Hyvinvointiryhmä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvä ryhmä. Tarkoituksena oli myös kerätä tietoa ryhmäläisten kokemuksista saamastaan vertais- ja ryhmätuesta ja asioista, jotka auttavat heitä toteuttamaan terveellistä elämäntapaa. Hyvinvointiryhmä toteutettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivätoimintayksikössä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa ja piti sisällään alku-ja loppukartoitukset sekä kaksi ryhmäkertaa ravitsemuksesta ja kaksi ryhmäkertaa liikunnasta. Tutkimus oli toiminnallinen ja kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin hyvinvointiryhmään osallistuneilta mielenterveys- ja päihdekuntoutujilta teemahaastatteluilla ja havainnoimalla. Jatkotutkimusaiheet nousivat teoriatiedon ja analysoitavan aineiston pohjalta. Tutkimuksen tulosten perusteella ryhmätuella on suuri merkitys mielenterveys- ja päihdekuntoutujien elämäntapamuutoksessa. Ryhmään osallistuneet olivat sitä mieltä, että hyvinvointiryhmä toimi hyvin motivointikeinona muuttaa elämäntapoja terveellisimmiksi. Muita tärkeitä motivointikeinoja elämäntapamuutoksessa oli ryhmän lisäksi painon ja fyysisen kunnon muutokset parempaan sekä ryhmän antama alku muutokselle ja ryhmässä luodut tavoitteet. Ryhmä toimi hienosti yhteen ja ryhmäytyminen tapahtui nopeasti. Hyvinvointiryhmä vahvisti osallistujien tietoja ravitsemuksesta ja liikunnasta. Hyvinvointiryhmä toi osallistujille myös vinkkejä arkipäivän terveellisiin elämäntapoihin.The purpose of this study was to arrange nutritional and physical activities for a group of mental health and substance abuse patients. Another purpose was to collect information about the experiences of peer and group support provided among the group members and the factors that will help them to carry out a healthy lifestyle. The wellbeing group was set up in the day care unit of the mental health and substance abuse rehabilitation services in the area of South Karelia Social and Health Care District. The group met six times, and interviews were conducted in the beginning and in the end. In addition, there were two meetings on nutritional matters and two meetings on physical activity. The study was functional and qualitative. The data were collected by interviewing and observing the group members. Topics for further research rose on the basis of theory and the analyzed material. Based on the results from the study, group support is of great importance for mental health and substance abuse patients aiming for a lifestyle change. The group participants agreed that the wellbeing group worked well as a way of motivating the change towards a healthier lifestyle. In addition to the group activities, other important ways to motivate a lifestyle change included the changes for the better in the participants’ weight and physical condition, the group support facilitating the beginning of the change, and the goals created together. The group worked well together and grouping happened quickly. The wellbeing group activities increased the participants’ knowledge about nutrition and physical activity. The group brought the participants also tips about an everyday healthy lifestyle

NRF3 Decreases during Melanoma Carcinogenesis and Is an Independent Prognostic Marker in Melanoma

The prognostic significance of the major redox regulator, nuclear factor erythroid-2-related factor 2 (NRF2), is recognized in many cancers, but the role of NRF3 is not studied. Analysis from the Gene Expression Omnibus datasets showed that NRF3 mRNA levels increased from benign to dysplastic naevi (p = 0.04). We characterized the immunohistochemical expression of NRF3 in 81 naevi, 67 primary skin melanomas, and 51 lymph node metastases. The immunohistochemical expression of cytoplasmic NRF3 decreased from benign to dysplastic naevi (p < 0.001) and further to primary melanomas (p < 0.001). High cytoplasmic NRF3 protein expression in pigment cells of the primary melanomas associated with worse melanoma-specific survival in multivariate analysis, specifically in the subgroup of patients with the lymph node metastases at the time of diagnosis (hazard ratio 3.179; 95% confidence interval 1.065-9.493; p = 0.038). Intriguingly, we did not observe associations between NRF3 and the traditional prognostic factors such as Breslow thickness, ulceration, or stage. Together, this data represents the primary description about the role of NRF3 in pigment tumours that is worthy of further explorations.Peer reviewe

Evolution of sex-specific pace-of-life syndromes: genetic architecture and physiological mechanisms

