Kasvua ja kilpailukykyä ICT:stä – Pääkaupunkiseudusta Suomen innovaatio- ja kasvuyrityskeskittymä

Tässä raportissa ehdotetaan ratkaisuja, joilla pääkaupunkiseudulle luodaan ICTalaninnovaatio- ja kasvuyrityskeskittymä, joka vahvistaa, nopeuttaa ja kansainvälistää alueella jo entisestään vahvaa yritystoimintaa. Tällaisen kasvun polttopisteen muodostaminen luo tarvittavan kriittisen massan, joka houkuttelee ulkomaista osaamista ja pääomaa kiihdyttämään edelleen kasvua ja kilpailukykyä luoden mahdollisuuden alueellisen kasvuyritysekosysteemin syntymiseen. ICT-alan rakennemuutos vapauttaa suuren joukon ICT-osaajia, ja ehdotuksemme tähtää tämän osaamispotentiaalin kanavoimiseen tehokkaasti kasvua ja kilpailukykyä tukevaksi yritystoiminnaksi. Ehdotuksen taustalla on työryhmän tekemä analyysi pääkaupunkiseudun ICT-toimialan meneillään olevasta rakennemuutoksesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen, sekä toisaalta rohkaisevat esimerkit alueellisen kasvuyritysyhteisön synnyttämisen mahdollisuuksista. Ehdotettu alueellinen pääkaupunkiseudun Polttopiste on ratkaisuna • kustannustehokas, koska siinä yhdistetään ja tehostetaan tällä hetkellä päällekkäisiä ja epäyhtenäisiä tuki- ja neuvontapalveluita, • vaikuttava, sillä se työllistää jopa tuhansia ICT-ammattilaisia, kehittää heidän osaamistaan ja auttaa satoja yrityksiä kehittymään ja kasvamaan nopeammin, • innovatiivinen ja uudistuva, koska se sisältää uusia ratkaisuja, joita jatkuvasti kehitetään edelleen toiminnan aikana, • synerginen, koska se luo suuren määrän erikokoisten yritysten ja eri toimijoiden kohtaamisia, jotka mahdollistavat uusien innovaatioiden ja yritystoiminnan syntymisen, sekä • nopeavaikutteinen, sillä toiminta voidaan aloittaa asteittain jo muutamankuukauden kuluttua tarvittavien päätösten tekemisestä. ICT-toiminta on maailmanlaajuisesti verkostoitunutta, eikä toiminnan kehittyminen ole mahdollista ilman riittävän laadukkaita kansainvälistyneitä verkostoja, yrityksiä ja korkeatasoista osaamista. Suomessa juuri pääkaupunkiseudulla on parhaat edellytykset toimia ICT-alan innovaatio- ja yritystoiminnan kehityksen veturina. Tässä raportissa ehdotetaan konkreettista innovaatiotoiminnan keskittymää – Polttopistettä – joka muodostaa sekä fyysisen tilan kohtaamisille että toimii laajan ekosysteemin ja verkoston katalysaattorina. Vaikka Polttopiste fyysisesti sijaitsee Suomen vahvimmalla ICT-kasvualueella, sen toimintaan kuuluu yhteistyö muiden Suomen kasvukeskusten kanssa ja siten se luo koko maan kattavan ICT-alan innovaatioverkoston

Discovery of Triterpenoids as Reversible Inhibitors of α/β hydrolase Domain Containing 12 (ABHD12)

