) is a cysteine cathepsin inhibitor whose biallelic loss-of-function mutations in human result in defects in brain development and in neurodegeneration. The physiological function of CSTB is largely unknown, and the mechanisms underlying the human brain diseases remain poorly understood. We previously showed that CSTB modulates the proteolysis of the N-terminal tail of histone H3 (H3cs1) during in vitro neurogenesis. Here we investigated the significance of this mechanism in postnatal mouse brain. Spatiotemporal analysis of H3cs1 intensity showed that while H3cs1 in wild-type (wt) mice was found at varying levels during the first postnatal month, it was virtually absent in adult brain. We further showed that the high level of H3cs1 coincides with chromatin association of de novo synthesized cathepsin L suggesting a role for nuclear cathepsin L in brain development and maturation. On the contrary, the brains of Cstb(-/-) mice showed sustained H3cs1 proteolysis to adulthood with increased chromatin-associated cathepsin L activity, implying that CSTB regulates chromatin-associated cathepsin L activity in the postnatal mouse brain. As H3 tail proteolysis has been linked to cellular senescence in vitro, we explored the presence of several cellular senescence markers in the maturing Cstb(-/-) cerebellum, where we see increased levels of H3cs1. While several markers showed alterations in Cstb(-/-) mice, the results remained inconclusive regarding the association of deficient CSTB function with H3cs1-induced senescence. Together, we identify a molecular role for CSTB in brain with implications for brain development and disease.Peer reviewe

Mikä saa opiskelijan ryhtymään yrittäjäksi? Tuloksia toiselta asteelta ja korkeakouluista kuudesta maasta

Promotion of entrepreneurship is important in higher education, in which entrepreneurship is supported by entrepreneurship training. However, more research is needed on the factors influencing student’s start-up behavior. This study uses Theory of Planned Behavior in explaining start-up behavior and the impact of entrepreneurship training and business knowledge base, answering the following research questions: 1) how entrepreneurial intentions explain student’s start-up behavior, 2) how perceived behavioral control explains student’s start-up behavior, 3) is there a link between entrepreneurship training and start-up behavior, and 4) how student’s perception of his/her business knowledge base explain start-up behavior. The data consists of 1079 respondents from Finland, Belgium, Italy, the Netherlands, Spain and Germany from both secondary and higher education students. The results of logistic regression analysis show that entrepreneurial intentions explain student’s start-up behavior the most. Entrepreneurship training, student's perceived behavioral control, business knowledge base, age and prior experience of entrepreneurship are also positively related to start-up behavior.Yrittäjyyden edistäminen on tärkeää yhteiskunnallisesti ja myös korkeakouluissa, missä yrittäjyyttä pyritään tukemaan yrittäjyyskoulutuksella. Lisää tietoa tarvitaan kuitenkin siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjäksi ryhtymistä suunnitellun käyttäytymisen teorian kautta sekä selvitetään yrittäjyyskoulutuksen ja liiketoiminnallisen tietopohjan vaikutusta yrittäjäksi ryhtymiseen. Tutkimus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) miten opiskelijan yrittäjyysaikomukset selittävät yrittäjäksi ryhtymistä, 2) miten opiskelijan pystyvyysuskomus selittää yrittäjäksi ryhtymistä, 3) onko yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjäksi ryhtymisen välillä yhteyttä, ja 4) miten opiskelijan käsitys omasta liiketoiminnallisesta tietopohjastaan selittää yrittäjäksi ryhtymistä. Tutkimuksen aineistossa on 1079 vastaajaa Suomesta, Belgiasta, Italiasta, Hollannista, Espanjasta ja Saksasta. Vastaajat ovat sekä ammatillisen että korkea-asteen opiskelijoita. Tulokset logistisesta regressioanalyysistä osoittavat, että yrittäjyysaikomukset selittävät yrittäjäksi ryhtymistä enemmän kuin muut tutkimuksessa käytetyt muuttujat. Myös yrittäjyyskoulutuksella on selkeä positiivinen yhteys yrittäjäksi ryhtymiseen. Opiskelijan käsitys omasta pystyvyydestään toimia yrittäjänä sekä käsitys omasta liiketoiminnallisesta tietopohjastaan ovat myös yhteydessä yrittäjäksi ryhtymiseen. Myös opiskelijan ikä ja aiempi kokemus yrittäjyydestä selittävät yrittäjäksi ryhtymistä