Sex differences in life history, physiology, and behavior are nearly ubiquitous across taxa, owing to sex-specific selection that arises from different reproductive strategies of the sexes. The pace-of-life syndrome (POLS) hypothesis predicts that most variation in such traits among individuals, populations, and species falls along a slow-fast pace-of-life continuum. As a result of their different reproductive roles and environment, the sexes also commonly differ in pace-of-life, with important consequences for the evolution of POLS. Here, we outline mechanisms for how males and females can evolve differences in POLS traits and in how such traits can covary differently despite constraints resulting from a shared genome. We review the current knowledge of the genetic basis of POLS traits and suggest candidate genes and pathways for future studies. Pleiotropic effects may govern many of the genetic correlations, but little is still known about the mechanisms involved in trade-offs between current and future reproduction and their integration with behavioral variation. We highlight the importance of metabolic and hormonal pathways in mediating sex differences in POLS traits; however, there is still a shortage of studies that test for sex specificity in molecular effects and their evolutionary causes. Considering whether and how sexual dimorphism evolves in POLS traits provides a more holistic framework to understand how behavioral variation is integrated with life histories and physiology, and we call for studies that focus on examining the sex-specific genetic architecture of this integration

Uusi sudenmorsian? Intertekstuaalisuus, luonto ja myytit Siri Kolun romaanissa Metsänpimeä

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani Siri Kolun romaanin Metsänpimeä (2008) intertekstuaalista suhdetta Aino Kallaksen Sudenmorsiameen (1928). Tutkin etenkin teosten henkilöhahmojen samankaltaisuutta, päähenkilöiden tarinakulkujen yhteneväisyyttä sekä molempien teosten luonto- ja myyttikuvausta. Tutkimuskysymykseni on, miten Metsänpimeässä esiintyvät intertekstuaaliset viittaukset Sudenmorsiameen luovat merkityksiä etenkin suhteessa hahmojen rakentumiseen, kertojuuteen, luontoon sekä luonnon ja naisen väliseen suhteeseen vastakkaisena miehelle. Tutkin tekstienvälisen vertailun avulla, millä lailla kummassakin teoksessa kuvataan luontoa ja naisen pakoa sinne, millaiseksi luonnon ja naisen välinen yhteys rakentuu sekä miten kumpikin teos käyttää ja uudelleenkirjoittaa naisen ja luonnon välistä myyttistä yhteyttä. Hypoteesini on, että Metsänpimeän tutkiminen Sudenmorsianta vasten tuo teokseen merkityksiä, joita pelkkä teoksen sisäisen maailman tutkiminen ei avaisi. Tutkin intertekstuaalisia suhteita subtekstianalyysin kehyksessä. Käytän tukenani etenkin Pekka Tammen näkemystä subtekstianalyysista. Lisäksi hyödynnän henkilöhahmojen intertekstuaalisuutta tutkiessani Wolgang G. Müllerin teoriaa interfiguraalisuudesta. Käsitellessäni kertojuutta hyödynnän Jukka Mikkosen ja Galen Strawsonin käsityksiä itsen kertomisesta ja Anne Whiteheadin teoriaa traumafiktiosta. Luontoa tutkiessani hyödynnän muun muassa Kukku Melkkaan ekofeminististä tutkimusta ja Annis Prattin uudestisyntymisteoriaa. Myyttejä käsitellessäni käytän apunani Liisa Saariluoman käsityksiä myyttien uudelleenkirjoittamisesta sekä Ilmari Leppihalmen, Minna Halosen ja Sanna Karkulehdon käsittelemää feminististä myyttikritiikkiä. Metsänpimeä on laajalti intertekstuaalinen teos, mutta sitä ei ole aiemmin tutkittu intertekstuaalisuuden näkökulmasta. Niin Metsänpimeässä kuin Sudenmorsiamessakin on keskiössä naishenkilöhahmon ja luonnon välinen vahva, myyttinen suhde ja sille vastakkaiseksi asetettu mieshenkilöhahmo. Tästä syystä olen valinnut intertekstuaalisen tarkastelun kohteeksi Metsänpimeän rinnalle juuri Sudenmorsiamen. Tutkielmani on viitekehykseltään intertekstuaalisuuden lisäksi joiltain osin myös ekofeministinen, sillä naisen ja luonnon välinen yhteys on ollut juuri ekofeministisessä tutkimuksessa keskiössä. Keskeisenä tuloksena tutkimuksessani esitän, että Metsänpimeän tarkastelu juuri intertekstuaalisesti avaa teoksessa merkityksiä, jotka ilman intertekstuaalisuuden huomioimista jäisivät analysoimatta ja näin teos jäisi osin etäiseksi ja käsittämättömäksi. Sudenmorsiameen liittyvien intertekstuaalisten viittausten huomioiminen ja analysoiminen auttaa ymmärtämään Metsänpimeän päähenkilöiden hahmokehitystä, tarinakulkua ja luontokäsitystä. Tutkielmani osoittaa, että intertekstuaalisuus on tärkeä osa Metsänpimeää

