Kuusamon matkailijat 2016-2017

Selvityksessä hahmotetaan Kuusamossa vierailevien matkailijoiden asiakasprofiilia. Mistä vierailijat tulevat? Minkälainen heidän matkaseurueensa on? Mikä osuus matkailijoista on ensikertalaisia ja toisaalta Kuusamon kanta-asiakkaita? Mitä tietolähteitä he käyttävät matkaa suunnitellessaan? Miksi he valitsevat juuri Kuusamon matkakohteekseen? Miten tyytyväisiä he ovat Kuusamon matkailupalveluihin ja ylipäänsä Kuusamoon matkailukohteena? Paljonko he keskimäärin käyttävät rahaa eri kulutuskohteisiin ja yhteensä? Miten matkailijoiden mielestä Kuusamon vetovoimaa matkailukohteena voitaisiin edelleen kehittää? Selvitys perustuu kesällä 2016 ja talvella 2016-2017 tehtyihin matkailijakyselyihin. Kesä ja talvi yhteen laskien selvitykseen osallistui kaikkiaan 731 Kuusamon kävijää, joista 13 prosenttia oli kansainvälisiä matkailijoita

The moving and shifting concept of culture

Today, anthropologists, ethnomusicologists, cultural, and gender scholars are interested in culture not only as it is performed, but as it is continuously done, constructed, maintained through acting, musicking, talking, dancing together. Culture lives, and its elements—or aspects, if you wish—are constantly converging, and articulating into new, moving and shifting formations. In this paper Järviluoma discusses the different ways of understanding the concept of culture, interweaving the ideas with the early twentieth century forms of music making in her own grandmother’s home village in northern Finland. She discusses how the new ‘culture’, within the ‘civilising’ social movements converged with the old ways of life and musicking