Vesienhoidon vuorovaikutteinen ja kokonaisvaltainen suunnittelu. Yhteenveto Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeen tuloksista

Tässä julkaisussa esitetään vuosina 2008–2012 toteutetun Karvianjoen tulevaisuustarkastelut (KarTuTa) -hankkeen tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut laajentaa, syventää ja tarkentaa. Karvianjoen vesistöalueelle laaditun vesiensuojelun toimenpideohjelman tarkasteluja. Hankkeessa on esitelty ja kehitetty menetelmiä vesienhoidon suunnitteluun ja sovellettu niitä Karvianjoen vesistössä. Tarkoituksena on ollut tuottaa sellaista tietoa vesienhoitoa varten, joka auttaa määrittämään uskottavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Työssä on poikkeuksellisen monipuolisesti ja kattavasti arvioitu vesistön tilaa, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä. Hankkeessa sovellettiin liki kahtakymmentä erilaista menetelmää tai vuorovaikutteiseen suunnittelun tukena käytettävää tekniikkaa. Hankkeen tarkastelut painottuivat Karvianjärvelle, Karhijärvelle ja Isojärvelle. Järvikohtaisesti on arvioitu ulkoisen ja sisäisen fosforikuormituksen alentamistarvetta, tunnistettu kustannustehokkaimpia vesiensuojelu-toimenpiteitä sekä esitetty toimenpidesuosituksia hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Lisäksi on arvioitu vedenlaadun paranemisesta virkistyskäytölle syntyviä hyötyjä sekä vertailtu toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä. Vesistöalueelle laadittujen tulevaisuuskuvien avulla on selvitetty, kuinka maankäytön ja ihmistoiminnan muutokset vaikuttavat vesien tilalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi on mallinnettu ilmastonmuutoksen vaikutusta fosforikuormitukseen ja järvien veden fosforipitoisuuksiin. Julkaisu jakaantuu neljään osaan. Osassa I kuvataan hanke ja sen toteutus, osassa II hankkeessa sovelletut menetelmät,osassa III tarkastelujen tulokset ja järvikohtaiset toimenpidesuositukset sekä osassa IV johtopäätökset menetelmien soveltuvuudesta vesienhoitoon

Opettajan yritysyhteistyöaktiivisuuden ja organisaation tuen merkitys yrittäjyyden opettamisessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) miten opettajan oma yritysyhteistyöaktiivisuus ja 2) opettajan kokema organisaation tuki vaikuttavat yrittäjyydessä käytettävien opetusmenetelmien käyttöön. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millainen merkitys opettajan aiemmalla yrittäjyystaustalla on. Tutkimuksen aineisto perustuu Opettajan yrittäjyysmittaristo -työkalulla kerättyyn dataan. Opettajan yrittäjyysmittaristo on verkkopohjainen itsearviointijärjestelmä, jonka avulla opettaja voi itsearvioida sekä kehittää toimintaansa yrittäjyyden edistäjänä. Itsearviointityökalu sisältää 72 kysymystä liittyen yrittäjyyden edistämisen eri osa-alueisiin. Dataa on kerätty tietokantaan vuosina 2014-2016. Tulokset osoittavat, että sekä yritysyhteistyöaktiivisuudella että opettajan kokemalla organisationaalisella tuella on vaikutusta siihen, kuinka aktiivisesti ja monipuolisesti opettaja hyödyntää erilaisia opetusmenetelmiä yrittäjyyden opettamisessa. Näistä vielä suurempi merkitys on opettajan omalla yritysyhteistyöaktiivisuudella. Tulokset osoittavat myös, että sekä yritysyhteistyöaktiivisuuden että opettajan kokeman organisaation tuen vaikutus opetusmenetelmien käyttöön on vielä suurempi niiden opettajien kohdalla, joilla itsellään on aiempaa kokemusta omasta yrittäjyydestä. Avainsanat: ammattikorkeakoulu, opettaja, yrittäjyyden edistäminen, yrittäjyys, mittaristo, yritysyhteisty