Uusi sudenmorsian? Intertekstuaalisuus, luonto ja myytit Siri Kolun romaanissa Metsänpimeä

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani Siri Kolun romaanin Metsänpimeä (2008) intertekstuaalista suhdetta Aino Kallaksen Sudenmorsiameen (1928). Tutkin etenkin teosten henkilöhahmojen samankaltaisuutta, päähenkilöiden tarinakulkujen yhteneväisyyttä sekä molempien teosten luonto- ja myyttikuvausta. Tutkimuskysymykseni on, miten Metsänpimeässä esiintyvät intertekstuaaliset viittaukset Sudenmorsiameen luovat merkityksiä etenkin suhteessa hahmojen rakentumiseen, kertojuuteen, luontoon sekä luonnon ja naisen väliseen suhteeseen vastakkaisena miehelle. Tutkin tekstienvälisen vertailun avulla, millä lailla kummassakin teoksessa kuvataan luontoa ja naisen pakoa sinne, millaiseksi luonnon ja naisen välinen yhteys rakentuu sekä miten kumpikin teos käyttää ja uudelleenkirjoittaa naisen ja luonnon välistä myyttistä yhteyttä. Hypoteesini on, että Metsänpimeän tutkiminen Sudenmorsianta vasten tuo teokseen merkityksiä, joita pelkkä teoksen sisäisen maailman tutkiminen ei avaisi. Tutkin intertekstuaalisia suhteita subtekstianalyysin kehyksessä. Käytän tukenani etenkin Pekka Tammen näkemystä subtekstianalyysista. Lisäksi hyödynnän henkilöhahmojen intertekstuaalisuutta tutkiessani Wolgang G. Müllerin teoriaa interfiguraalisuudesta. Käsitellessäni kertojuutta hyödynnän Jukka Mikkosen ja Galen Strawsonin käsityksiä itsen kertomisesta ja Anne Whiteheadin teoriaa traumafiktiosta. Luontoa tutkiessani hyödynnän muun muassa Kukku Melkkaan ekofeminististä tutkimusta ja Annis Prattin uudestisyntymisteoriaa. Myyttejä käsitellessäni käytän apunani Liisa Saariluoman käsityksiä myyttien uudelleenkirjoittamisesta sekä Ilmari Leppihalmen, Minna Halosen ja Sanna Karkulehdon käsittelemää feminististä myyttikritiikkiä. Metsänpimeä on laajalti intertekstuaalinen teos, mutta sitä ei ole aiemmin tutkittu intertekstuaalisuuden näkökulmasta. Niin Metsänpimeässä kuin Sudenmorsiamessakin on keskiössä naishenkilöhahmon ja luonnon välinen vahva, myyttinen suhde ja sille vastakkaiseksi asetettu mieshenkilöhahmo. Tästä syystä olen valinnut intertekstuaalisen tarkastelun kohteeksi Metsänpimeän rinnalle juuri Sudenmorsiamen. Tutkielmani on viitekehykseltään intertekstuaalisuuden lisäksi joiltain osin myös ekofeministinen, sillä naisen ja luonnon välinen yhteys on ollut juuri ekofeministisessä tutkimuksessa keskiössä. Keskeisenä tuloksena tutkimuksessani esitän, että Metsänpimeän tarkastelu juuri intertekstuaalisesti avaa teoksessa merkityksiä, jotka ilman intertekstuaalisuuden huomioimista jäisivät analysoimatta ja näin teos jäisi osin etäiseksi ja käsittämättömäksi. Sudenmorsiameen liittyvien intertekstuaalisten viittausten huomioiminen ja analysoiminen auttaa ymmärtämään Metsänpimeän päähenkilöiden hahmokehitystä, tarinakulkua ja luontokäsitystä. Tutkielmani osoittaa, että intertekstuaalisuus on tärkeä osa Metsänpimeää

