Podcast-tekijöiden motiiveja podcastinsa kaupallistamiseen

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan itsenäisten podcast-tekijöiden motiiveja kaupallistaa podcastinsa. Podcast-tutkimusta on tehty suhteellisen vähän verrattuna muiden mediamuotojen tutkimukseen. Podcast on kuitenkin vakiinnuttanut paikkansa muiden medioiden joukossa, ja podcast-tekijät ovat ammattimaistuneet. Tutkimus nostaa esille podcast-tekijät, joita tässä aineistossa edustaa harrastuspohjalta aloittaneet itsenäiset podcast-tekijät. Podcast-tekijöillä on monia rooleja podcastinsa tuottamisessa, aina jaksojen suunnittelusta niiden äänittämiseen, editoimiseen sekä julkaisemiseen. Podcast-tuotantoon liittyy kuitenkin aina kuluja ja panostuksia, jolloin podcast-tekijät ovat siirtyneet kaupallistamaan podcastejaan eri keinoin kattaakseen nämä kulut sekä luomaan uraansa podcast-mediakentällä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä, mitä podcast-tekijät arvostavat, tarvitsevat ja haluavat kaupallisuudelta podcasteissaan ja ansaintamalliltaan. Tutkimuskysymys on: Mitä motiiveja podcastinsa kaupallistamiseen löytyy eri ansaintamalleja käyttäviltä itsenäisiltä podcast-tekijöiltä? Tutkimus on tehty puolistrukturoituna haastattelututkimuksena (n=6) marraskuussa 2022. Haastateltavat edustivat neljää eri podcast-genrejä ja kaikki tuottivat podcastinsa suomen kielisenä. Haastattelut litteroitiin ja aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti aikaisempaan podcast-tutkimukseen pohjautuen. Analyysin perusteella esiin nousseet motiivit jaoteltiin neljään kategoriaan: taloudelliset motiivit, henkilökohtaiset motiivit, tekijyyteen liittyvät motiivit ja yleisöön liittyvät motiivit. Motiivit tasapainottelivat vaakakupissa podcast-tekijän valitessa ansaintamallinsa. Eri haastateltavat myös nostivat esiin erilaisia näkemyksiä ja painottivat eri asioita. Motiiveissa näkyi omien arvojen, kokemusten ja mielikuvien vaikutus

Ecology determines how low antibiotic concentration impacts community composition and horizontal transfer of resistance genes

Peer reviewe

Host range of antibiotic resistance genes in wastewater treatment plant influent and effluent

10.1093/femsec/fiy038Wastewater treatment plants (WWTPs) collect wastewater from various sources for a multi-step treatment process. By mixing a large variety of bacteria and promoting their proximity, WWTPs constitute potential hotspots for the emergence of antibiotic resistant bacteria. Concerns have been expressed regarding the potential of WWTPs to spread antibiotic resistance genes (ARGs) from environmental reservoirs to human pathogens. We utilized epicPCR (Emulsion, Paired Isolation and Concatenation PCR) to detect the bacterial hosts of ARGs in two WWTPs. We identified the host distribution of four resistance-associated genes (tetM, int1, qacE Delta 1 and bla(OXA-58)) in influent and effluent. The bacterial hosts of these resistance genes varied between the WWTP influent and effluent, with a generally decreasing host range in the effluent. Through 16S rRNA gene sequencing, it was determined that the resistance gene carrying bacteria include both abundant and rare taxa. Our results suggest that the studied WWTPs mostly succeed in decreasing the host range of the resistance genes during the treatment process. Still, there were instances where effluent contained resistance genes in bacterial groups not carrying these genes in the influent. By permitting exhaustive profiling of resistance-associated gene hosts in WWTP bacterial communities, the application of epicPCR provides a new level of precision to our resistance gene risk estimates.Peer reviewe

Rekisteritutkimus psyykenlääkkeiden käytön yleisyydestä oululaisilla omaishoitajilla vuonna 2013

