10 research outputs found

    ”Kun maalaisjärki loppuu, niin otetaan lakikirja käsiin”:kokeneiden opettajien ajatuksia työrauhasta ja sen muutoksesta

    Get PDF
    Tiivistelmä. Tutkimuksessa selvitettiin kokeneiden luokanopettajien käsityksiä työrauhasta, työrauhahäiriöistä, työrauhalainsäädännöstä, sekä kokemuksia näiden muutoksesta työuran aikana. Työrauhaa on tutkittu suomalaisittain aktiivisesti erityisesti 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa. Aikaisempien tutkimusten perusteella työrauha on käsitteenä vaikea, sillä opettajat kokevat eri asioita häiriöiksi. Työrauhan määrittely on subjektiivista. Muutos työrauhan suhteen on nähtävissä jo käytetyssä termistössä. Entisinä aikoina on puhuttu kurinpito-ongelmista ja opettaja on ollut tiedonjakaja. Nykyään kuri ymmärretään negatiiviseksi asiaksi, joka ei edistä oppilaan oppimista. Opettajan rooli on vaihtunut tiedonjakajasta oma-aloitteisesti toimivan oppilaan ohjaajaksi. Lainsäädäntöä työrauhaan liittyen on tarkennettu viimeksi vuonna 2014. Työrauhalainsäädäntöä on viime vuosina tarkennettu ottamaan entistä enemmän huomioon oppilaiden ja opettajien perusoikeuksia. Opettajan autoritääriset yksinvaltiaan keinot ylläpitää työrauhaa ovat poistuneet ja laki ottaa huomioon entistä enemmän yksilöiden oikeuksia. Suuntaus on sama opettajan ja oppilaiden välisissä suhteissa koululuokissa. Työrauhan rakentamiseen käytetään entistä enemmän oppilaslähtöisiä keinoja ja oppilaita otetaan mukaan luokan päätöksentekoon ja yhteisten sääntöjen sopimiseen. Tutkimus toteutettiin fenomenografisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla vähintään 10 vuotta luokanopettajana toimineita opettajia. Yhteensä tutkimukseen osallistui kuusi opettajaa, joista kolme oli miehiä ja kolme oli naisia. Tulosten kannalta sukupuolilla ei ollut oleellista merkitystä. Opettajat kokevat työrauhan tilaksi, jossa oppilaat voivat työskennellä vailla pelkoa ja häiriötekijöitä. Hyvän työrauhan edellytyksenä ei ole luokassa vallitseva hiljaisuus. Useat työskentelytavat korostivat keskustelua. Opettajien mielestä työrauha häiriintyy silloin, kun oppimista ei tapahdu. Työrauhahäiriöiden syyt olivat ensin opettajassa ja vasta sitten oppilaassa. Opettajat tarkastivat häiriötilanteessa ensin omaa käyttäytymistään tai tehtävänantoaan ennen kuin käänsivät katseen oppilaasta johtuviin seikkoihin. Työrauhaa ylläpitäessään lainsäädäntö oli opettajilla taustalla vaikuttavana tekijänä, ei ensimmäisenä mielessä työrauhaan liittyviä ratkaisuja tehdessä. Opettajat pitävät oppilaita nykyään avoimempina ja reippaampina. Opettajat myös tuovat enemmän omaa persoonaansa mukaan ja ovat helpommin lähestyttävissä. Opettajien työtavat ovat yhteisöllisempiä ja opettamistapa ohjaavampi kuin ennen. Rangaistusmenetelmät ovat oppilaslähtöisempiä. Esimerkiksi jälki-istuntoa ei enää juuri käytetä, vaan tilalla ovat kasvatuskeskustelut. Työrauhaan liittyvän lainsäädännön muutos koettiin hyväksi. Laki ottaa entistä enemmän huomioon yksilöiden oikeuksia

    Poor long-term outcome in acute coronary syndrome in a real-life setting: Ten-year outcome of the TACOS study