Ravitsemuksen ja unen merkitys nuoren jaksamiseen : Hyvinvointipäivä Martinlaakson lukiossa

Opinnäytetyö käsittelee ravitsemuksen ja unen merkitystä lukioikäisen nuoren jaksamiseen. Opinnäytetyö oli osa Vantaan toisen asteen oppilaitoksille järjestettävää Hyvinvointiviikkoa, ja opinnäytetyön toiminnallinen osa toteutettiin yhteistyössä Martinlaakson lukion kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli järjestää hyvinvointipäivä Martinlaakson lukiossa. Tarkoituksena oli koota yhteen tutkittua tietoa ravitsemuksesta ja unesta sekä tehdä päivästä mahdollisimman mielenkiintoinen nuorille. Lisäksi tarkoituksena oli lisätä omaa osaamistamme opinnäytetyön aiheista ja ohjaamisesta. Hyvinvointipäivä järjestettiin 6.3.2014 Martinlaakson lukion tiloissa. Ohjaus toteutettiin esittelypisteen eli standin avulla, joka koostui ravitsemus- ja uniaiheisista materiaaleista, kuten postereista. Opiskelijat pääsivät tutustumaan standiin sekä itsenäisesti että opinnäytetyöryhmän ohjaamina. Palaute päivästä kerättiin kyselylomakkeella sekä opiskelijoilta että standilla käyneiltä opettajilta. Palaute oli pääosin positiivista, ja päivä koettiin mielenkiintoiseksi. Osa koki, että standilla käsitellyt asiat olivat jo entuudestaan tuttuja. Suurin osa kuitenkin koki pystyvänsä hyödyntämään opittua omassa elämässään. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, millainen ohjaustyyli puhuttelee opiskelijoita terveellisten elämäntapojen tärkeydestä eniten. Lisäksi voitaisiin tutkia, onko koulusta oppiaineiden myötä saatu tietous riittävää nuoren terveyttä tukemaan ja pitäisikö terveydenhoitajaa hyödyntää opetuksessa enemmän.The aim of the thesis was to study the importance of nutrition and sleep for upper secondary school aged students. The thesis was executed in cooperation with Martinlaakso Upper Secondary School and was partly related to the wellness theme week that was organized at upper secondary schools in Vantaa. The purpose of the thesis was to organize a wellness day at Martinlaakso Upper Secondary School. The intention was to gather information from the research papers on nutrition and sleep and to organise an interesting event for the youth. An additional goal was to gain knowledge of the subject at hand as well as gain experience in guiding others. The wellness day was held at the premises of the Martinlaakso Upper Secondary School on 6 March 2014. Group guidance was arranged with the help of a fair stand. Information regarding nutrition and sleep as well as posters were displayed at the stand. The students were allowed to explore the stand by themselves or guided by the authors of this thesis. The feedback was collected via questionnaires filled out by the students and teachers who visited the stand. The feedback from the wellness day was generally positive and the visitors regarded the day as interesting. Some felt that the information at the stand did not offer anything new. The majority, however, felt that they could make use of the information. A suggestion for further research could be to study what kind of guidance or instruction addresses the students in finding healthier lifestyle. Further research is also needed in studying whether the guidance the youth receive through school lessons is enough to support a healthy lifestyle and whether the school nurse should be involved more in teaching