Omaishoitajan psyykkisen terveydentilan ja kuormittuneisuuden indikaattorina voidaan pitää hänen psyykenlääkkeiden käyttöään. Aiheesta ei ole julkaistu suomalaista tutkimustietoa. Tavoitteenamme oli selvittää, erosivatko psyykenlääkkeitä kalenterivuoden aikana ostaneiden osuudet omaishoitajien ja muun saman ikäisen väestön välillä. Lisäksi kuvailemme omaishoidettavien terveydentilaa ja psyykenlääkkeen oston yleisyyttä. Rekisteritutkimuksemme kohteena olivat Oulussa vuonna 2013 asuneet henkilöt, joiden tietoja analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja logistisella regressioanalyysilla. Omaishoitajien (N=1 905) keski-ikä oli 59 vuotta ja 62 % oli naisia. Keskimäärin yksi neljästä omaishoitajasta oli ostanut jotain psyykenlääkettä sairausvakuutuksen korvaamana. Työikäiset (18−64-vuotiaat) omaishoitajat ostivat yleisimmin masennuslääkettä (16 %) ja ikääntyneet (65–95-vuotiaat) unilääkettä (18 %). Psyykenlääkettä ostaneita oli enemmän työikäisissä omaishoitajissa kuin vertailuväestössä (23 % vs. 14 %); ikääntyneillä ei ollut merkitsevää eroa. Kun psyykenlääkkeen ostoa tarkasteltiin tarkemmin neljässä yleisimmässä lääkeryhmässä, havaittiin vertailussa sukupuolittaisia eroja: työikäisen miespuolisen omaishoitajan unilääkkeen ostamisen vetosuhde (odds ratio) väestöön verrattuna oli 1,4 ja naisilla masennuslääkkeen ostamisen vetosuhde 1,2. Psykoosilääkkeen käyttö oli naispuolisilla omaishoitajilla vertailuväestöä harvinaisempaa: työikäisellä naisella vetosuhde oli 0,8 ja ikääntyneellä 0,6. Omaishoidettavien keski-ikä oli 60 vuotta, ja ikääntyneitä kuoli 13 % vuoden 2013 aikana. Lähes joka toisella työikäisellä ja ikääntyneellä omaishoidettavalla oli vähintään yksi psyykenlääkkeen osto. Omaishoito jatkuu usein vuosia, joten omaishoitajien kanssa toimivien tulee kiinnittää huomiota hoitajan psyykkiseen jaksamiseen. Omaishoitoa tukevia palveluja ja järjestelyjä tulee kehittää entisestään tukemalla myös omaishoitajan psyykettä

Sairauspäivärahojen kustannukset maakunnittain vuonna 2019

Sairauspoissaoloista koituu vuosittain suuria kustannuksia työnantajille, työntekijöille ja valtiolle. Kela maksoi vuonna 2019 sairauspäiväraha- ja osasairauspäivärahaetuuksia yhteensä 866 miljoonaa euroa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme vuonna 2019 maksettujen sairauspäivärahaetuuksien kustannuksia Manner-Suomen maakunnissa. Tarkastelemme myös etuuspäivien määriä ja keskimääräisiä päiväkustannuksia, jotka vaikuttavat vuosikustannuksiin. Kiinnostuksemme kohdistui erityisesti sairauspäivärahaetuuksien maakunnittaisiin vuosikustannuksiin henkeä kohti, huomioiden maakuntien välisiä väestörakenteen eroja. Maakuntakohtaista väestörakennetta kuvasivat tutkimuksessa demografiset, sosioekonomiset ja sairastavuuteen liittyvät tekijät. Näin tarkastellen Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Savossa oli muita maakuntia korkeammat, yli 320 euron vuosikustannukset henkeä kohti. Uusimaa erottui muihin verrattuna matalien kustannusten maakuntana (207 euroa henkeä kohden). Väestörakenteen maakuntaerojen huomioimisella oli melko vähäinen merkitys sairauspäivärahaetuuksien kustannusten maakunnittaisille eroille. Väestörakenteella vakioiduissa, henkeä kohden lasketuissa vuosikustannuksissa maakuntaerot pysyivät melkein yhtä suurina kuin vakioimattomissa vuosikustannuksissa. Tämä johtui suurelta osin siitä, että maakuntaerot sairauspäivärahapäivien määrissä pysyivät väestörakenteen vakioinnista huolimatta suurina. Suuret maakuntaerot sairauspäivärahapäivien määrässä voivat johtua vakioimiemme tekijöiden ohella muun muassa fyysisiä ammatteja sisältävien toimialojen yleisyydestä korkeimpien kustannusten maakunnissa. Samoin erot voivat johtua muun muassa sairauksien erilaisesta alueellisesta painottumisesta ja elintavoista. Tuore maakunnittainen tieto pitkien sairauspoissaolojen aiheuttamista kustannuksista luo valmiuden seurata viime vuosina kasvaneiden sairauspäivärahakustannusten pidemmän ajan alueellista kehitystä. Tieto maakuntaeroista auttaa myös arvioimaan tulevien sote-palveluissa tehtävien rakenteellisten muutosten alueellista vaikutusta suomalaisten työkyvyttömyyteen.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Construction and characterization of synthetic bacterial community for experimental ecology and evolution