Peer reviewe

Prosessikuvaukset nimikkeen perustamiselle ja revisioinnille

Tämän opinnäytetyön aiheena oli kehittää yrityksen nimikkeiden perustamis- ja muutosprosesseja. Työn asettaja oli NewIcon Oy. Työ oli ajankohtainen, koska yritysten kasvaessa nimikkeiden määrä kasvaa ja niiden hallitseminen on tärkeää. Kuvaamalla prosessien eri vaiheet selkeytetään nimikeiden perustamis- ja muutosprosesseja. Nimikkeistössä esiintyi päällekkäisyyksiä, joita haluttiin karsia antamalla nimikkeelle riittävä määrä tunnistetietoa. Työhön kuului myös roolien selkeyttäminen nimikkeiden hallintaprosessissa. Yritys hankkii tulevaisuudessa uuden PDM-järjestelmän. Opinnäytetyössä esiselvitettiin tuohon järjestelmään perustettavien nimikkeiden perustamis- ja muutosprosesseissa tarvittavia vaiheita ja järjestelmään syötettäviä nimiketietoja. Menetelminä käytettiin henkilökunnan haastatteluja, perehdyttiin aiheen teoriaan ja huomioitiin yrityksen toiveita ja kehityskohtia. Työssä laadittin prosessikuvaukset prosessien eri vaiheista. Kuvaukset tehtiin kahdelle tasolle, pää- ja aliprosessitasolle. Työhön sisältyi myös tunniste- ja luokittelutietojen määrittely. Lisäksi jokaiselle nimikkeitä käsittelevälle henkilölle annettiin oma roolinsa ja vastuualueensa.The aim of this final year project was to develop processes for generating and maintaining items in a company. The work was commissioned by NewIcon Oy. The work was relevant, since the number of items increases as a company grows and it becomes more and more important to control items. Generation and maintenance of items can be made clearer by precisely describing all the stages of the process. Some of the items of the company overlapped. To reduce overlapping the items were given more identifiers. The work also included clarifications of employee roles in item control processes. The company is going to invest in a new PDM-system in the future. This work aimed at defining the stages needed in item generation and maintenance processes for items that will be generated in that system. Additionally, the aim was to define item identifiers for the system. The methods for this work were employee interviews, getting acquainted with the theory on the topic and mapping the company’s hopes and targets for development. As a result of this final year project, process descriptions illustrating the different process stages under development were prepared. The descriptions were made for the main and lower process levels. The work also included giving the items both identifiers and information for classification. Additionally, every person working in item control was given their own roles and responsibilities

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010

Ilmanlaatua on seurattu Pohjois-Karjalan alueen kunnissa 1980-luvulta lähtien käyttäen ilmentäjinä havupuita ja niiden rungoilla kasvavia jäkäliä. Vuonna 1998 seuranta toteutettiin ensimmäisen kerran koko maakunnan laajuisena. Vuonna 2010 ilmanlaatua arvioitiin männyn epifyyttijäkälien esiintymisen ja kunnon sekä sammalten ja neulasten alkuainepitoisuuksien perusteella koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Tutkimusalueen päästömäärät ovat laskeneet selvästi 1980- ja 1990-luvuilta 2000-luvulle tultaessa, mutta 2000-luvulla etenkin rikkidioksidien ja hiukkasten päästökehitys on ollut aaltomaista. Myös liikenteen rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöt ovat vähentyneet selvästi tarkasteluajanjaksolla. Ilmasta mitattujen epäpuhtauksien pitoisuudet ovat pääasiassa laskeneet 2000-luvulle tultaessa verrattuna 1980- ja 1990-lukuihin. Tutkimusalueen suurimmat päästölähteet sijaitsevat Joensuussa, Lieksassa ja Kiteellä. Ilman epäpuhtauksien vaikutukset ilmanlaatua kuvaaviin jäkälämuuttujiin olivat koko Pohjois-Karjalan maakunnan mittakaavassa lieviä ja erityisesti taustaalueilla vaikutukset olivat hyvin vähäisiä. Päästölähteiden ympäristössä vaikutukset olivat selvempiä, mutta laajuudeltaan melko pieniä. Terveintä sormipaisukarvetta tutkimusalueella kasvoi Kesälahdella, paikoin Kiteellä, Joensuun kaupungin alueella Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa, Ilomantsissa sekä Valtimon ja Nurmeksen pohjoisosissa. Vaurioituneinta sormipaisukarve oli Joensuun keskustaajamasta Hammaslahteen ulottuvalla vyöhykkeellä, Juuan kunnan keskiosassa ja Nurmeksen keskustaajamasta Valtimon kunnan eteläosaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Tutkimusalueen pohjoisosissa jäkälälajisto oli laajalti luonnontilaista ja etelä- ja keskiosassa lievästi köyhtynyttä. Monipuolisin ja luonnontilaisin jäkäläyhteisö tutkimusalueella oli Kesälahden, Kontiolahden ja Valtimon kuntien alueella ja köyhtynein puolestaan Joensuun, Kiteen ja Rääkkylän alueella. Korkeimmat sammalten alkuainepitoisuudet tutkimusalueella määritettiin päästölähteiden läheisyydestä. Tilastollisten analyysien perusteella tutkimusalueelta löydettiin merkittävimmät raskasmetallien ja muiden alkuaineiden päästölähteet, joita olivat lämpölaitokset sekä kaivokset ja kaivostuotteiden jatkojalostuslaitokset. Tulosten perusteella sammalten raskasmetallipitoisuudet Pohjois-Karjalassa edustavat suhteellisen puhtaan tausta-alueen pitoisuuksia. Kuusen harsuuntuminen oli Pohjois-Karjalassa tilastollisesti merkitsevästi vähäisempää kuin muualla maan eteläosissa. Männyn harsuuntuminen ei poikennut muun Etelä-Suomen arvoista. Erilaiset tuhot ja puiden ikä selittävät suuren osan havupuiden harsuuntumisen vaihtelusta. Neulasten rikkipitoisuuksissa ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta tutkimusalueen merkittävimpien päästölähteiden läheisyydessä vuoden 1998 tutkimukseen verrattuna, kun otetaan huomioon neulashavaintoalojen toisistaan poikkeava sijoittelu eri tutkimusvuosina. Verrattuna vuonna 1998 toteutettuun tutkimukseen, sormipaisukarpeen vauriot olivat hieman kasvaneet, levä yleistynyt ja ilman epäpuhtauksille herkät lajit harvinaistuneet tutkimusalueella, mutta kokonaisuudessaan muutokset vuosien välillä olivat lieviä. Vaurioituneimman sormipaisukarpeen ja köyhtyneimmän lajiston vyöhykkeet sijoittuivat pääosin samoille alueille molempina tutkimusvuosina eli Joensuun-Hammaslahden väliselle alueelle, Uimaharjuun, Kiteelle ja Nurmeksen ja Lieksan keskusta-alueille, mutta vuonna 2010 köyhtyneimmän lajiston vyöhykkeet olivat hieman laajempia. Päästömäärien lievä kasvu 2000-luvun loppuvuosina on todennäköisesti vaikuttanut jäkäliin ja vaikutus näkyi vielä tässä tutkimuksessa, vaikka päästömäärät ovatkin 2000-luvulla olleet pienempiä kuin 1990-luvulla. Hajapäästöjä aiheuttavan toiminnan (esim. kaivostoiminta, turvetuotanto ja maatalous) lisääntyminen tutkimusalueella voi myös osittain selittää tutkimusvuosien välisiä lieviä muutoksia jäkälälajistossa ja jäkälien kunnossa tausta-alueilla