Rapid prototyping from algorithm to FPGA prototype

Abstract. Wireless data usage continuously increases in today’s world setting higher requirements for wireless networks. Ever increasing requirements result in more complex hardware (HW) implementation, especially telecommunication System-on-Chips (SoC) performance is playing a key-role in this development. Complexity increases design workload, therefore, it makes design flow times longer. High-Level Synthesis (HLS) tools have been designed to automate and accelerate design by moving manual work on a higher level. This Master’s Thesis studies MathWorks HLS workflow usage for rapid prototyping of Wireless Communication SoC Intellectual Property (IP). This thesis introduces design and FPGA prototyping flow of Application-Specific Integrated Circuit (ASIC). It presents good design practices targeted for HLS. It also studies MathWorks Hardware Description Language (HDL) generation flow with HDL Coder, possible problems during the flow and solutions to overcome the problems. The HLS flow is examined with an example design that scales and limits the power of IQ-data. This work verifies the design in a Field-Programmable Gate Array (FPGA) environment. It concentrates on evaluating the usage and benefits of MathWorks HLS workflow targeted for rapid prototyping of SoCs. The Example IP is a Simulink model containing MATLAB algorithms and System Objects. The design is optimized on algorithm level and synthesized into VHDL. The generated Register-Transfer Level (RTL) is verified in co-simulation against the algorithm model. Optimization and verification methods are evaluated. The HDL model is further processed through logic-synthesis using the 3rd party synthesis tool run automatically with a script created by MathWorks workflow. The generated design is tested on FPGA with FPGA-in-the-loop simulation configuration. FPGA prototyping flow benefits for rapid prototyping are evaluated. Coding styles to generate synthesizable HDL code and simulation methods to improve simulation speed of hardware-like algorithm were discussed. MathWorks HLS workflow was evaluated for rapid prototype purposes from algorithm to FPGA. Optimization methods and capability for production quality RTL for ASIC target were also discussed. MathWorks’ tool flow provided promising results for rapid prototyping. It generated human-readable HDL that was successfully synthesized on FPGA. The FPGA model was simulated in FPGA-in-the-loop configuration successfully. It also provided good area and speed results for the ASIC target when the algorithm was written strictly from the hardware perspective. The process was found to be distinct and efficient.Nopea prototypointi algoritmista FPGA-prototyypiksi. Tiivistelmä. Langattoman datan käyttö kasvaa jatkuvasti nykymaailmassa ja asettaa korkeammat vaatimukset langattomille verkoille. Kasvavat vaatimukset tekevät laitteistototeutuksesta kompleksisempaa, erityisesti tietoliikenteessä käytettävien järjestelmäpiirien (SoC) tehokkuus on avainasemassa. Tämä kasvattaa suunnittelun työmäärää ja näin ollen suunnitteluvuohon kuluva aika pidentyy. Korkean tason synteesi (HLS) on kehitetty automatisoimaan ja nopeuttamaan digitaalisuunnittelua siirtämällä manuaalista työtä korkeammalle tasolle. Tämä diplomityö tutkii MathWorks:n HLS-vuon käyttöä langattomaan viestintään suunniteltavien SoC:ien tekijänoikeudenalaisten standardoitujen lohkojen (IP) nopeaan prototypointiin. Työ esittelee perinteisen asiakaspiirin (ASIC) suunnitteluvuon, FPGA-prototypointivuon ja suunnitteluperiaatteet HLS:ää varten. Työssä käydään läpi MathWorks:n laitteistokuvauskielen (HDL) generointivuo HDL Coder:lla, mahdollisia ongelmakohtia vuossa ja ratkaisuja ongelmiin. HLS-vuota tutkitaan esimerkkimallin avulla, joka skaalaa ja rajoittaa IQ-datan tehoa. Esimerkkimallin toiminta tarkistetaan ohjelmoitavan logiikkapiirin (FPGA) kanssa. Työ keskittyy arvioimaan MathWorks:n HLS-vuon käyttöä ja hyötyä nopeaan prototypointiin SoC:ien kehityksessä. Esimerkkinä käytetään Simulink-mallia, joka sisältää MATLAB-funktioita ja System Object-olioita. Algoritmitasolla optimoitu malli syntesoidaan VHDL:ksi ja rekisterinsiirtotason (RTL) mallin toiminta tarkistetaan yhteissimulaatiolla alkuperäistä algoritmimallia vasten. Optimointi- ja verifiointimenetelmien toimivuutta ja tehokkuutta arvioidaan. Generoitu HDL-malli syntesoidaan kolmannen osapuolen logiikkasynteesi-työkalulla, joka käynnistetään MathWorks:n työkaluvuon generoimalla komentosarjalla. Luotu malli ohjelmoidaan FPGA:lle ja sen toiminta tarkistetaan FPGA-simulaatiolla. Syntesoituvan HDL-koodin generointiin vaadittavia koodaustyylejä ja algoritmimallin simulointinopeutta parantavia menetelmiä tutkittiin. MathWorks:n HLS-vuon soveltuvuutta nopeaan prototypointiin algoritmista FPGA-prototyypiksi pohdittiin. Lisäksi optimointimenetelmiä ja vuon soveltuvuutta tuotantolaatuisen RTL:n generoimiseen arvioitiin. MathWorks:n työkaluvuo osoitti lupaavia tuloksia nopean prototypoinnin näkökulmasta. Se loi luettavaa HDL-koodia, joka syntesoitui FPGA:lle. Malli ajettiin onnistuneesti FPGA:lla. Vuon avulla saavutettiin hyviä tuloksia pinta-alan ja nopeuden suhteen, kun malli optimoitiin asiakaspiirille. Tämä vaati mallin kuvaamista tarkasti laitteiston näkökulmasta. Prosessi oli kokonaisuudessaan selkeä ja tehokas

Hyvinvointia draamasta : teatteri-ilmaisun ohjaajan ja terveydenhoitajan työparityöskentely

