Tilintarkastajalähtöiseen ja asiakaslähtöiseen tilintarkastajan vaihtumiseen vaikuttavat tekijät

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, johtuvatko tilintarkastajalähtöinen ja asiakaslähtöinen tilintarkastajan vaihtuminen eri syistä. Tutkielmassa testattiin kuuden eri tekijän yhteyttä tilintarkastajan vaihtumiseen ja selvitettiin, mitkä tekijöistä vaikuttavat tilintarkastajalähtöiseen ja mitkä asiakaslähtöiseen tilintarkastajan vaihtumiseen. Tutkielman teoriaosassa käsiteltiin tilintarkastajan vaihtumiseen liittyviä aikaisempia tutkimuksia. Aikaisempien tutkimusten perusteella löydettiin tekijöitä, joiden on havaittu olevan yhteydessä tilintarkastajan vaihtumiseen. Nämä tekijät nimettiin TL- tai AL-tekijöiksi sen mukaan, odotettiinko niiden olevan yhteydessä tilintarkastajalähtöiseen vai asiakaslähtöiseen tilintarkastajan vaihtumiseen. Tutkielmassa muodostettiin kaksi hypoteesia, joita testattiin empiirisesti. Tutkielman aineisto kerättiin Audit Analytics -tietokannasta ja se koostui 11 483:sta tilintarkastajan vaihtumisesta yhdysvaltalaisissa julkisissa yhtiöissä vuosina 2000–2007. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Khin neliö -testiä. Tutkielman tuloksena havaittiin, että eri tekijät vaikuttavat tilintarkastajalähtöiseen ja asiakaslähtöiseen tilintarkastajan vaihtumiseen. Tutkimustulokset osoittivat, että jos tilintarkastuksen laajuutta on rajoitettu tai jos valvontaympäristössä on ongelmia, on todennäköisempää, että tilintarkastajan vaihtuminen on tilintarkastajalähtöinen. Edelleen havaittiin, että jos asiakasyritys on saanut mukautetun tilintarkastuskertomuksen, asiakasyrityksen johdolla ja tilintarkastajalla on erimielisyyksiä laskentaperiaatteista tai tilintarkastuspalkkion koosta, on todennäköisempää, että tilintarkastajan vaihtuminen on asiakaslähtöinen. Tilinpäätöksen uudelleenjulkaisu ei tutkimustulosten mukaan selitä tilintarkastajan vaihtumisen lajia tilastollisesti merkitsevästi.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin

Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19 %, monipuolinen tuunaaminen), optimoivat tuunaajat (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän tuunausta) ja keskiverrot tuunaajat (34 %, keskimääräisesti tuunauksen eri tapoja). Moniulotteinen kovarianssianalyysi osoitti, että aktiiviset tuunaajat kokivat eniten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Passiiviset tuunaajat kokivat niitä vähiten. Aktiivisilla tuunaajilla ja optimoivilla tuunaajilla oli hieman muita profiileja enemmän emotionaalista uupumusta. Nuoremmat työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä aktiivisempia työn tuunaajia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sote-alalla kannattaa edistää työn tuunaamisen tapoja, sillä monipuolinen työn tuunaaminen oli yhteydessä erityisesti työn imuun ja työn merkityksellisyyteen.publishedVersionPeer reviewe

Growth performance and feed conversion of Ruspolia differens on plant‐based by‐product diets

