Piileväyhteisöjen lajirunsaus ja -koostumus korkeusgradientilla tunturilammissa

Subarktiset lammet ovat tärkeitä elinympäristöjä monille vesieliöille. Ilmaston lämpenemisen myötä subarktisiin vesiin liittyvät tutkimukset ovat lisääntyneet, sillä veden lämpötilan nousulla saattaa olla peruuttamattomia vaikutuksia karuihin tunturilampiekosysteemeihin. Silti ekosysteemien tuntemus on vielä melko vähäistä. Piilevät ovat mikroskooppisia ja yksisoluisia pohjaleviätärkeä. Ne ovat tärkeitä ympäristön laadun indikaattoreita. Korkeus on yksi merkittävimmistä muuttujista selittämään piileväyhteisöjen lajirikkautta ja lajistoa sen suoran lämpötilavaikutuksen sekä muiden muuttujien kanssa olevan epäsuoran vaikutuksen kautta. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on havainnollistaa piilevälajiston koostumuksen sekä lajirikkauden vaihtelua korkeusgradientilla Kilpisjärvellä ja tutkia, mitkä muuttujat selittävät vaihtelua parhaiten. Tutkimuksessa käytettiin pohjalevien biomassaa mittaavaa laitetta, BenthoTorch:ia ja keskusteltiin laitteen mahdollisuuksista subarktisissa tutkimuksissa. Kenttä- ja laboratoriomittaukset tehtiin käyttäen universaaleja standardeja. Tilastollisina analyyseinä käytettiin regressionmalleja ja monimuuttuja-analyysejä. Veden pH-arvo, alumiinin määrä ja ilman lämpötila selittivät piilevälajirikkauden ja -lajiston vaihtelua parhaiten korkeusgradientilla. Korkeus ei selittänyt merkittävästi vaihtelua itsenäisesti, vaan muokkasi ympäristömuuttujia, jotka vaikuttivat yhteisöjen vaihteluun. Lähekkäin olevat lammet olivat hyvin samanlaisia vesikemian, lajirikkauden sekä piilevälajiston suhteen. Tutkimuslampien lajittelu paikallisen biotoopin mukaan ei antanut lisätietoa tutkimuslampien eroavaisuuksista tai samankaltaisuuksista. Piileväsukujen välillä oli eroja niiden vasteissa ympäristömuuttujien suhteen. Monien lajien suurin tiheys oli korkeusgradientin keskipisteen alapuolella, mutta monilla lajeilla oli myös maksimaalinen korkeusskaala. Harvinaiset lajit esiintyivät korkeusgradientin ääripäissä. Harvinaisten lajien määrä oli korkea (25.8%) ja sen on odotettu nousevan ilmaston lämpenemisen myötä. BenthoTorch-mittaukset olivat luotettavia subarktisella alueella, mutta enemmän tutkimusta tarvitaan, jotta laitteen kokonaispotentiaali saataisiin selville. Tulevissa tutkimuksissa tulisi selvittää enemmän muuttujien välistä suhdetta (esim. kokonaisfosfori ja ionibalanssi), jotta ymmärrettäisiin paremmin tärkeiden piilevälajirikkauteen ja -lajiston vaihteluun vaikuttavien muuttujien merkitys korkeusgradientilla.Subarctic ponds are important habitats for many freshwater species. The recent increase in global temperatures have stressed on the study of these habitats as rising water temperatures may have severe consequences to these cold and harsh ecosystems. Despite its importance, this topic has been largely overlooked in scientific research. Diatoms are microscopic, single-celled benthic algae, which are important indicators for environmental quality. Elevation is one of the main environmental variables controlling the composition and richness of diatom species as it shapes communities through several environmental variables such as temperature and water chemistry. The aim of this thesis was to illustrate the variability in diatom species richness and community composition along an elevational gradient in Kilpisjärvi and reveal the most important environmental drivers. As an additional focus, the applicability of the BenthoTorch sampling device was tested in measuring benthic algae biomass. Field and laboratory measurements were done using universal standards. Statistical analyses included multiple univariate and multivariate data analysis techniques. It was found that water pH, aluminium concentration and air temperature explained the variation in species richness and community composition the most. Elevation had only a secondary, non-significant role in shaping the diatom communities in subarctic ponds. Nearby sites showed similar compositions in terms of water chemistry and diatom communities. Biotope characterisation did not provide any further insight into the differences or similarities of diatom community composition or species richness. There were some differences in how genera responded to environmental variables. The centre of distributional range of many taxa was below the mid-point of the elevational gradient but species often occupied the whole elevational gradient. Rare taxa appeared at the ends of the elevational spectrum. The amount of singleton taxa was high (25.8%) and can be expected to increase with climate change. The BenthoTorch did provide reasonable results for benthic algae in the subarctic when compared to previous literature, but further research is required to grasp its full potential. More examination into the relationship between explanatory variables can be suggested (e.g. total phosphorus and ion balance) to gain better understanding on the changes in diatom species richness and community composition along elevational gradients