    Get PDF
    Background: Long-term outcome of the three categories of acute coronary syndrome (ACS) in real-life patient cohorts is not well known. The objective of this study was to survey the 10-year outcome of an ACS patient cohort admitted to a university hospital and to explore factors affecting the outcome.Methods: A total of 1188 consecutive patients (median age 73 years) with ST-elevation myocardial infarction (STEMI), non-ST-elevation myocardial infarction (NSTEMI) or unstable angina pectoris (UA) in 2002–2003 were included and followed up for ≥ 10 years.Results: Mortality for STEMI, NSTEMI and UA patients during the follow-up period was 52.5%, 69.9% and 41.0% (p < 0.001), respectively. In multivariable Cox regression analysis, only age and creatinine level at admission were independently associated with patient outcome in all the three ACS categories when analyzed separately.Conclusions: All the three ACS categories proved to have high mortality rates during long-term followup in a real-life patient cohort. NSTEMI patients had worse outcome than STEMI and UA patients during the whole follow-up period. Our study results indicate clear differences in the prognostic significance of various demographic and therapeutic parameters within the three ACS categories

    The prognostic significance of the electrical QRS axis on long-term mortality in acute coronary syndrome patients : The TACOS study

    Get PDF
    Introduction: There are several potential causes of QRS-axis deviation in the ECG, but there is limited data on the prognostic significance of QRS-axis deviation in ACS patients. Subjects and methods: We evaluated the long-term prognostic significance of acute phase frontal plane QRS-axis deviation and its shift during hospital stay in ACS patients. A total of 1026 patients who met the inclusion criteria were divided into three categories: normal (n = 823), left (n = 166) and right/extreme axis (n = 37). Results: The median survival time was 9.0 years (95% CI 7.9—10.0) in the normal, 3.6 years (95% CI 2.4—4.7) in the left and 1.3 years (95% CI 0.2—2.4) in the right/extreme axis category. Both short and long-term all-cause mortality was lowest in the normal axis category and highest in the right/extreme axis category. Compared to normal axis, both admission phase QRS-axis deviation groups were independently associated with a higher risk of all-cause mortality. When including left ventricular hypertrophy in the ECG, only the right/extreme axis retained its statistical significance (aHR 1.76; 95% CI 1.16—2.66, p = 0.007). Axis shift to another axis category had no effect on mortality. Conclusion: In ACS patients, acute phase QRS-axis deviation was associated with higher risk of all-cause mortality. Among the axis deviation groups, right/extreme QRS-axis deviation was the strongest predictor of mortality in the multivariable analysis. Further studies are required to investigate to what extent this association is caused by pre-existing or by ACS-induced axis deviations. QRS-axis shift during hospital stay had no effect on all-cause mortality.publishedVersionPeer reviewe

    The Effect of Atrial Fibrillation on the Long-Term Mortality of Patients with Acute Coronary Syndrome : The TACOS Study

    Get PDF
    Introduction: Atrial fibrillation (AF) is a frequent finding in acute coronary syndrome (ACS), but there is conflicting scientific evidence regarding its long-term impact on patient outcome. The aim of this study was to survey and compare the ≥10-year mortality of ACS patients with sinus rhythm (SR) and AF. Methods: Patients were divided into 2 groups based on rhythm in their 12-lead ECGs: (1) SR (n = 788) at hospital admission and discharge (including sinus bradycardia, physiological sinus arrhythmia, and sinus tachycardia) and (2) AF/atrial flutter (n = 245) at both hospital admission and discharge, or SR and AF combination. Patients who failed to match the inclusion criteria were excluded from the final analysis. The main outcome surveyed was long-term all-cause mortality between AF and SR groups during the whole follow-up time. Results: Consecutive ACS patients (n = 1,188, median age 73 years, male/female 58/42%) were included and followed up for ≥10 years. AF patients were older (median age 77 vs. 71 years, p < 0.001) and more often female than SR patients. AF patients more often presented with non-ST-elevation myocardial infarction (69.8 vs. 50.4%, p < 0.001), had a higher rate of diabetes (31.0 vs. 22.8%, p = 0.009), and were more often using warfarin (32.2 vs. 5.1%, p < 0.001) or diuretic medication (55.1 vs. 25.8%, p < 0.001) on admission than patients with SR. The use of warfarin at discharge was also more frequent in the AF group (55.5 vs. 14.8%, p < 0.001). The rates of all-cause and cardiovascular mortality were higher in the AF group (80.9 vs. 50.3%, p < 0.001, and 73.8 vs. 69.6%, p = 0.285, respectively). In multivariable analysis, AF was independently associated with higher mortality when compared to SR (adjusted HR 1.662; 95% CI: 1.387-1.992, p < 0.001). Conclusion: AF/atrial flutter at admission and/or discharge independently predicted poorer long-term outcome in ACS patients, with 66% higher mortality within the ≥10-year follow-up time when compared to patients with SR.acceptedVersionPeer reviewe
    corecore