1,319 research outputs found

    Hyvinvointi opettajien työyhteisössä

    Get PDF
    Tiivistelmä. Opettajan työ koetaan parhaimmillaan innostavaksi ja palkitsevaksi ihmissuhdetyöksi. Siitä huolimatta vuosien mittaan yhä enemmän huomiota on herättänyt koulujen ja opettajien hyvinvoinnin heikentyminen. Tutkimustilastot vahvistavat opettajien hyvinvoinnin heikentyneen vuosi vuodelta entisestään. Koulujen ja opettajien hyvinvointi on yhteiskunnallinen huolenaihe. Opettajien hyvinvointi heijastuu kouluyhteisössä myös oppilaisiin ja vaikuttaa pedagogisen tehtävän onnistumiseen. Nämä seikat luovat merkittävää lisäarvoa aiheen tutkimiselle. Yhteisöllisyys työelämässä tukee oppimista, tuloksellisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, minkä vuoksi se on merkittävä tekijä yhteisöjen toiminnan kannalta. Kandidaatin tutkielman aiheena on hyvinvointi opettajien työyhteisössä. Tutkimuskysymykset on aseteltu selvittämään hyvinvoinnin rakentumista yhteisöllisessä kouluympäristössä, sekä hyvinvointitekijöitä opettajien työyhteisössä. Kirjallisuuteen perustuvan tutkielman tavoitteena on saavuttaa ymmärrys opettajien hyvinvoinnin rakentumisesta yhteisöllisessä työ- ja kouluympäristössä, sekä avartaa näkemystä yhteisöllisyyden merkityksestä opettajien työyhteisössä. Tutkielmassa määritellään keskeiset käsitteet perustuen asiantuntija-aineistoihin. Pääluvut viisi ja kuusi perehtyvät hyvinvointiin kouluyhteisössä ja hyvinvointiin opettajien työyhtei- sössä. Lisäksi tutkielmassa selvitetään hyvinvoinnin heijastumista paralleeli-ilmiön käsitteen avulla. Tutkielmassa avataan opetusalan hyvinvoinnista kertovia tutkimuksia, sekä tuodaan esiin kehityssuuntia, joiden avulla opettajien työhyvinvointia kyettäisiin parantamaan. Johtopäätöksenä yhteisöllisyyden voidaan todeta olevan merkittävä hyvinvointitekijä opettajien työyhteisössä. Lisäksi yhteisöllisyys toimii koulukulttuurin tärkeänä tukipilarina ja jokaisen jäsenensä osallisuuden mahdollistajana. Opettajien työyhteisön yhteisölliseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat turvallisuus, luottamus, yhdenvertaisuus, johtaminen, osallisuus, vuorovaikutus, ammattitaito, arvostus ja autonomia. Työnilon ja voimavarojen turvaamiseksi jokaisen työntekijän tulee toimia yhteisen hyvän eteen. Työhyvinvoinnin edistäminen on yhteinen haaste koko työyhteisölle

    Internet-Enabled Co-Production: Partnering or Competing with Customers?

    Get PDF
    The Internet is democratizing commerce by turning economic models that were based on a strict separation between providers and consumers into models where this distinction is increasingly blurred. This implies significant opportunities and challenges for organizations, particularly with respect to the role that their customers play in the generation of economic value. Are customers partners or competitors? While firms typically strive to implement business models that leverage the customers as a resource (i.e., customer co-production), models in which customers are competitors (i.e., peer production) are frequently met with attempts to co-opt these customers (i.e., hybrid co-production). The purpose of this panel, presented at the 2006 International Conference on Information Systems, is to explore the range of Internet-enabled co-production models (i.e., customer and hybrid co-production) and the opportunities and challenges that they present for firms

    Metabarcoding successfully tracks temporal changes in eukaryotic communities in coastal sediments