Experimental microbial ecology and evolution have yielded foundational insights into ecological and evolutionary processes using simple microcosm setups and phenotypic assays with one- or two-species model systems. The fields are now increasingly incorporating more complex systems and exploration of the molecular basis of observations. For this purpose, simplified, manageable and well-defined multispecies model systems are required that can be easily investigated using culturing and high-throughput sequencing approaches, bridging the gap between simpler and more complex synthetic or natural systems. Here we address this need by constructing a completely synthetic 33 bacterial strain community that can be cultured in simple laboratory conditions. We provide whole-genome data for all the strains as well as metadata about genomic features and phenotypic traits that allow resolving individual strains by amplicon sequencing and facilitate a variety of envisioned mechanistic studies. We further show that a large proportion of the strains exhibit coexistence in co-culture over serial transfer for 48 days in the absence of any experimental manipulation to maintain diversity. The constructed bacterial community can be a valuable resource in future experimental work.Peer reviewe

Ecology determines how low antibiotic concentration impacts community composition and horizontal transfer of resistance genes

Low concentrations of antibiotics have numerous effects on bacteria. However, it is unknown whether ecological factors such as trophic interactions and spatial structuring influence the effects of low concentrations of antibiotics on multispecies microbial communities. Here, we address this question by investigating the effects of low antibiotic concentration on community composition and horizontal transfer of an antibiotic resistance plasmid in a 62-strain bacterial community in response to manipulation of the spatial environment and presence of predation. The strong effects of antibiotic treatment on community composition depend on the presence of predation and spatial structuring that have strong community effects on their own. Overall, we find plasmid transfer to diverse recipient taxa. Plasmid transfer is likely to occur to abundant strains, occurs to a higher number of strains in the presence of antibiotic, and also occurs to low-abundance strains in the presence of spatial structures. These results fill knowledge gaps concerning the effects of low antibiotic concentrations in complex ecological settings

Evaluating the mobility potential of antibiotic resistance genes in environmental resistomes without metagenomics

Peer reviewe

Early-life formula feeding is associated with infant gut microbiota alterations and an increased antibiotic resistance load

Background Infants are at a high risk of acquiring fatal infections, and their treatment relies on functioning antibiotics. Antibiotic resistance genes (ARGs) are present in high numbers in antibiotic-naive infants' gut microbiomes, and infant mortality caused by resistant infections is high. The role of antibiotics in shaping the infant resistome has been studied, but there is limited knowledge on other factors that affect the antibiotic resistance burden of the infant gut. Objectives Our objectives were to determine the impact of early exposure to formula on the ARG load in neonates and infants born either preterm or full term. Our hypotheses were that diet causes a selective pressure that influences the microbial community of the infant gut, and formula exposure would increase the abundance of taxa that carry ARGs. Methods Cross-sectionally sampled gut metagenomes of 46 neonates were used to build a generalized linear model to determine the impact of diet on ARG loads in neonates. The model was cross-validated using neonate metagenomes gathered from public databases using our custom statistical pipeline for cross-validation. Results Formula-fed neonates had higher relative abundances of opportunistic pathogens such as Staphylococcus aureus, Staphylococcus epidermidis, Klebsiella pneumoniae, Klebsiella oxytoca, and Clostridioides difficile. The relative abundance of ARGs carried by gut bacteria was 69% higher in the formula-receiving group (fold change, 1.69; 95% CI: 1.12-2.55; P = 0.013; n = 180) compared to exclusively human milk-fed infants. The formula-fed infants also had significantly less typical infant bacteria, such as Bifidobacteria, that have potential health benefits. Conclusions The novel finding that formula exposure is correlated with a higher neonatal ARG burden lays the foundation that clinicians should consider feeding mode in addition to antibiotic use during the first months of life to minimize the proliferation of antibiotic-resistant gut bacteria in infants.Peer reviewe

Maternal gut and breast milk microbiota affect infant gut antibiotic resistome and mobile genetic elements

Publisher Copyright: © 2018, The Author(s).The infant gut microbiota has a high abundance of antibiotic resistance genes (ARGs) compared to adults, even in the absence of antibiotic exposure. Here we study potential sources of infant gut ARGs by performing metagenomic sequencing of breast milk, as well as infant and maternal gut microbiomes. We find that fecal ARG and mobile genetic element (MGE) profiles of infants are more similar to those of their own mothers than to those of unrelated mothers. MGEs in mothers' breast milk are also shared with their own infants. Termination of breastfeeding and intrapartum antibiotic prophylaxis of mothers, which have the potential to affect microbial community composition, are associated with higher abundances of specific ARGs, the composition of which is largely shaped by bacterial phylogeny in the infant gut. Our results suggest that infants inherit the legacy of past antibiotic consumption of their mothers via transmission of genes, but microbiota composition still strongly impacts the overall resistance load.Peer reviewe