Emoções na historiografia: o caso da comunidade finlandesa de historiadores do início do século XX

This article focuses on the emotional dimensions of academic historical work within the early twentieth-century Finnish community of historians. Its starting point is the inextricable intertwining of reason and emotion – a premise that is today accepted across disciplines. As the cognitive and the affective are interdependent in the production of knowledge, the formation of judgements and the making of meaning, emotions lie at the core of historians’ scholarly practices and the construction of the scholarly self. By discovering four main types of feeling-thinking processes that are common in historical work, the article argues that emotions not only make history personal, but also make it meaningful in the first place. On the theoretical level, the analysis leans on the insights of Maurice Merleau-Ponty, makes use of readings of Mark Johnson’s and James M. Jasper’s work and exploits the concept of the relational self of the historians Mary Fulbrook and Ulinka Rublack.Este artigo se enfoca nas dimensões emocionais do trabalho histórico acadêmico dentro da comunidade de historiadores finlandeses do início do século XX. Seu ponto de partida é o entrelaçamento inextricável entre razão e emoção - uma premissa hoje aceita em várias disciplinas. Como o cognitivo e o afetivo são interdependentes na produção do conhecimento, na formação de julgamentos e na criação de significado, as emoções estão no cerne das práticas acadêmicas dos historiadores e na construção do eu acadêmico. Ao apontar para quatro tipos principais de processos de pensar e sentir, feeling-thinking processes, que são comuns no trabalho histórico, o artigo argumenta que as emoções não apenas tornam a história algo pessoal, mas também a tornam significativa em primeiro lugar. No nível teórico, a análise se apoia nas ideias de Maurice Merleau-Ponty; faz uso das leituras dos trabalhos de Mark Johnson e James M. Jasper; e explora o conceito de “eu relacional” dos historiadores Mary Fulbrook e Ulinka Rublack

Kulturgeschichte as a Political Tool: The Finnish Case

no abstrac

The Nordic Countries as a Historical and Historiographical Region: Towards a Critical Writing of Translocal History

This article focuses on the recently increased interest in transnational and translocal regions and regionalism in the context of a general “spatial turn” in the social sciences and the humanities. Using the historical conceptualizations of “the North” and “the Nordic region” (Norden, Pohjola) as an example, the article analyzes the processes of region-building in general and the case of the Nordic countries (Scandinavia) as a historical and historiographical region in particular. On the one hand, the constructed character of Norden will be acknowledged; on the other, it is also argued that the regional constructions may have a certain degree of construct validity and a historical continuity, based on common historical experiences and the inherent spatiality of history. Finally, the article concludes that the acknowledgement of the transnational framework is important when rethinking the history of historiography, albeit it is not necessarily a more “enlightened” alternative to methodological nationalism

Kulturgeschichte as a Political Tool: The Finnish Case

no abstrac

"Kokonainen elämä on ihmisen pyhin oikeus" : Rolf Lagerborgin seksuaaliradikalismi ja ylempien yhteiskuntaryhmien keskinäiset esiaviolliset suhteet 1900-luvun alun Suomessa.