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on edistää moniammatillista yhteistyötä terveys- ja teatterialojen välillä. Tutkimustehtävänä on kuvata teatteri-ilmaisun ohjaajan ja terveydenhoitajan dialogista työparityöskentelyä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Hyvinvointia draamasta -työpajat kahdessa pirkanmaalaisessa yläkoulussa. Draamatyöpajojen tarkoituksena oli osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen erilaisia soveltavia draamamenetelmiä käyttäen. Työpajojen tavoitteena oli etenkin oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen ja ryhmätyötaitojen kehittyminen sekä koulun yhteistyöryhmien kanssa yhteisesti mietittyjen luokkakohtaisten tavoitteiden toteutuminen. Tämä opinnäytetyö toteutettiin pääosin toimintaan painottuvana opinnäytetyönä. Työpajojen toteutuksessa ja raportoinnissa on käytetty laadulliselle tutkimukselle tyypillisiä keinoja. Oppilailta kerättiin työpajojen lopuksi kirjallinen palaute. Suuntaa antavasti voidaan todeta, että jo neljän tapaamiskerran aikana, oppilaiden ja opettajien palautteeseen sekä työpajojen ohjaajien arviointiin perustuen, yhteishenki ja ryhmätyötaidot draamatyöpajoihin osallistuneissa luokissa parantuivat jonkin verran. Tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää. Teatteri-ilmaisun ohjaajan ja terveydenhoitajan työparityötä voitaisiin kehittää terveyden edistämisen näkökulmasta laajemminkin. Yhteistyötä kaikilla terveydenhoitajan työsektoreilla, kuten neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, voitaisiin tutkia ja kehittää. Teatteri-ilmaisunohjaajan ja terveydenhoitajan yhteistyötä voitaisiin hyödyntää myös terveydenhoitajien koulutuksessa. Yhteistyönä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi terveydenhoitajien ryhmänohjaustaitoja tukeva draamakurssi.The aim of this thesis is to promote collaboration between health sector and the field of theatre. The aim of the present research is to describe the dialogical pair work between a public health nurse and a drama instructor. Therefore, the purpose of this thesis was to plan and organize "Drama and Well-Being" workshops in two secondary schools in the area of Pirkanmaa. The aim of the workshops was to increase the students' well-being and to help students to develop their social and emotional skills. The method of the present study is mainly functional. Some devices of qualitative research have been used in the context of the workshops and in the written part of this thesis. The workshops included four meetings that lasted for 105 minutes. Based on the evaluation of the group leaders, students and teachers, the general atmosphere in the groups enhanced and some development in the group skills was also noticed. The results cannot be generalized. The pair work of a drama instructor and a public health nurse could be examined and expanded even more. It would be interesting to develop and study this pair work in other public health nurse's working fields, such as maternity clinics. The collaboration of drama instructors and public health nurses could also be valuable in the education of public health nurses. For example a drama course which would support and develop the group director's skills could be organized

Tutkijat, pysykää omaelossanne lujina! Jyrähdys akateemisen vapauden ja totuuden puolesta

Sari Kivistö ja Sami Pihlström, Sivistyksen puolustus. Miksi akateemista elämää tarvitaan. Helsinki, Gaudeamus 2018, 248 s

Statistical Yearbook of Tourism in Kainuu 2015

Tähän vuosikirjaan on koottu Kainuun ja sen kuntien matkailua kuvaavia tilastoja. Vuosikirjan luvut on jäsennetty tilastolähteittäin alkaen Tilastokeskuksen majoitustilastosta. Tilastojen lyhyen esittelytekstin jälkeen kirjan luvut pitävät sisällään matkailukehitystä kuvaavia kaavioita ja taulukoita. Vuosikirjan loppuun on tehty tilannekatsaus Kainuun matkailusta vuonna 2015. Yhteenvedossa kuvataan lyhyesti myös vuoden 2016 alkupuoliskon matkailukehitystä. Vuoden 2016 alussa Vaalan kunta siirtyi osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa. Tämän takia vuosikirjan koko Kainuuta koskevissa kaavioissa ja taulukoissa ei ole enää mukana Vaalan kuntaa (paitsi sivuilla 15-16).This yearbook is a compilation of the statistics representing tourism in Kainuu at provincial and municipal level. The yearbook is organized in chapters according to the statistical sources starting with accommodation statistics produced by Statistics Finland. After a short description of the statistical source, the chapters of the book include charts and tables portraying tourism development. The yearbook ends with a summary of tourism development in the Kainuu region in the year 2015. The concluding chapter also briefly describes tourism development in the first half of 2016. At the beginning of 2016 the municipality of Vaala became a part of the Northern Ostrobothnia province. That’s why Vaala is not anymore included in the figures and tables of this yearbook (except pages 15-16)