Nurmi biokaasun raaka-aineena : RED II direktiivin mukainen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta

Uusiutuvan energian direktiivi (RED II) vuosille 2021–2030 julkaistiin joulukuussa 2018. Direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit biomassoille, joita käytetään energian tuotantoon. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Uudessa direktiivissä kestävyyskriteerit laajenevat koskemaan myös kiinteällä biomassalla sekä biokaasulla tuotettua sähkö-, lämpö-, ja jäähdytysenergiaa. Tämän työn tavoitteena oli tarkastella kestävyyskriteerejä ja raaka-ainekohtaisia kasvihuonepäästö-kertoimia Suomessa viljeltävälle nurmelle, kun nurmea käytetään biokaasun tuotannossa. Direktiivissä on biokaasun osalta oletusarvoja lietelannalle, maissille, lanta-maissi sekoituksille sekä biojätteelle. Tässä työssä päästökertoimet laskettiin viljellylle nurmelle (kivennäis- ja eloperäisellä maalla), suojavyöhykenurmelle sekä apilapitoiselle nurmelle. Lisäksi kertoimet laskettiin kolmannelle rehusadolle kun ensimmäinen ja toinen sato käytetään säilörehuksi sekä viljelykierrossa olevalle nurmelle (viherlannoitusnurmena). Lisäksi työssä laskettiin laitosesimerkkejä, joissa laskettiin laitoksen kokonaispäästö ja vertailtiin sitä direktiivissä annettuihin fossiilisiin vertailuarvoihin. Koska nurmen viljelykäytänteet vaihtelevat, on raportin tuloksista huomioitava, etteivät ne päde sellaisille tapauksille, missä viljelykäytänteet eroavat merkittävästi tässä esimerkissä käytetyistä lähtöoletuksista. Tässä työssä käytettyjen oletusten pohjalta voidaan kuitenkin päätellä, että jos nurmea viljellään pelkästään energiantuotantoa varten, on direktiivin mukaisiin päästövähennyksiin haastava päästä. Tämä pätee erityisesti sähkön- ja lämmöntuotannossa, missä päästövähennysvaatimukset ovat korkeimmat, kuin liikenteen polttoaineen tuotannossa. Päästövähennysvaatimus tulee myös kiristymään sähkön- ja lämmöntuotannon osalta vuoden 2026 jälkeen. Päästövähennyksiin on mahdollista kuitenkin päästä, jos prosessissa käytetään esimerkiksi viherlannoitukseen tarkoitettua nurmea, kolmannen sadon nurmea tai nurmea käytetään lisäsyötteenä esimerkiksi lannan kanssa. Ravinteiden kierrättämisen ja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi lannan prosessointia olisikin tärkeä edistää ja nurmen käyttö lisä raaka-aineena edistäisi näitä tavoitteita, sillä nurmesta saatava lisäenergia parantaa biokaasulaitoksen taloudellista kannattavuutta.201

Cystatin B-deficiency triggers ectopic histone H3 tail cleavage during neurogenesis

Cystatin B (CSTB) acts as an inhibitor of cysteine proteases of the cathepsin family and loss-of-function mutations result in human brain diseases with a genotype-phenotype correlation. In the most severe case, CSTB-deficiency disrupts brain development, and yet the molecular basis of this mechanism is missing. Here, we establish CSTB as a regulator of chromatin structure during neural stem cell renewal and differentiation. Murine neural precursor cells (NPCs) undergo transient proteolytic cleavage of the N-terminal histone H3 tail by cathepsins B and L upon induction of differentiation into neurons and glia. In contrast, CSTB-deficiency triggers premature H3 tail cleavage in undifferentiated self-renewing NPCs and sustained H3 tail proteolysis in differentiating neural cells. This leads to significant transcriptional changes in NPCs, particularly of nuclear-encoded mitochondrial genes. In turn, these transcriptional alterations impair the enhanced mitochondrial respiration that is induced upon neural stem cell differentiation. Collectively, our findings reveal the basis of epigenetic regulation in the molecular pathogenesis of CSTB deficiency.Peer reviewe