Varhaisen tuen toimintamalli esimiestyön tueksi: : Kaupanalan esimiesten kokemukset esimieskoulutuksen jälkeen

Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, miten varhaisen tuen ja puheeksioton toimintamalli lähtee toteutumaan kohdeorganisaation käytännön esimiestyössä. Toimintamallin toteutumista ja hyödyntämistä tarkastellaan esimiesten kokemuksien näkökulmasta. Lisäksi tutkimus kerää kokemuksia siitä, miten toimintamallin käyttöön otto on heijastunut esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon väliseen yhteistyöhön. Kyseessä on toimintatutkimus, jonka toiminnallinen osuus liittyi Tampereen työterveys ry. järjestämiin varhaisen tuen mallin koulutuksiin syksyllä 2009. Viiteen esimieskoulutustilaisuuteen osallistui yhteensä 51 lähiesimiestä Suomen Lähikauppa Oy:stä. Tutkimusaineisto kerättiin kolmen laadullisen kyselyaineiston avulla. Pääkysely kerättiin keväällä 2010 ja analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Kehittämistyön tekijän mukaan varhaisen tuen mallin keskeiset osa-alueet ovat; työhyvinvointi ja työkykyongelmien puheeksi ottaminen, sairauspoissaoloseuranta, esimies-alaiskeskustelut, työhön, työyhteisöön ja osaamiseen liittyvien ongelmien ratkaisu sekä työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö. Toiminnan toteutumista käsiteltiin näiden teoriaosuudessa määriteltyjen varhaisen tuen mallin osa-alueiden kautta. Kyselyaineistoista selvisi, että varhaisen tuen toimintamalli on lisännyt esimiesten keinoja tarttua tilanteisiin ja helpottanut sekä madaltanut puheeksiottamisen kynnystä. Työntekijät ovat ottaneet pääsääntöisesti toimintamallin positiivisesti vastaan, vaikka negatiivistakin palautetta on tullut. Esimiehet kokivat yhteistyön työterveyshuollon kanssa lisääntyneen ja vahvistuneen varhaisen tuen toiminnan myötä. He kokivat toimintamallin madaltaneen kynnystä ottaa yhteyttä ja ohjamaan työntekijöitä työterveyshuoltoon ongelmatilanteissa. Jatkossa on tärkeää varhaisen tuen toiminnan seuranta, arviointi ja sen jatkuvuuden turvaaminen. Tarpeellista on selvittää, miten esimiehet pystyvät säilyttämään oman jaksamisensa varhaisen tuen tilanteissa ja esimiestyön muutoksissa.This thesis is a developmental project that aims to find out how the model for early support and intervention is carried out in practise by managers at the target organisations. The execution and utilisation of the model is assessed from a managerial point of view. In addition, the thesis gathers examples on how the introduction of the model has been reflected on the cooperation between management, employers and occupational healthcare providers. The thesis is an action research the practical chapter of which relates to the Model for Early Support -training organised by Tampere Occupational Health Association in autumn 2009. At that time, 51 managers from the Finland’s Convenience Shop Ltd. (Suomen Lähikauppa Oy) took part in five training workshops. Research material was then gathered with the help of three questionnaires. The main questionnaire was compiled in spring 2010 and it was analysed using the qualitative method. According to the author of the thesis, the most important areas of the model for early support are as follows: 1) wellbeing at work and the ability to discuss possible problems relating to working ability, 2) following employees’ absence levels, 3) communication between management and employees, 4) problem solving in topics relating to work itself, work community and occupational skills required, 5) cooperation with occupational health care providers. The practical execution of the model is explored through the various subsections of the early support model, already identified in the theory chapter. The data gathered by the questionnaires makes it clear that the early support model has increased means available for the management to intervene in difficult situations. The model has also made it easier to raise various, potentially sensitive, issues between management and employees. Most employees regard the model a positive development, but there has also been some negative feedback. The managerial staff, that were interviewed during the study found that cooperation between them and occupational healthcare had increased and strengthened since the introduction of the early support model. They also felt that the new framework for action had lowered the threshold for contacting and encouraging employees themselves to contact the relevant healthcare provider in problematic situations. In future it is important that early support given by the occupational healthcare providers is followed up and assessed in order to secure the further development and continuation of the model. It is also necessary to examine how the managerial level is able to cope in various early support model situations and in their changing work environment overall

Varhaisen tuen toimintamalli esimiestyön tueksi: : Kaupanalan esimiesten kokemukset esimieskoulutuksen jälkeen

Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, miten varhaisen tuen ja puheeksioton toimintamalli lähtee toteutumaan kohdeorganisaation käytännön esimiestyössä. Toimintamallin toteutumista ja hyödyntämistä tarkastellaan esimiesten kokemuksien näkökulmasta. Lisäksi tutkimus kerää kokemuksia siitä, miten toimintamallin käyttöön otto on heijastunut esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon väliseen yhteistyöhön. Kyseessä on toimintatutkimus, jonka toiminnallinen osuus liittyi Tampereen työterveys ry. järjestämiin varhaisen tuen mallin koulutuksiin syksyllä 2009. Viiteen esimieskoulutustilaisuuteen osallistui yhteensä 51 lähiesimiestä Suomen Lähikauppa Oy:stä. Tutkimusaineisto kerättiin kolmen laadullisen kyselyaineiston avulla. Pääkysely kerättiin keväällä 2010 ja analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Kehittämistyön tekijän mukaan varhaisen tuen mallin keskeiset osa-alueet ovat; työhyvinvointi ja työkykyongelmien puheeksi ottaminen, sairauspoissaoloseuranta, esimies-alaiskeskustelut, työhön, työyhteisöön ja osaamiseen liittyvien ongelmien ratkaisu sekä työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö. Toiminnan toteutumista käsiteltiin näiden teoriaosuudessa määriteltyjen varhaisen tuen mallin osa-alueiden kautta. Kyselyaineistoista selvisi, että varhaisen tuen toimintamalli on lisännyt esimiesten keinoja tarttua tilanteisiin ja helpottanut sekä madaltanut puheeksiottamisen kynnystä. Työntekijät ovat ottaneet pääsääntöisesti toimintamallin positiivisesti vastaan, vaikka negatiivistakin palautetta on tullut. Esimiehet kokivat yhteistyön työterveyshuollon kanssa lisääntyneen ja vahvistuneen varhaisen tuen toiminnan myötä. He kokivat toimintamallin madaltaneen kynnystä ottaa yhteyttä ja ohjamaan työntekijöitä työterveyshuoltoon ongelmatilanteissa. Jatkossa on tärkeää varhaisen tuen toiminnan seuranta, arviointi ja sen jatkuvuuden turvaaminen. Tarpeellista on selvittää, miten esimiehet pystyvät säilyttämään oman jaksamisensa varhaisen tuen tilanteissa ja esimiestyön muutoksissa.This thesis is a developmental project that aims to find out how the model for early support and intervention is carried out in practise by managers at the target organisations. The execution and utilisation of the model is assessed from a managerial point of view. In addition, the thesis gathers examples on how the introduction of the model has been reflected on the cooperation between management, employers and occupational healthcare providers. The thesis is an action research the practical chapter of which relates to the Model for Early Support -training organised by Tampere Occupational Health Association in autumn 2009. At that time, 51 managers from the Finland’s Convenience Shop Ltd. (Suomen Lähikauppa Oy) took part in five training workshops. Research material was then gathered with the help of three questionnaires. The main questionnaire was compiled in spring 2010 and it was analysed using the qualitative method. According to the author of the thesis, the most important areas of the model for early support are as follows: 1) wellbeing at work and the ability to discuss possible problems relating to working ability, 2) following employees’ absence levels, 3) communication between management and employees, 4) problem solving in topics relating to work itself, work community and occupational skills required, 5) cooperation with occupational health care providers. The practical execution of the model is explored through the various subsections of the early support model, already identified in the theory chapter. The data gathered by the questionnaires makes it clear that the early support model has increased means available for the management to intervene in difficult situations. The model has also made it easier to raise various, potentially sensitive, issues between management and employees. Most employees regard the model a positive development, but there has also been some negative feedback. The managerial staff, that were interviewed during the study found that cooperation between them and occupational healthcare had increased and strengthened since the introduction of the early support model. They also felt that the new framework for action had lowered the threshold for contacting and encouraging employees themselves to contact the relevant healthcare provider in problematic situations. In future it is important that early support given by the occupational healthcare providers is followed up and assessed in order to secure the further development and continuation of the model. It is also necessary to examine how the managerial level is able to cope in various early support model situations and in their changing work environment overall

Risk management and governance of chemicals in articles. Case study textiles

Chemicals and textiles both arouse great interest and emotions. The risks from chemicals in textiles however have been paid little attention, both from the perspective of human health and even more with regard to the environment. The present case study analyzes risks as well as benefits and other impacts from chemicals associated with consumer textiles, as well as management and governance approaches to deal with the multi-faceted problems involved, in the broader context of product and chemicals control and environmental innovation, from national and EU to global levels. The report is written for all those interested in and charged with tasks in this and related fields, including a variety of actors beyond researchers and regulatory or technical experts

Perceived quality of surgical care in association with patient-related factors and correlation to reported postoperative complications in Finland: a cross-sectional study

