Pohjois-Suomen suurten matkailukeskusten ja niiden sijaintikuntien väestökehitys: paikkatietonäkökulma

Development of the population of large resorts and their location municipalities in Northern Finland: a GIS viewpoint Resorts are key elements in the tourism phenomenon, because they are considered places for tourism demand and supply. Basically, resorts are geographical units, and at the local level they are traditionally understood as administrative regions, that is a municipality. However, in Finland resorts are seen as a part of a municipality, not independent administrative regions. GIS (Geographical Information Systems) and georeferenced data are therefore needed when statistically examining socioeconomic changes of resorts. The purpose of this study is to examine the development of the population of large resorts (Levi, Ruka, Saariselkä and Ylläs) and their location municipalities (Kittilä, Kuusamo, Inari and Kolari) in Northern Finland. The study results indicate that the development of the population in the municipalities was negative in 1970–2003. The only exception was the municipality of Inari. Contrary to the municipalities, the development of the population in the resorts was positive in 1970–2003. Furthermore, the population of the resorts seems to be concentrated on a smaller geographical area.Resorts are key elements in the tourism phenomenon, because they are considered places for tourism demand and supply. Basically, resorts are geographical units, and at the local level they are traditionally understood as administrative regions, that is a municipality. However, in Finland resorts are seen as a part of a municipality, not independent administrative regions. GIS (Geographical Information Systems) and georeferenced data are therefore needed when statistically examining socioeconomic changes of resorts. The purpose of this study is to examine the development of the population of large resorts (Levi, Ruka, Saariselkä and Ylläs) and their location municipalities (Kittilä, Kuusamo, Inari and Kolari) in Northern Finland. The study results indicate that the development of the population in the municipalities was negative in 1970–2003. The only exception was the municipality of Inari. Contrary to the municipalities, the development of the population in the resorts was positive in 1970–2003. Furthermore, the population of the resorts seems to be concentrated on a smaller geographical area