Turistin luonto : tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa

Työn tutkimuskohteena on luonto matkailun vetovoimatekijänä. Tutkimuksen tavoitteena on käsitteellisten jäsennysten ja empiiristen analyysien avulla syventää näkemystä luonnon matkailullisesta vetovoimaisuudesta. Kun tutkimuskohteena on luonto matkailun vetovoimatekijänä, peilaavat tulokset käytännössä samalla luontomatkailua ja sen olemusta. Teoreettisesti tutkimuskohde kytkeytyy kahteen hyvinkin erityyppiseen keskusteluun. Matkailun vetovoimatekijöiden tutkimustraditio ja siihen liittyen matkakohteen valinnan problematiikka ovat tutkimuksen teoreettisen orientaation kannalta keskeisiä. Toisaalta tutkimus nojaa monitieteiseen ja varsin laaja-alaiseen ihmisen luonto suhteen ympärillä käytyyn keskusteluun. Työn empiirisinä aineistoina käytetään Levillä, Pallaksella, Pyhällä ja Luostolla kerättyjä matkailijakyselyjä. Väitöskirja rakentuu valikoiduista käsitteellisistä ja empiirisistä näkökulmista luonnon matkailulliseen vetovoimaisuuteen. Käsitteelliseltä kannalta tutkimuksessa tarkastellaan lähinnä luontomatkailun määrittelytapoja sekä tutkimus kohteen asemoitumista matkailun ja luonnon muodostamaan laajempaan tutkimuskenttään. Luontomatkailun määrittelyn osalta työssä esitetään perusteluja näkemykselle, jonka mukaan luonnon merkitys vetovoimatekijänä on yksistään riittävä kriteeri luontomatkailun rajaamiselle. Matkailun ja luonnon välisiä suhteita kuvaavassa tutkimuskentässä luonto matkailun vetovoimatekijänä liittyy kiinteästi matkailun ja muiden elinkeinosektoreiden fyysisiin ympäristövaikutuksiin ja niihin pohjautuviin intresseihin. Luontomatkailun kasvaessa tämä yhteys tulee todennäköisesti tiivistymään entisestään. Matkailijakyselyjen tulokset osoittavat luonnon hiljaisuuden ja rauhan, kauniiden maisemien ja luonnon yleensäkin olevan eräitä tärkeimpiä matkailijoiden kohdevalintoihin vaikuttavia vetovoimatekijöitä tutkituissa matkailukeskuksissa. Kyselyaineiston perusteella naiset painottavat luonnon merkitystä vetovoimatekijänä keskimäärin hieman enemmän kuin miehet. Myös vastaajan ikä vaikutti arviointeihin: luonnon merkitys kohdevalinnan syynä oli keskimääräistä suurempi vanhempien ikäluokkien edustajilla. Luontomatkailun tulevaisuuden kannalta luonnon matkailullisen vetovoiman merkityksessä ilmenevä systemaattinen ikävaihtelu on oleellinen kysymys. Työssä esitetään spekulaatioita siitä, johtuuko ikävaihtelu henkilön elämänvaiheen myötä muuttuvista kiinnostuksen kohteista vai sukupolvien välisistä eroista. Edellisessä tapauksessa suuria muutoksia luonnon matkailullisessa merkityksessä ei ole ennakoitavissa, jälkimmäisessä tapauksessa luontomatkailun kehitys näkymät ovat häilyvämpiä. Kyselyaineiston pohjalta työssä tarkastellaan myös tiettyjen ulkoiluaktiviteettien (hiihto, laskettelu, moottorikelkkailu ja vaellus) harrastamisen motiiveja, jotka kuvaavat välillisesti luonnon merkitystä kohteen vetovoimatekijänä. Tutkituista aktiviteeteista hiihdossa ja vaeltamisessa korostuivat luonnon merkitykset havainto- ja elämysympäristönä sekä itseisarvona. Laskettelun ja moottorikelkkailun motiivit olivat enemmän harrastukseen itseensä liittyviä ja näiden aktiviteettien motiiveissa painottui luonnonympäristön merkitys harrasrustoiminnan välttämättömänä puitteena. Edellisten näkökulmien lisäksi väitöskirjassa pohditaan sitä onko luonnon kiinnostavuus (ja siihen liittyen luonnon keskeisyys matkailun vetovoimatekijänä) ihmiselle myötäsyntyinen ja geneettisesti periytyvä ominaisuus, vai heijastavatko luontoharrastukset ja luontomatkailu ennemminkin kulttuurisesti välittyneitä ja yksilöllisten kokemusten kautta suodattuneita tapoja suhtautua luontoon. Avainsanat: matkailu, luonto, luontomatkailu, matkailun vetovoimatekijät, ihmisen luontosuhde, Lappi

Etnografi enkelimaailmoissa

Kirjallisuusarvostel