Objective To study if patient-related factors are associated with patient-evaluated quality of care in surgery. To examine if there is an association with postoperative complications and patient-evaluated low quality of care. Design A correlation cross-sectional study, in addition, a phone call interview at 30 days postoperatively to examine complications. Setting The data on patients admitted for non-cardiac general and orthopaedic surgery at a central hospital in Southwestern Finland were collected in two phases during an 8-month period. Participants 436 consecutive consenting and eligible in-ward non-cardiac general surgery and orthopaedic surgery adult patients. Ambulatory, paediatric and memory disorder patients were excluded. 378 patients completed the questionnaire (Good Nursing Care Scale for Patients (GNCS-P)). Methods Perceived quality of care was examined by the GNCS-P questionnaire. Patient-related factors were obtained from electronic patient records and questionnaire. A telephone interview related to postdischarge complications was conducted 30 days after discharge. Main outcome measures Patient evaluation of quality of care at discharge, its association with patient-related factors and patient-reported postdischarge complications. Results The overall quality was evaluated high or very high by the patients. The lowest overall quality of care rate was assessed by surgical patients living alone (p=0.0088) and patients who evaluated their state of health moderate or poor (p=0.0047). Surgical patients reporting postoperative complications after discharge evaluated lower overall quality of care (p=0.0105) than patients with no complications. Conclusion Patient demographic factors do not seem to influence the perceptions of the quality of care. Instead, subjective state of health and living conditions (living alone) may have an influence on the patient experience of quality of care. The perceived quality of care in healthcare staff technical and communication skills may have an association with reported postoperative complications.</div

Prenatal Diagnosis Improves the Postnatal Cardiac Function in a Population-Based Cohort of Infants with Hypoplastic Left Heart Syndrome

Background: Prenatal diagnosis of hypoplastic left heart syndrome (HLHS) enables planning of perinatal care and is known to be associated with more stable preoperative hemodynamics. The impact on postnatal myocardial function is poorly known. The aim of this study was to determine the impact of prenatal diagnosis of HLHS on postnatal myocardial function.Methods: A consecutively encountered cohort of 66 infants with HLHS born between 2003 and 2010 in Finland was retrospectively reviewed. Twenty-five infants had prenatal diagnoses. Postnatal global and segmental right ventricular fractional area change, strain rate, and myocardial velocity were analyzed from the apical four-chamber view using Velocity Vector Imaging. Preoperative hemodynamic status and end-organ damagemeasurements were the lowest arterial pH, highest lactate, alanine aminotransferase, and creatinine. Early mortality was studied until 30 days after Norwood procedure.Results: Prenatally diagnosed infants had better cardiac function (fractional area change, 27.9 &plusmn; 7.4% vs 21.1 &plusmn; 6.3%, P = .0004; strain rate, 1.1 &plusmn; 0.6/1.3 &plusmn; 1.0 vs 0.7 &plusmn; 0.2/0.7 &plusmn; 0.3 1/sec, P = .004/.003; myocardial velocity, 1.6 &plusmn; 0.6/2.0 &plusmn; 1.1 vs 1.3 &plusmn; 0.4/1.4 &plusmn; 0.4 cm/sec, P = .0035/.0009). Mechanical dyssynchrony was similar in both groups (P &gt; .30). Infants diagnosed prenatally had less acidosis (pH = 7.30 vs 7.25, P = .005) and end-organ dysfunction (alanine aminotransferase, 33 &plusmn; 38 vs 139 &plusmn; 174 U/L, P = .0001;creatinine, 78 &plusmn; 18 vs 81 &plusmn; 44 mmol/L, P = .05). No deaths occurred among the prenatally diagnosed infants, but four deaths were recorded among postnatally diagnosed infants (P = .15).Conclusions: A prenatal diagnosis of HLHS is associated with improved postnatal right ventricular function, reduced metabolic acidosis, and end-organ dysfunction. (J Am Soc Echocardiogr 2013;26:1073-9.)Keywords: Hypoplastic left heart syndrome, Prenatal diagnosis, Cardiac function, Velocity Vector Imaging<br /

Riitasointuja : valta ja auktoriteetti feministisessä pedagogiikassa

Summary: Discords: power and authority in feminist pedagog

Naistutkijaksiko tiedemaailmassa? – ohjauksen jännitteitä

Becoming a female researcher - tension points in graduate study supervisionOhjaussuhteissa on aina kyse monimuotoisista vuorovaikutussuhteista. Ohjaaja auttaa jatko-opiskelija akateemisiin toimintakulttuureihin tutustumisessa ja tutkimuksessa tarvittavien sosiaalisten yhteyksien luomisessa sekä taitojen hankkimisessa. Ohjaussuhteet ovat ihmissuhteita, joissa kysymys on kohtaamisesta. Elementtejä ovat välittäminen, kuunteleminen ja vastaaminen. Artikkelissa käsitellään paitsi jatko-opiskelijan ohjausta sinänsä, erityisesti naistutkijan kokemuksia ohjauksesta. Kirjoittaja kuvaa kolmea ohjauksen metaforaa, joiden avulla voidaan avata keskustelua tutkimustyön ohjauksesta