Double Objective in Mind : Translating American Management Ideas in the Context of Cold War Finland

The transfer of American management ideas was a central part of the Cold War struggle over ideologies. A key mediator was the European Recovery Program, which conveyed American influences to European management specialists. However, a direct influence was not always possible, as in Finland, which officially blocked assistance because of foreign policy considerations. Still, it was among the first countries to follow Harvard University’s lead in launching advanced management training. We examine how and why the focal actors adopted the American model of executive education, and how they managed to translate foreign ideas persuasively to the local business elite. The translation of executive education to Finland was a lengthy process that involved modification and readjustment of the original idea according to emerging needs. The Advanced Management Program became the core of the curriculum of Finland’s leading executive education institution and thus has influenced the emergence of new business culture.peerReviewe

Älykäs ohjaus ja oppimisanalytiikka opiskelijan opintojen edistymisen tukena - Otsakorpi-hankkeen loppuraportti

Karelia-ammattikorkeakoulun Älykäs ohjaus ja oppimisanalytiikka opiskelijan opintojen edistymisen tukena -hankkeen tavoitteena oli ennustaa oppimisanalytiikan avulla erilaisia oppimiseen liittyviä ilmiöitä (esim. opiskelijan etenemistä koko tutkinnon tasolla, opintojaksojen välillä sekä opintojaksojen sisällä) ja oikea-aikaistaa ohjaustoimenpiteitä. Hankkeessa saatiin tietoa organisaation sisäisen ja ulkopuolisen datan hyödyntämisestä ennustavan analytiikan sovelluksissa. Lisäksi tuotettiin tietoa ja osaamista oppimisanalytiikan jatkokehittämiselle Karelia-ammattikorkeakoulussa. Hanketta rahoitti William ja Ester Otsakorven säätiö ja sen toiminta-aika oli 1.1.2022-31.5.2023

Evaluation of partial volume effect correction methods for brain positron emission tomography: Quantification and reproducibility

Quantitative accuracy of positron emission tomography (PET) is decreased by the partial volume effect (PVE). The PVE correction (PVC) methods proposed by Alfano et al., Rousset et al., Müller-Gδrtner et al. and Meltzer et al. were evaluated in the present study to obtain guidelines for selecting among them. For accuracy evaluation, the Hoffman brain phantom was scanned with three PETs of differing spatial resolution in order to measure the effect of PVC on radioactivity distribution. Test-retest data consisting of duplicate dynamic emission recordings of the dopamine D2-receptor ligand [ 11 C] raclopride obtained in eight healthy control subjects were used to test the correction effect in different regions of interest. The PVC method proposed by Alfano et al. gave the best quantification accuracy in the brain gray matter region. When the effect of PVC on reliability was tested with human data, the method of Meltzer et al. proved to be the most reliable. The method by Alfano et al. may be better for group comparison studies and the method by Meltzer et al. for intra-subject drug-effect studies