Jälkihuolto nuoren tukena: Esite jälkihuollosta Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja kehittää yhdessä jälkihuollon työntekijöiden kanssa jälkihuoltoa koskeva esite nuorille. Esitteen avulla haluttiin lisätä nuorten tietämystä jälkihuollon tarjoamasta tuesta ja palveluista, jotta yhä useampi nuori käyttäisi jälkihuolto-oikeutta. Esitteen tuli olla sisällöltään selkeä, informatiivinen sekä erityisesti nuorille suunnattu. Esite suunniteltiin tuotekehitysprosessin mukaisesti. Jälkihuolto nuoren tukena -esite suunniteltiin yhteistyössä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essoten) sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin ohjaajien kanssa. Yhteistyö ohjaajien kanssa toteutettiin keskustellen suunnitelmapalavereissa, joissa käytettiin aivoriihimenetelmää. Ohjaajilta saadun palautteen perusteella esitteen sisältöä muokattiin useaan otteeseen, jotta esite palvelisi mahdollisimman hyvin sille asetettuja tavoitteita. Esitteen lopullisesta ulkonäöstä ja taitosta halusi vastata Essote itse. Lopullinen esitteen ulkonäkö ei kuitenkaan ehtinyt valmistua opinnäytetyön aikataulussa. Valmis esite jää Essoten sisäiseen verkkoon. Samalla esitteen muokkaamisen oikeudet siirtyvät Essotelle, ja heillä on oikeus tulevaisuudessa päättää esitteen käyttöönottamisen ajankohdasta sekä päivittämisestä. Esitettä voidaan jakaa esimerkiksi lastensuojelulaitoksiin, jotta nuorta voidaan valmistaa jälkihuoltoon jo sijaishuollon aikana. Opinnäytetyö on toiminnallinen, joka koostuu teoriaosuudesta sekä esitteen kehittämisprosessista. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kuvataan tiiviisti lastensuojelun keskeisimmät käsitteet sekä lastensuojelun sisältö ja asiakasprosessi, jonka jälkeen kuvataan tarkemmin jälkihuoltoon liittyviä käsitteitä. Koko esitteen sisältö perustuu opinnäytetyön teoriaosuuteen. Opinnäytetyöprosessin yhteistyö oli tasapuolista ja prosessi eteni suunnitellusti. Palaverit ja tapaamiset jälkihuollon ohjaajien kanssa syvensivät teoriatietoa. Esitteen toimivuudesta ei saada varmuutta tässä opinnäytetyössä. Tulevaisuudessa Essoten jälkihuolto voi kehittää esitteen sisältöä esimerkiksi asiakkailta saadun palautteen perusteella tai asiasisällön muuttuessa

Liikuteltavan natiivikuvauslaitteen hankinta oppilaitosympäristöön

Radiologisten yksikköjen ulkopuoliset röntgenkuvaukset ovat lukuisten röntgenhoitajien arkipäivää. Diagnostisen kuvan saamiseksi haastavassakin ympäristössä on välttämätöntä, että röntgenhoitaja hallitsee liikuteltavan röntgenlaitteen käytön. Metropoliassa röntgenhoitajaopiskelijat opettelevat laitteen käyttöä natiivikuvantamisen laboraatioissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli määritellä hyvän liikuteltavan natiivikuvauslaitteen kriteerit, jotka tulisi ottaa huomioon hankittaessa röntgenlaitetta oppilaitokseen. Tavoitteena oli koota vertailtavat ominaisuudet ja niiden pisteytys taulukoksi. Työ on tehty toiminnallisena opinnäytetyönä yhdessä Metropolia AMK:n kanssa ja se on osa liikuteltavan natiivikuvauslaitteen hankintaprojektia. Kirjallisen lähdemateriaalin lisäksi työn perustana on käytetty asiantuntijahaastatteluja. Työtä varten on haastateltu Metropoliassa natiivikuvantamista opettavaa lehtoria sekä HUS-kuvantamisen röntgenhoitajaa. Haastatteluista on saatu näkemys hankintaprosessin kulusta, liikuteltavien natiivikuvauslaitteiden ominaisuuksista sekä tarpeista opetustoiminnan näkökulmasta. Työn tuotoksena syntyi Excel-taulukko vertailtavista ominaisuuksista, jota voidaan käyttää apuna laitehankinnoissa oppilaitokseen. Taulukkoon on koottu vertailtavat kriteerit sekä ehdotus niiden pisteytyksestä. Vertailtavien ominaisuuksien lisäksi laitehankinnoissa on usein hankekohtaisia ehdottomia kriteerejä. Oppilaitokseen hankittavan laitteen tulee olla suoradigitaalinen, käyttöä kestävä, kevyesti liikuteltava ja helposti puhdistettava. Laitteessa tulee olla led-valo asettelua varten, huollon on oltava saatavilla nopeasti ja laite täytyy pystyä liittämään sekä langalliseen että langattomaan verkkoon. Opinnäytetyömme jatkoaiheeksi sopisi laitteen käyttöönottoon tai käyttöohjeisiin liittyvä työ. Työ voisi olla esimerkiksi hankittuun laitteeseen tehty suomenkielinen käyttöohje, jota voisi hyödyntää opetuksessa. Jatkossa voisi myös tutkia kuinka hankittu laite on tukenut opiskelijoiden oppimista