202

15–18-vuotiaiden alppihiihtäjien kuntotestauksen kehittäminen Suomessa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä lajianalyysin avulla alppihiihdon suoritustekniikkaan ja lajin huippu-urheilijoiden antropometrisiin ja fyysisiin ominaisuuksiin sekä lisäksi hankkia tietoa fyysisiä ominaisuuksia mittaavista kuntotesteistä. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitä fyysisiä ominaisuuksia alppihiihdossa lajianalyysin perusteella edellytetään ja millä testeillä valittuja fyysisiä ominaisuuksia on tarkoituksenmukaisinta testata nuorilla alppihiihtäjillä. Työn tavoitteena oli, että Ski Sport Finland ry voi hyödyntää työn lopputulosta 15–18-vuotiaiden alppihiihtäjien yhdenmukaisen kuntotestauksen toteuttamisessa Suomessa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jossa alppihiihdon suoritustekniikkaa ja fyysisiä ominaisuuksia sekä kuntotestausta käsittelevään aineistoon perehdyttiin integroivan kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen. Alussa asetettiin työn tutkimusongelmat ja hankitun aineiston pohjalta luotiin lajianalyysi. Lajianalyysin jälkeen arvioitiin kirjallista aineistoa ja tiivistettiin aineistosta alppihiihtäjän tärkeimmät fyysiset ominaisuudet sekä lajianalyysin ja käytännön kuntotestauksen toteutuksen välinen yhteys. Näiden perusteella valittiin nuorille alppihiihtäjille parhaiksi katsotut kuntotestit. Toisena tiedonkeruumenetelmänä käytettiin yhdeksälle menestyksekkäimmälle alppimaalle lähetettyä lomakekyselyä, jolla pyrittiin saamaan syventävää tietoa ja käytännön kokemuksen näkökulmaa alppihiihtäjiltä vaadittavista ominaisuuksista ja menetelmistä niiden mittaamiseksi. Valitettavasti kyselyyn ei saatu yhtään vastausta, joten arvokas käytännön kokemuksen tieto jäi hyödyntämättä tässä työssä. Alppihiihtäjän merkittävimmiksi fyysisiksi ominaisuuksiksi nousivat lihasmassan määrä, lihasvoima, anaerobinen ja aerobinen kunto, ketteryys, koordinaatio ja tasapaino. Näitä ominaisuuksia mittaamaan valittiin sekä laboratorio- että kenttätestejä. Lopullisen valinnan ominaisuuksia mittaavista testeistä tekee Ski Sport Finland ry. Vaikka testaamisen on havaittu vakioiduissa testiolosuhteissa olevan luotettavin tapa arvioida alppihiihtäjien suorituskykyä, on taito nykytietämyksen mukaan merkittävin menestystä ennustava tekijä.The aim of this Bachelor’s thesis was to use a sport-specific analysis to study today’s alpine skiing technique as well as the top athletes’ anthropometrical and physiological attributes, and to collect information on the various testing methods used in measuring athletes’ physiological attributes. The aim was to find out which physical attributes are re-quired in alpine skiing and which tests are best-suited for the testing of young alpine skiers. Furthermore, the aim was to present the results to Ski Sport Finland so that they would be able to test their young athletes (15 to 18 years of age) consistently throughout Finland. This is a qualitative study in which the data regarding alpine skiing technique, the skiers’ physical attributes, and physical fitness testing were studied following the principles of integrating literature review. First, we defined our research questions and then, based on the data collected, we drafted our sport-specific analysis. We assessed the literature data and then determined the most essential physical attributes of an alpine skier as well as the link between the sport-specific analysis and the actual carrying out of the testing. This information was used for selecting the tests we regarded as most suitable for testing young athletes. Another instrument used for gathering information was a questionnaire sent out to the representatives of the nine most successful alpine skiing countries. The questionnaire was intended to collect their valuable experiences and knowledge on the attributes required of alpine skiers and on how to test those attributes. Unfortunately we did not receive any replies, so this valuable data could not be included in our Bachelor’s thesis work. The attributes regarded as most essential for an alpine skier are muscle mass, muscular strength, anaerobic and aerobic fitness, agility, coordination and balance. To measure these attributes, both laboratory and field tests were selected. The final selection will, however, be carried out by Ski Sport Finland. Although testing in standardised testing conditions has been found to be the most reliable method of assessing alpine skiers’ performance, it is a skill that, according to present knowledge, best predicts future success