    Get PDF
    Metabarcoding is a method that combines high-throughput DNA sequencing and DNA-based identification. Previously, this method has been successfully used to target spatial variation of eukaryote communities in marine sediments, however, the temporal changes in these communities remain understudied. Here, we follow the temporal changes of the eukaryote communities in Baltic Sea surface sediments collected from two coastal localities during three seasons of two consecutive years. Our study reveals that the structure of the sediment eukaryotic ecosystem was primarily driven by annual and seasonal changes in prevailing environmental conditions, whereas spatial variation was a less significant factor in explaining the variance in eukaryotic communities over time. Therefore, our data suggests that shifts in regional climate regime or large-scale changes in the environment are the overdriving factors in shaping the coastal eukaryotic sediment ecosystems rather than small-scale changes in local environmental conditions or heterogeneity in ecosystem structure. More studies targeting temporal changes are needed to further understand the long-term trends in ecosystem stability and response to climate change. Furthermore, this work contributes to the recent efforts in developing metabarcoding applications for environmental biomonitoring, proving a comprehensive option for traditional monitoring approaches.Peer reviewe

    Enhanced dielectrophoresis of nanocolloids by dimer formation

    Full text link
    We investigate the dielectrophoretic motion of charge-neutral, polarizable nanocolloids through molecular dynamics simulations. Comparison to analytical results derived for continuum systems shows that the discrete charge distributions on the nanocolloids have a significant impact on their coupling to the external field. Aggregation of nanocolloids leads to enhanced dielectrophoretic transport, provided that increase in the dipole moment upon aggregation can overcome the related increase in friction. The dimer orientation and the exact structure of the nanocolloid charge distribution are shown to be important in the enhanced transport

    ”Kun teet toiselle hyvän mielen, sinullekin tulee hyvä mieli.”:luokanopettajien kokemuksia luokkayhteisön hyvinvoinnin rakentumisesta

    Get PDF
    Tiivistelmä. Tässä tutkimuksessa selvitämme luokanopettajien kokemuksia hyvinvoinnin rakentumisesta luokkayhteisössä. Hyvinvointi on vuorovaikutteinen ilmiö ja rakentuu yhteisössä osin sen sisäisten suhteiden varaan. Opettajat ovat luokkayhteisössä vastuussa hyvinvointia tukevan kasvatustyön toteuttamisesta, mutta myös oppilailla on roolinsa luokkayhteisön hyvinvoinnin rakentumisessa. Luokkayhteisö on yksi merkittävimmistä yhteisöistä lasten ja nuorten elämässä. Suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa 2014 opetuksen tarkoitukseksi kerrotaan inhimillisen kasvun ja sivistyksen edistämisen lisäksi hyvinvoinnin edistäminen. Tämän vuoksi hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen tutkiminen koulukontekstissa on merkityksellistä. Mediassa ja tutkimuksissa on tuotu voimakkaasti ilmi tämän hetken tilannetta koulumaailmassa; opettajat ovat uupuneita, alati lisääntyvä työmäärä kuormittaa ja esimerkiksi inkluusio sekä suuret luokkakoot ovat aiheuttaneet haasteita työssä jaksamiselle. Oppilaiden hyvinvointi huolestuttaa myös; häiriökäyttäytyminen, pahoinvointi sekä nuorten väkivaltaisuus ovat lisääntyneet. Nämä huolet antavat aihetta pohtia ratkaisuja ja tutkia mahdollisuuksia edistää hyvinvointia. Useimmiten hyvinvointitutkimus keskittyy laajemman kouluyhteisön tai yksilöiden, kuten oppilaiden tai opettajien erillisen hyvinvoinnin tarkasteluun. Tässä tutkimuksessa fokusoimme näkökulman luokkayhteisöön. Luokanopettajat ovat vastuussa luokkayhteisössä sekä opetuksen toteuttamisesta että inhimillisen kasvun mahdollistamisesta. Heidän kokemuksensa ovat näin ollen merkityksellisiä koulun kehityksen ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Tutkimuskysymyksemme ovat: 1. Mistä ja miten hyvinvointi rakentuu luokkayhteisössä luokanopettajien kokemusten mukaan? ja 2. Mikä on luokanopettajien kokemusten mukaan hyvinvoinnin merkitys luokkayhteisön vuorovaikutussuhteille? Luokkayhteisöllä viittaamme tässä tutkimuksessa yhteisöön, jossa opettaja toimii lukuvuoden ajan saman oppilasryhmän ja ohjaajien kanssa. Toteutimme tutkimuksen laadullisesti hyödyntämällä fenomenologista lähestymistapaa. Kokosimme aineiston avoimina kirjoitelmina maalis-elokuussa 2022. Analysoimme aineiston teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksemme tulosten mukaan luokkayhteisön hyvinvointi rakentuu luokan olosuhteista, sosiaalisista suhteista, mahdollisuudesta itsensä toteuttamiseen ja terveydentilasta. Hyvinvointi rakentuu luokkayhteisössä oppilaan ja opettajan yksilöllisistä hyvinvoinnin kokemuksista sekä vuorovaikutuksen ja yhteisen toiminnan myötä muodostuvasta yhteisöllisestä kokemuksesta. Luokanopettajan rooli ja vastuu luokkayhteisön hyvinvoinnin rakentumisessa on merkittävä. Tutkimustuloksemme osoittavat, että hyvinvointi on luokanopettajien kokemusten mukaan merkityksellistä luokkayhteisön vuorovaikutussuhteille. Tulostemme mukaan hyvinvointi ja vuorovaikutus heijastavat toisiaan, eli niiden merkityssuhde on kaksisuuntainen. Luokkayhteisön hyvinvointi ja vuorovaikutus heijastuvat myös oppimiseen. Tutkimuksemme osoittaa luokkayhteisön hyvinvoinnin olevan merkityksellistä sekä oppilaiden että opettajan näkökulmasta ja korostaa toimivan vuorovaikutuksen merkitystä osana hyvinvoivaa luokkayhteisöä