HyMy-ryhmän merkitys ryhmän asiakkaille : vertaistukea psykososiaalisista haasteista kokeville ikäihmisille

Kvalitatiivisessa tutkimuksessamme selvitämme, mitä HyMy-ryhmän toiminta merkitsee ryhmän asiakkaille. Järjestimme HyMy-ryhmälle toiminnallisen jakson ohjaamalla viisi toimintakertaa ryhmän asiakkaille. Käytimme tutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä informoitua kyselyä. Tulosten luotettavuuden lisäämiseksi hyödynsimme myös seuraavia ryhmämenetelmiä: toiminnallisia menetelmiä, toiminnan havainnointia ja kyselymenetelmistä avointa haastattelua ja puolistrukturoitua haastattelua, eli teemahaastattelua. Haastattelimme HyMy-ryhmän vapaaehtoistyöntekijöitä, sekä kotikunnaan projektikoordinaattori Helena Norokalliota. Havainnoimme asiakkaiden toimintaa jokaisella ohjaamallamme toimintakerralla, sekä laadimme jokaisen toimintakerran loppuun avoimen kyselyn. Viimeiselle ohjauskerralle laadimme laajemman kyselylomakkeen, jota hyödyntäen selvitimme, mitä merkitystä HyMy-ryhmästä ja sen toiminnasta on ryhmän asiakkaille. HyMy-ryhmä on osana Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry, Kotikunnaan Kunto-hanketta. Kunto-hanke pitää sisällään kaksi osahanketta, Turussa toimiva Varjosta Valoon, sekä Laitilassa toimiva Tasapainoinen Laitila. Tutkimuksemme selvitys kohdistuu Varjosta Valoon alla toimivaan HyMy-ryhmään. HyMy-ryhmä kokoontuu joka keskiviikko kaksi tuntia kerrallaan ja ryhmässä on kuusi ikääntynyttä asiakasta, joita yhdistää jokin psykososiaalinen haaste, usein masennus tai yksinäisyys. Kaikki ryhmäläiset ovat 66–79 –vuotiaita naisia ja ryhmää ohjaa kaksi vapaaehtoistyöntekijää. Ryhmän tavoitteena on saada asiakkaat pois kotoa muiden pariin, tarjota mahdollisuus vertaistukeen ja tuottaa iloa elämään erilaisilla ohjelmilla ja keskusteluilla. HyMy-ryhmän olemassaolo on erittäin tärkeää HyMy-ryhmän asiakkaille. Asiakkaat ovat saaneet HyMy-ryhmästä uusia ystäviä ja positiivisia kokemuksia, sekä kokevat ryhmän luotettavaksi ympäristöksi jakaa myös omia henkilökohtaisia tuntemuksia. HyMy-ryhmän toiminta on asiakkaille mielekästä, mutta uusille ideoille ollaan avoimia.The purpose of the qualitative research is to find out what are the importance of HyMy-group activities for the customers, by implement a functional period as guiding five activity times for the customers. In our thesis we used as an information acquisition an information enquiry. In order to increase the reliability of the results, we also utilized the following group methods: functional methods, activity observation and questionnaires for open interviews and semi-structured interviews, as a theme interviews. We interviewed the HyMy group volunteer workers, and project coordinator Helena Norokallio. We to HyMy-group, by directing five activity times. At the same time, we observed the customers and at the end of each activity asked open questions about the session. After the final activity session we gave customers a more detailed questionnaire, which served as a summary. Our intention is to explore what the group activities mean for HyMy-group´s customers. HyMy-group is part of the Turku Lähimmäispalveluyhdistys Association, Kotikunnas Kunto-Project. Kunto- Project includes two subprojects, Varjosta Valoon in Turku and Tasapainoinen Laitila in Laitila. The research part of the Bachelor's Thesis focuses on HyMy-group, which is administrated under Varjosta Valoon Turku subproject. HyMy-group meets every Wednesday, two hours at a time. The group has six elderly participants, who have some psychosocial challenges in common, most often depression. All the customers are 66-79 years old women, and the group is led by two volunteers. The group´s target is to encourage customers to go outside of their home to meet other people, to provide an opportunity for peer support and to bring joy to customers’ lives with different programs and discussions. The existence of a HyMy-group is vital for its customers. They have received new friends and positive experiences from the HyMy-group and they find the group a trusted environment for sharing personal feelings. The HyMy-group's activities are meaningful to customers, but new ideas are always welcome