Elämää kiven sisässä : Helsingin pommisuojiin vuosina 1945 - 1954 kohdistetun kontrollin vaikutus asukkaiden identiteettiin

Välittömästi sodan jälkeen Helsinkiin saapui rintamalta vapautuneita sotilaita, evakkoja ja sotaa paossa olleita siviilejä. Seurauksena oli asuntopula, jota pahensi sodan ajaksi pysähtynyt asuntotuotanto sekä sodan aikana menetetyt asunnot. Huoneenvuokralautakuntien johdolla ihmisiä asutettiin olemassa oleviin asuntoihin jakamalla niitä yhä useamman kesken. Pian huomatiin, että jaettavaa ei enää ole. Oli pakko kääntää katseet maan alle ja ottaa asumiskäyttöön myös osa kaupungin väestönsuojista. Helmikuun alussa vuonna 1945 avattiin viisi suojaa väliaikaista majoitusta varten. Tarkoitus oli pitää niitä asumiskäytössä puoli vuotta. Tilanne kuitenkin paheni jatkuvasti ja suojia jouduttiin pitämään avoinna kymmenen vuotta. Tutkimuksen tarkoitus ei ole löytää syitä sille, miksi ihmisiä asutettiin maan alla näin pitkään. Tutkimuksen keskiössä on pommisuojiin joutuneiden ja muiden kaupunkilaisten välinen suhde. Tutkimuksen keskeinen päämäärä on tarkastella niitä kontrollimuotoja, joiden kohteeksi suojissa asujat joutuivat. Heidän elämäänsä säätelivät kanssa-asujat, viranomaiset, poliitikot, majoittajat ja ympäröivän kaupungin asukkaat. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta asujien identiteettikokemukseen. Keskeinen tutkimuskysymys on selvittää kontrollin vaikutusta identiteettiin. Samalla hahmotetaan elämänmuutoksen seurauksia eri ihmisryhmiin. Tutkimuksen keskiössä ovat kuitenkin perheet ja se miten suoja-asuminen vaikutti perheen sisäiseen dynamiikkaan. Merkittävin stressikokemus oli perheillä, jotka joutuivat jättämään kotinsa ja omaisuutensa rajan taakse. Tilalle tuli suojan arki kontrolleineen, hajuineen ja äänineen. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten tapahtunut vaikutti perheen totuttuihin rooleihin. Vanhemmilta vaadittiin paljon, jotta he kykenivät toteuttamaan vanhemmuuttaan. Lapset pyrkivät löytämään omat selviytymiskeinonsa. Leikit siirrettiin suojan ulkopuolelle, mutta viranomaiskontrolli ulottui myös sinne. Pommisuoja-asukkaisiin kohdistettu kontrolli ulottui henkilökohtaiselle elämän alueelle: lepoon, henkilökohtaiseen hygieniaan ja terveyteen