    Dielectrophoresis of nanocolloids: a molecular dynamics study

    Full text link
    Dielectrophoresis (DEP), the motion of polarizable particles in non-uniform electric fields, has become an important tool for the transport, separation, and characterization of microparticles in biomedical and nanoelectronics research. In this article we present, to our knowledge, the first molecular dynamics simulations of DEP of nanometer-sized colloidal particles. We introduce a simplified model for polarizable nanoparticles, consisting of a large charged macroion and oppositely charged microions, in an explicit solvent. The model is then used to study DEP motion of the particle at different combinations of temperature and electric field strength. In accord with linear response theory, the particle drift velocities are shown to be proportional to the DEP force. Analysis of the colloid DEP mobility shows a clear time dependence, demonstrating the variation of friction under non-equilibrium. The time dependence of the mobility further results in an apparent weak variation of the DEP displacements with temperature

    Statistical analyses of long-term variability of AGN at high radio frequencies

    Full text link
    We present a study of variability time scales in a large sample of Active Galactic Nuclei at several frequencies between 4.8 and 230 GHz. We investigate the differences of various AGN types and frequencies and correlate the measured time scales with physical parameters such as the luminosity and the Lorentz factor. Our sample consists of both high and low polarization quasars, BL Lacertae objects and radio galaxies. The basis of this work is the 22 GHz, 37 GHz and 87 GHz monitoring data from the Metsahovi Radio Observatory spanning over 25 years. In addition,we used higher 90 GHz and 230 GHz frequency data obtained with the SEST-telescope between 1987 and 2003. Further lower frequency data at 4.8 GHz, 8 GHz and 14.5 GHz from the University of Michigan monitoring programme have been used. We have applied three different statistical methods to study the time scales: The structure function, the discrete correlation function and the Lomb-Scargle periodogram. We discuss also the differences and relative merits of these three methods. Our study reveals that smaller flux density variations occur in these sources on short time scales of 1-2 years, but larger outbursts happen quite rarely, on the average only once in every 6 years. We do not find any significant differences in the time scales between the source classes. The time scales are also only weakly related to the luminosity suggesting that the shock formation is caused by jet instabilities rather than the central black hole.Comment: 19 pages, 12 figures, Accepted for publication in A&
    • …
    corecore