Sosiaalinen pääoma peltotilusjärjestelyissä

Aluetieteilijä Kristiina Walliuksen Maanmittauslaitokselle tekemässä, vuonna 2007 valmistuneessa pro gradu -työssä ehdotettiin jatkotutkimuksen aiheeksi sosiaalista pääomaa peltotilusjärjestelyissä. Sosiaalisella pääomalla viitataan ihmisten sosiaalisiin suhteisiin, luottamukseen ja normeihin, jotka edistävät yhteisten päämäärien saavuttamista. Käsitteen on tilusjärjestelyihin liittänyt Kalle Reinikainen. Tutkimus on tehty toimeksiantona Maanmittauslaitoksen Asiakaslähtöinen tilusjärjestely -projektille. Tutkimuksessa selvitetään alueen sosiaalisen pääoman yhteyttä tilusjärjestelyn tarveselvityksen sujuvaan etenemiseen. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitä sosiaalisen pääoman käsitteellä tarkoitetaan? 2) Miten sosiaalinen pääoma ilmenee tilusjärjestelyalueilla? 3) Mikä merkitys paikallisyhteisön sosiaalisella pääomalla on tilusjärjestelyn kannatukselle maanomistajien keskuudessa tarveselvityksen aikana? Teoria käsittelee sosiaalista pääomaa yhteisön näkökulmasta. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluin kolmen tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimitusinsinööreiltä sekä erilaisia näkökulmia edustavilta maanomistajilta. Sosiaalinen pääoma on taustatekijä tilusjärjestelyjen onnistumisessa, sillä se määrittää sitä, miten maanomistajat tulevat keskenään toimeen tilusjärjestelyhankkeessa. Mikäli alueella on totuttu tekemään asioita yhdessä, myös tilusjärjestelyissä eteen tulevat ristiriitatilanteet ovat helpommin selvitettävissä. Kun alueella ihmiset luottavat toisiinsa ja instituutioihin, he uskaltavat osallistua hankkeeseen, jonka lopputulos ei ole ennustettavissa ja jossa riskille alttiiksi joutuvat sekä omat tilukset että naapurisuhteet. Toisaalta sosiaalinen pääoma on vain yksi osatekijä tilusjärjestelyn sujuvassa etenemisessä, sillä vaikka alue olisi miten sivilisoitunut tahansa, ei tilusjärjestely silti välttämättä onnistu ongelmitta. Sosiaalisesta pääomasta voi kertoa ahkera yhdistystoiminta tai vilkas epävirallinen, maanomistajien keskinäinen kanssakäyminen. Olennaisinta on, että alueen ihmiset olisivat jollain tavalla laajasti yhteydessä toisiinsa ja oppisivat siten luottamaan toisiinsa. Tilusjärjestelyn kannalta on tilanne huonoin, jos alueella on paljon vastakkainasetteluita ja vanhoja kaunoja eikä juurikaan ihmisiä yhdistäviä verkostoja. Jos ihmiset eivät koe voivansa luottaa kuin tiettyyn osaan kyläläisistä ja erilaisista mielipiteistä ei ole opittu keskustelemaan, voi tilusjärjestelykin olla vaikea toteuttaa. Myös Maanmittauslaitoksen tiedottamisella ja esiintymisellä on merkitystä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Työn tuunaamisen profiilit sote-alan organisaatiossa : yhteydet työn merkityksellisyyteen ja työhyvinvointiin