Sex-specific familial aggregation of cancers in Finland

Despite the fact that the effect of sex on the occurrence of cancers has been studied extensively, it remains unclear whether sex modifies familial aggregation of cancers. We explored sex-specific familial aggregation of cancers in a large population-based historical cohort study. We combined cancer and population registry data, inferring familial relationships from birth municipality-surname-sex (MNS) combinations. Our data consisted of 391,529 incident primary cancers in 377,210 individuals with 319,872 different MNS combinations. Cumulative sex-specific numbers of cancers were compared to expected cumulative incidence. Familial cancer risks were similar between the sexes in our population-wide analysis. Families with concordant cancer in both sexes exhibited similar sex-specific cancer risks. However, some families had exceptionally high sex-specific cumulative cancer incidence. We identified six families with exceptionally strong aggregation in males: three families with thyroid cancer (ratio between observed and expected incidence 184.6; 95% credible interval (95% CI) 33.1-1012.7, 173.4 (95% CI 65.4-374.3), and 161.4 (95% CI 29.6-785.7), one with stomach (ratio 14.4 (95% CI 6.9-37.2)), colon (ratio 15.5 (95% CI 5.7-56.3)) cancers and one with chronic lymphocytic leukaemia (ratio 33.5 (95% CI 17.2-207.6)). Our results imply that familial aggregation of cancers shows no sex-specific preference. However, the atypical sex-specific aggregation of stomach cancer, colon cancer, thyroid cancer and chronic lymphocytic leukaemia in certain families is difficult to fully explain with present knowledge of possible causes, and could yield useful knowledge if explored further.Peer reviewe

Diagnostic accuracy of contrast-enhanced CT for neck abscesses : A systematic review and meta-analysis of positive predictive value

Objectives To review the diagnostic accuracy of contrast-enhanced computed tomography (CT) in differentiating abscesses from cellulitis in patients with neck infections, using surgical findings as the reference standard. Materials and methods Previous studies in the last 32 years were searched from PubMed and Embase. Because of partial verification bias (only positive abscess findings are usually verified surgically), sensitivity and specificity estimates are unreliable, and we focused on positive predictive value (PPV). For all studies, PPV was calculated as the proportion of true positives out of all positives on imaging. To estimate pooled PPV, we used both the median with an interquartile range and a model-based estimate. For narrative purposes, we reviewed the utility of common morphological CT criteria for abscesses, such as central hypodensity, the size of the collection, bulging, rim enhancement, and presence of air, as well as sensitivity and specificity values reported by the original reports. Results 23 studies were found reporting 1453 patients, 14 studies in children (771 patients), two in adults (137 patients), and seven including all ages (545 patients). PPV ranged from 0.67 to 0.97 in individual studies, had a median of 0.84 (0.79–0.87), and a model-based pooled estimate of 0.83 (95% confidence interval 0.80–0.85). Most morphological CT criteria had considerable overlap between abscesses and cellulitis. Conclusions The pooled estimate of PPV is 0.83 for diagnosing neck abscesses with CT. False positives may be due to limited soft tissue contrast resolution. Overall, none of the morphological criteria seem to be highly accurate for differentiation between abscess and cellulitis.© 2022 Hagelberg et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Impact of major life events on breast-cancer-specific mortality : A case fatality study on 8000 breast cancer patients

Background: It has been suggested that long-term activation of the body's stress-response system and subsequent overexposure to stress hormones may be associated with increased morbidity. However, evidence on the impact of major life events on mortality from breast cancer (BC) remains inconclusive. The main aim of this study is to investigate whether major negatively or positively experienced life events before or after diagnosis have an effect on BC-specific mortality in women who have survived with BC for at least 2 years. Methods: We conducted a case fatality study with data on life events from a self-administered survey and data on BC from the Finnish Cancer Registry. Cox models were fitted to estimate BC mortality hazard ratios (MRs) between those who have undergone major life events and those who haven't. Results: None of the pre-diagnostic negative life events had any effect on BC-specific mortality. Regarding post-diagnostic events, the effect was greatest in women with moderate scores of events. As for event-specific scores, increased BC mortality was observed with spouse unemployment, relationship problems, and death of a close friend. By contrast, falling in love and positive developments in hobbies were shown to be associated with lower BC mortality (MRs 0.67, 95% CI: 0.49-0.92 and 0.74, 95% CI: 0.57-0.96, respectively). In an analysis restricted to recently diagnosed cases (2007), also death of a child and of a mother was associated with increased BC mortality. Conclusions: Some major life events regarding close personal relationships may play a role in BC-specific mortality, with certain negative life events increasing BC mortality and positive events decreasing it. The observed favorable associations between positive developments in romantic relationships and hobbies and BC mortality are likely to reflect the importance of social interaction and support. (C) 2017 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Are there environmental or agricultural benefits in using forest residue biochar in boreal agricultural clay soil?