Missä on lähin ruoka? Maantieteellisiä näkökulmia saavutettavuudesta

Poster

Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla

Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla (RuokaGIS) -hankkeen tavoitteena oli selvittää lähi- ja luomuruokaan liittyviä sijainti- ja saavutettavuustekijöitä Pohjois-Pohjanmaalla lähi- ja luomuruoan saatavuuden kehittämiseksi. Hanke oli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Pohjois-Pohjamaan ELY-keskuksen rahoittama ja kestoltaan kaksivuotinen (1.10.2012–30.9.2014). Hankkeen tavoitteena oli 1) selvittää lähi- ja luomuruoan saavutettavuuden alueellisia eroja 2) tarkastella mahdollista tarjontaylijäämää tai tyydyttymätöntä kysyntää lähi- ja luomuruoan suhteen ja tuottaa aiheesta helppolukuisia karttoja ja 3) tunnistaa aluetekijöitä lähi- ja luomuruoan tuotannon riittävyyden varmistamiseksi. Suomessa ei ole aikaisemmin toteutettu ruoan maantieteelliseen saavutettavuuteen liittyvää tarkastelua, vaikka korkeatasoiset ja kattavat paikkatietoaineistot alkutuotannosta, liikenneverkosta ja väestöstä mahdollistavat huomattavan tarkkojen saavutettavuusanalyysien tekemisen. Ruoan arvoketjusta paikkatietotarkasteluiden keskiöön valittiin kysely- ja haastatteluaineistojen pohjalta ruoan tuotannon ja kulutuksen alueellisten ulottuvuuksien esiin nostaminen tilastollisen kysynnän ja tarjonnan kannalta sekä saavutettavuustarkastelut pienten ja keskisuurten yritysten logistiikan edistämiseksi. Paikkatietoperusteista ja toimijalähtöistä tarkastelua tehtiin vuorovaikutuksessa ja hankkeen toteutuksessa yhdistettiin verkosto-, tuottaja- ja väestötietojen paikkatietotarkastelu kysely- ja haastattelututkimuksiin. Saavutettavuustarkastelut toteutettiin soveltamalla ja kehittämällä yleisesti käytettävissä olevia saavutettavuusmenetelmiä. Keskeisimmät aineistot olivat Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen (Tike) toimittamista tiedoista koottu tuottajakohtainen paikkatietokanta, Tilastokeskuksen väestöruututietoaineistot ja Liikenneviraston tieverkon paikkatietomalli (digiroad) sekä tuottajille, ammattikeittiöille, yrityksille ja ruokapiireille tehdyt kyselyt sekä niitä täydentävät haastattelut. Hankkeen keskeisinä tuloksina olivat toimijoiden näkemykset lähi- ja luomuruoan määrittelyistä, kilpailukyvystä, markkinoista, logistiikasta ja näiden kehittämisen tarpeista. Paikkatieto- ja saavutettavuustarkastelut osoittivat Pohjois-Pohjanmaan eteläosien vahvuudet alueen kaupunkikeskuksien kysynnän tyydyttämisessä. Saavutettavuustarkasteluiden perusteella Pohjois-Pohjanmaan eteläosat ja Oulun ympäristö ovat sijanniltaan suotuisia alueellisen keräilyverkoston solmukohdille, joita voidaan hyödyntää pienten toimijoiden logistiikan tehostamiseen. Tulosten perusteella suositellaan, että lähiruoka-alan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista kehitetään etenkin logistiikan suhteen kilpailukyvyn lisäämiseksi ja markkinoille pääsyn helpottamiseksi.This study is based on the “Accessibility of local and organic food in Northern Ostrobothnia (RuokaGIS)” project, which aim was to analyse local and organic food in geographic context and to develop their availability and access to markets at Northern Ostrobothnia. The project was funded by European Agricultural Fund for Rural Development and Centre for Economic Development, Transport and the Environment of Northern Ostrobothnia. The project covered the period from 1. Oct. 2012 to 30. Sept. 2014. The project combines quantitative and qualitative approaches by applying geographic information system (GIS) based accessibility analyses and structured questionnaires and semi-structured interviews. The aim of the project was to 1) explore areal patterns of local on organic food accessibility, 2) visualise supply surplus and unsaturated demand and 3) recognise factors to develop local and organic food production in geographic context. Due to a long logistic chain of food markets, the emphasis of the project designed on the basis of survey results. Primary aspects were to analyse areal balance of statistical production and consumption at accurate scale and to develop logistics and networking of small and medium size companies in food sector by analysis of potential hub node locations. GIS based accessibility analyses and qualitative surveys were conducted interactively during the project with aim to generate novel approaches for analysing accessibility in the context of local and organic food markets and logistics. Key GIS data of the study covered farms with production attributes supplied by Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry, Statistics Finland’s grid cell data of population and Finnish Transport Agency’s digital model of road network. Questionnaires and supporting interviews covered agricultural producers, companies in processing and refining, institutional kitchens, public procurements and food circles. Main findings of the project consider local and organic food concept, competitiveness, markets, logistics and their development aspects. Accessibility analyses indicated that regions in the southern parts of Northern Ostrobothnia have a strong role in saturating areal demand, which emphasises to towns and city regions. Analysis of suitable hub locations for collecting local production refers that most suitable locations are in southern parts of Northern Ostrobothnia and also near Oulu. On the basis of results, cooperation and networking between actors, particularly in logistics, may benefit competitiveness of local food and increase its access to markets

Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon laajojen ympärivuorokautisten päivystyspisteiden saavutettavuudesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina on turvata väestölle laadukkaat palvelut ja niiden saavutettavuus. Vaativa päivystys edellyttää runsaasti voimavaroja, jotta palveluita voidaan tarjota kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Selvitystyön tavoitteena on tutkia erikoissairaanhoidon laajan päivystyspisteen saavutettavuutta sijainnin optimoinnin näkökulmasta. Selvitystyö on toteutettu käyttäen hyväksi geoinformatiikan työkaluja yhdistettynä kattavaan väestödataan ja käytössä oleviin tieverkkoaineistoihin. Analyysissa on selvitetty päivystyspisteiden (10–14 aluetta) saavutettavuus Manner-Suomen osalta. Analyysissä on laskettu lyhin matka-aika jokaisesta 1×1 km väestöruudun keskipisteestä lähimpään laajaan päivystysyksikköön, sekä tätä vastaava maantieteellinen etäisyys. Matka-aikojen pohjalta on muodostettu ns. ”vedenjakaja-alueet” kullekin vaihtoehdolle. Kartat on laadittu siten, että 10 vedenjakaja-alueita muodostuu Helsingin, Turun, Kuopion, Oulun, Tampereen, Lappeenrannan, Jyväskylän, Joensuun, Rovaniemen ja Seinäjoen keskuskaupunkien ympärille. Laskentaa on laajennettu siten, että myös Pori, Lahti, Vaasa ja Kokkola ovat keskuskaupunkeina. Jo kymmenen päivystyspisteen mallissa puolet Manner-Suomen väestöstä saavuttaa päivystyspisteen alle 33 minuutissa, matka-etäisyyden ollessa enimmillään 35 kilometriä. Kahdentoista päivystyspisteen mallissa puolella väestöstä matka-etäisyys on enimmillään 26 kilometriä ja neljäntoista päivystyspisteen mallissa enimmillään 23 kilometriä

Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa

Selvitys liittyy hallitusohjelman Osaamisen ja koulutuksen alueen peruskoulun uudistamisen kärkihankkeen, Uusi peruskoulu -ohjelman ja Opettajankoulutusfoorumin laatiman Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteiden toimeenpanoon. Tarkastelu kohdistuu opettajakoulutuksen yksikkörakenteeseen, opettajankoulutusta antavan henkilöstön tehtäviin, tieteelliseen profiiliin ja julkaisutoimintaan, tutkintoihin ja muihin opettajankelpoisuuden antaneisiin suorituksiin sekä yliopistojen sisäiseen yhteistyöhön opettajankoulutuksessa. Yliopistoissa ei ole yhtenäistä tapaa määritellä, mitkä opettajien tehtävät kuuluvat opettajankoulutukseen. Myös opettajankoulutusta koskeva tilastotieto on puutteellista. Tällä hetkellä opettajankelpoisuuden antavista maisterintutkinnoista lähes puolet on aineenopettajantutkintoja. Raportissa nostetaan esille rakenteellisia haasteita, joiden ratkaiseminen vaatisi yliopistotason kokonaistarkastelua. Pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin opettajankoulutuksen tehtävissä toimivat henkilöt, selkiyttää opiskelijavalintaa sekä pedagogisten opintojen ja opetettavien aineiden sisältöjä. Myös opettajankoulutusta antavien yksiköiden välistä yhteistyötä voisi tiivistää. Valtakunnallisesti opettajankoulutuksen vetovoimaisuuden ylläpitäminen ansaitsee huomiota. Päivitetty 16.5.2019

Kaupunki-maaseutu-alueluokitus

Perinteinen kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutu-luokitus on kuntien koon kasvaessa osoittautunut epätarkaksi. Tässä raportissa kuvataan uuden paikkatietoihin perustuvan luokituksen toteuttaminen. Uusi luokitus perustuu paikkatietomenetelmään, jossa lähtöaineistot ovat koko maan kattavia 250x250 metrin tilastoruutuaineistoja. Luokitus perustuu maaseutualueiden osalta aiempaan maaseudun kolmijakoon, jossa tunnistetaan kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu sekä harvaan asuttu maaseutu. Näiden luokkien lisäksi maaseudulta on erotettu maaseudun paikalliskeskukset. Kaupunkialueita ovat yli 15 000 asukkaan keskustaajamat, joihin on raportissa kuvatulla menetelmällä rajattu ydinkaupunkialue ja kehysalue. Ydinkaupunkialue jakautuu edelleen sisempään ja ulompaan kaupunkialueeseen. Luokituksen lähtöaineistona on käytetty väestö-, työvoima-, työmatka- ja rakennustietoja sekä Digiroad tieverkkoaineistoa ja CORINE maankäyttöaineistoa. Näiden perusteella on laskettu määrää, tiheyttä, tehokkuutta, saavutettavuutta, intensiteettiä, monipuolisuutta ja suuntautuneisuutta kuvaavia muuttujia, joiden luokitteluun ja yhdistelyyn luokitus perustuu. Luokitus on vapaasti saatavissa paikkatietomuodossa verkkosivuilta. Sen voi ladata paikkatietoaineistona ja siihen liittyvänä kuntatasolle laskettuna tilastoaineistona. Ensisijaisesti kaupunki-maaseutu-luokitus kuvaa alueiden välisiä eroja aluerakenteen tasolla. Luokitus ei kuvaa niinkään yksittäisen paikan ominaisuuksia vaan luonnehtii aluekokonaisuuksia. Alueluokkien rajat on yleistetty siten, että luokitus toimii parhaiten laajempien alueiden tarkasteluissa. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten alueiden kehityksestä koko maan tasolla

Quantification and valuation of ecosystem services to optimize sustainable re-use for low-productive drained peatlands

LIFEPeatLandUse (LIFE12 ENV/FI/000150) 2013 – 2018, LAYMAN’S REPORT201