Työn tuunaaminen (engl. job crafting) on oma-aloitteista oman työnkuvan muokkaamista. Tutkimuksessamme selvitimme, millaisia työn tuunaamisen profiileja suuresta sote-alan organisaatiosta voidaan tunnistaa, ja miten eri profiilien työntekijät eroavat toisistaan työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin suhteen. Tutkimamme työn tuunaamisen ulottuvuudet olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisäämisen ja työn vaatimusten optimointi. Tutkimuksen aineisto kerättiin lähettämällä sähköinen kysely tutkimamme organisaation koko henkilöstölle. Tutkituista työntekijöistä (N = 1024) 85 prosenttia oli naisia. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19%, monipuolinen tuunaaminen), aktiiviset optimoijat (21%, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27%, keskimääräistä vähemmän tuunausta) ja keskiverrot (34%, keskimääräisesti tuunauksen eri muotoja). Aktiiviset tuunaajat tuunasivat työtään monipuolisesti, aktiiviset optimoijat keskittyivät työn vaatimusten optimointiin, passiiviset tuunaajat tuunasivat työtään vähiten ja keskiverrot keskimääräisesti. Moniulotteinen kovarianssianalyysi osoitti profiilien eroavan toisistaan työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin suhteen. Aktiivisilla tuunaajilla oli suotuisa profiili. He kokivat eniten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Passiivisilla tuunaajilla oli riskiprofiili, sillä he kokivat vähiten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Aktiivisilla tuunaajilla ja aktiivisilla optimoijilla oli hieman muita ryhmiä enemmän emotionaalista uupumusta, mutta se ei ollut kuitenkaan voimakasta. Tutkimuksessamme nuoremmat työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä aktiivisempia työn tuunaajia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sote-alalla kannattaa edistää työn tuunaamisen tapoja. Osoitimme monipuolisen työn tuunaamisen olevan yhteydessä erityisesti työn imuun ja työn merkityksellisyyteen, keskeisiin hyvinvoinnin kuvaajiin niin yksilön kuin organisaationkin menestyksen kannalta

Systematic Literature Review on Customer Emotions in Social Media

Customers are human beings who express their emotions openly on social media platforms. There is a wealth of social media data that companies can make use of to improve their business decision making and tailor their marketing strategies. In order to benefit from this, organizations need to apply computational methods, which can save time and effort rather than applying traditional consumer research approaches, such as surveys or interviews. The purpose of this study is to investigate existing computational studies on detecting consumer emotions from social media data. We conducted a systematic literature review on articles published in ScienceDirect, IEEE Explore, ACM Digital Library, and Emerald Insight from the period 2009-2017. The aim was to discover how social media data was extracted, how large datasets were used in detecting emotions, the type of computational methods used, and the accuracy of the results obtained from the existing studies. Most of the studies were focused on sentiment analysis and different machine learning algorithms. The computational methods were applied in business decision making and marketing functions. Practical scenarios included emotion detection in customer reviews and sentiment analysis of retail brands. Based on these studies, we have uncovered situations where the results of the analysis are either sufficiently accurate or supportive for decision making. We provide recommendations for organizations and managers on developing their resources to make use of different computational methods for emotion and sentiment detection. Finally, we present the limitations of these methods and provide recommendations for aligning future research studies toward big social data analytics on customer emotions.peerReviewe

Systematic literature review on customer emotions in social media

Customers are human beings who express their emotions openly on social media platforms. There is a wealth of social media data that companies can make use of to improve their business decision making and tailor their marketing strategies. In order to benefit from this, organizations need to apply computational methods, which can save time and effort rather than applying traditional consumer research approaches, such as surveys or interviews. The purpose of this study is to investigate existing computational studies on detecting consumer emotions from social media data. We conducted a systematic literature review on articles published in ScienceDirect, IEEE Explore, ACM Digital Library, and Emerald Insight from the period 2009-2017. The aim was to discover how social media data was extracted, how large datasets were used in detecting emotions, the type of computational methods used, and the accuracy of the results obtained from the existing studies. Most of the studies were focused on sentiment analysis and different machine learning algorithms. The computational methods were applied in business decision making and marketing functions. Practical scenarios included emotion detection in customer reviews and sentiment analysis of retail brands. Based on these studies, we have uncovered situations where the results of the analysis are either sufficiently accurate or supportive for decision making. We provide recommendations for organizations and managers on developing their resources to make use of different computational methods for emotion and sentiment detection. Finally, we present the limitations of these methods and provide recommendations for aligning future research studies toward big social data analytics on customer emotions.acceptedVersionPeer reviewe