Tutkielman aiheena on Rolf Lagerborgin seksuaaliradikalismi ja ylempien yhteiskuntaryhmien keskinäiset esiaviolliset suhteet 1900-luvun alun Suomessa. Filosofian tohtori, sittemmin professori Rolf Lagerborg (1874-1959) oli aikakauden näkyvin seksuaaliradikaalien aatteiden yläluokkainen kannattaja. Hänen 'vapaata rakkautta' ja naisen vapautta puolustaneista kirjoituksistaan sekä tuomioistuinavioliitostaan sukeutui kiivassanainen väittely, joka laajuudessaan oli Suomessa ennennäkemätön. Keskustelu levisi kaikkiin sivistyneistön tärkeimpiin äänitorviin ja siihen osallistui suuri joukko aikansa huomattavimpia mielipidevaikuttajia. Tutkielmassa selvitetään, mitä Rolf Lagerborg vuosisadan alussa esitti sukupuolikysymyksestä, mihin muihin toimiin hän sanaradikalismin lisäksi ryhtyi sekä miksi hän tämän kaiken teki. Siinä perehdytään myös Lagerborgin muuhun kirjalliseen tuotantoon ja jäljitetään sitä laajempaa kontekstia, josta seksuaaliradikaalit käsitykset muodostivat yhden osan. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi Lagerborgin provosoimaa julkista keskustelua. Huomio kiinnitetään erityisesti niihin perustaviin näkemyseroihin, joita kiistaan osallistuneiden sivistyneistön edustajien keskuudessa ilmeni. Lähtökohtana on oletus, että sukupuolikysymyksen aktualisoituminen vuosisadan vaihteessa oli osa länsimaisessa maailmankuvassa tapahtunutta fundamentaalista muutosta. Lopuksi hahmotetaan kirkonkirjoista kerätyn empiirisen tilastoaineiston kautta sitä sukupuolielämän ruohonjuuritasoa, jonka päällä erilaiset hyvinkin korkealentoiset diskurssit risteilivät. Pyrkimyksenä on tutkia yksilön, yhteisön sekä tilastollisen aineiston vuorovaikutusta. Lagerborgin seksuaaliradikalismin keskeisimmäksi piirteeksi nousi yksilön itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta korostanut individualismi. Taustalla vaikuttivat myös reformistinen sosialismi sekä nietzscheläis-westermarckilainen relativismi. Tärkein motiivi oli taistelu uskonnonvapauden puolesta, mikä Lagerborgille merkitsi samalla henkilökohtaista vapaustaistelua uskonnosta. 'Vapaan rakkauden' kannattajat ja vastustajat on maailmankatsomuksensa perusteella tutkielmassa jaettu viiteen ryhmään. Lagerborgin edustaman eettisen pluralismin lisäksi erotetaan vanhaluterilainen arvomaailma, moderni kristillisyys, suomalais-kansallinen idealismi sekä luonnon korottaminen absoluutiksi. Osaltaan sukupuolinen pidättyvyys osoitetaan valtastrategiaksi, johon eräät yläluokkaiset naiset ja nouseva sivistyneistö tukeutuivat. Lagerborgin toiminnan välittömin tulos oli siviiliavioliittohankkeen nopeutuminen Suomessa. Näkyvin seuraus taas oli ankara absoluuttisen sukupuolimoraalin puolustus. Julkinen keskustelu ei kuitenkaan ollut suorassa suhteessa sukupuolielämän käytäntöihin. Tutkimusajanjakso 1904-1914 ei ollut tutkielman tilastollisen aineiston valossa murroskausi sen paremmin absoluuttisen kuin relativistisenkaan sukupuolimoraalin suuntaan. Tutkimuksessa Lagerborg osoittautuu marginaaliseksi hahmoksi. Syynä tähän marginalisoitumiseen oli konservatiivinen ympäristö, johon nähden monet Lagerborgin ajatukset olivat ns. aikaansa edellä. Lisäksi ongelmia aiheutti Lagerborgin konfliktinhaluinen ja epädiplomaattinen esiintyminen. Marginaalisuus ei kuitenkaan ole merkityksetöntä. Lagerborg-kiista paljastaa kiinnostavalla tavalla yhteyden, joka vallitsee individualisoitumisen ja modernin seksuaalisuuden muotoutumisen välillä

Kohti monilajisen yhteiskunnan historiaa

Kirjoitus on Tampereen yliopistossa 27.10.2022 pidetty uuden professorin juhlaluento

Porthan ja "terve järki"

Kirjoittaja piti esitelmän Porthan ja "terve järki" Porthanin päivän seminaarissa 8.11.2017

Järkevän utopistin näkökulma koulutuspolitiikkaan

Arvosteltu teos: Koulutusihmeen paradoksit: Esseitä suomalaisesta koulutuspolitiikasta / Hannu Simola. Tampere : Vastapaino, 2015