Short-term agronomic and environmental benefits are fundamental factors in encouraging farmers to use biochar on a broad scale. The short-term impacts of forest residue biochar (BC) on the productivity and carbon (C) storage of arable boreal clay soil were studied in a field experiment. In addition, rain simulations and aggregate stability tests were carried out to investigate the potential of BC to reduce nutrient export to surface waters. A BC addition of 30 t ha−1 increased soil test phosphorus and decreased bulk density in the surface soil but did not significantly change pH or water retention properties, and most importantly, did not increase the yield. There were no changes in the bacterial or fungal communities, or biomasses. Soil basal respiration was higher in BC-amended plots in the spring, but no differences in respiration rates were detected in the fall two years after the application. Rain simulation experiments did not support the use of BC in reducing erosion or the export of nutrients from the field. Of the C added, on average 80% was discovered in the 0–45 cm soil layer one year after the application. Amendment of boreal clay soil with a high rate of BC characterized by a moderately alkaline pH, low surface functionalities, and a recalcitrant nature, did not induce such positive impacts that would unambiguously motivate farmers to invest in BC. BC use seems unviable from the farmer's perspective but could play a role in climate change mitigation, as it will likely serve as long-term C storage.202

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana : Tilastokatsaus saaristoluokituksella

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana on kattava tilastokatsaus Suomen saaristoalueista. Työssä on hyödynnetty Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2022 julkaisemaa tilastollista ja paikkatietopohjaista saaristoluokitusta, jossa Suomen saaristoalueet luokitellaan neljään alueluokkaan (sisä-, väli- ja ulkosaaristo sekä saaristomaiset manneralueet). Saaristoluokituksen avulla saadaan tietoa saaristoalueiden kehityksestä, sillä sitä voidaan käyttää yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa. Tässä tilastokatsauksessa esitellään Suomen saaristoisuuden tunnuslukuja, saarien ja järvien lukumäärätietoja. Lisäksi katsauksessa esitellään tietoa saaristoluokituksen mukaisten saaristoalueiden asukkaista ja väestörakenteesta, liikenneyhteyksistä, työpaikoista, työvoimasta, kouluista, kaupoista, suojelukohteista sekä saariston luonto- ja ympäristökohteista. Selvityksen aineistot perustuvat pääosin Suomen Ympäristökeskuksen Liiteri-tietokantaan, Yhdyskuntarakenteen Seurannan aineistoihin (YKR) sekä Ubigu Oy:n vuonna 2020 toteuttamaan saaristokartoitukseen maastotietokannan perusteella (ei julkaistu)

Tilastokatsaus saaristoluokituksella : Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomana

Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomana on kattava tilastokatsaus Suomen saaristoalueista maakunnittain tarkasteltuna. Työssä on hyödynnetty Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2022 julkaisemaa tilastollista ja paikkatietopohjaista saaristoluokitusta, jossa Suomen saaristoalueet luokitellaan neljään alueluokkaan (sisä-, väli- ja ulkosaaristo sekä saaristomaiset manneralueet). Saaristoluokituksen avulla saadaan tietoa saaristoalueiden kehityksestä, sillä sitä voidaan käyttää yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa. Tässä tilastokatsauksessa esitellään Suomen saaristoisuuden tunnuslukuja, saarien ja järvien lukumäärätietoja. Lisäksi katsauksessa esitellään tietoa saaristoluokituksen mukaisten saaristoalueiden asukkaista ja väestörakenteesta, liikenneyhteyksistä, työpaikoista, työvoimasta, kouluista, kaupoista, suojelukohteista sekä luonto- ja ympäristökohteista. Selvityksen aineistot perustuvat pääosin Suomen Ympäristökeskuksen Liiteri-tietokantaan, Yhdyskuntarakenteen Seurannan aineistoihin (YKR) sekä Ubigu Oy:n vuonna 2020 toteuttamaan saaristokartoitukseen maastotietokannan perusteella (ei julkaistu)