Työkyvyttömyydestä ja työttömyydestä aiheutuva työelämästä poissaolo sekä aktiivitoimenpiteille osallistuminen Pohjoismaissa 2005 ja 2010

Tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyttömyysetuuksien, rekisteröidyn työttömyyden sekä aktiiveille työvoimapoliittisille toimenpiteille osallistumisen yleisyyttä Pohjoismaiden työikäisissä väestöissä vuosina 2005 ja 2010. Lisäksi kuvataan kunkin maan etuus- ja työvoimapoliittisten järjestelmien pääpiirteet ja tärkeimmät uudistukset 2000-luvun aikana. Tarkastelu perustuu pääasiassa Pohjoismaisten sosiaaliturvaviranomaisten, pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean NOSOSKO:n sekä Eurostatin tilastollisiin tietokantoihin, joista kerättiin sekä järjestelmäkuvauksia että tilastotietoja. Työkyvyttömien ja työttömien yhteismäärä eli työikäiseen väestöön suhteutettu ”kokonaispoissaoloaste” oli kumpanakin vuonna Pohjoismaiden korkein Suomessa, vaikka se pienenikin jonkin verran 2005–2010 (19,1 % ->17,8 % työikäisistä). Poissaolo oli vähentynyt eniten Ruotsissa (17,0 % -> 12,2 % työikäisistä). Tanskassa sekä Norjassa poissaoloaste oli tarkasteluvuosina noin 13–14 % tuntumassa. Aktiiveille työvoimapoliittisille toimenpiteille osallistuneiden määrä oli koko tutkimusjakson ajan suurin Tanskassa (4,1 % - 5,4 % työikäisistä). Suomi poikkesi muista maista siinä, että meillä aktivointi painottui suhteellisesti enemmän työvoimapoliittiseen koulutukseen ja vähemmän tuettuun työllistämiseen. Merkittävää oli myös se, että Suomesta edelleenkin puuttuivat suoraan vajaakuntoisille suunnatut työllistämistoimet, vaikka tämän kohderyhmän osuus muissa maissa oli yli puolet kaikesta tuetusta työllistämisestä. Yleiskuvana oli, että Suomi on sekä järjestelmien rakenteellisen kehittämisen että niiden tilastollisten käyttöasteiden suhteen pysynyt tutkimusajanjaksolla jokseenkin paikoillaan, kun kaikissa muissa Pohjoismaissa muutokset ovat olleet suuria yleensä usealla osa-alueella. Yhteisenä piirteenä muille Pohjoismaille on ollut työkyvyttömyysetuuksien ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden hallinnollinen lähentäminen ja jopa osittainen yhteen sulauttaminen. Vielä ei ole käytettävissä riittävästi tietoa siitä, missä määrin järjestelmien työnjaon muutokset ovat auttaneet tehostamaan työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien palvelua ja palauttamaan heitä takaisin työelämään. Selvää kuitenkin on, että muiden Pohjoismaiden uudenlaista lähestymistapaa tulisi Suomessakin tarkoin seurata

Eikö tämän yhen satavuotta mee vaikka konttaamalla : ikääntyneet naiset kertovat kokemuksiaan kriiseistä selviytymisestä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten erilaisista kriiseistä on mahdollista selviytyä ja kääntää vaikeudet positiivisiksi voimavaroiksi. Kriisi on elämäntilanne, jota ei pysty hallitsemaan. Siitä voidaan käyttää myös nimitystä elämän mullistus. Kriisit voidaan jakaa kehityskriiseihin, elämänkriiseihin ja äkillisiin kriiseihin. Jokainen ihminen kohtaa elämänkaaressaan erilaisia kriisejä. Ihmisen elämänkaari on kehitysvaiheiden kokonaisuus ja käsittää ajan lapsuudesta vanhuuteen. Elämänkaari muodostuu yksilöllisistä kokemuksista ja eri ikävaiheita määrittelevät erilaiset tehtävät. Erikson jakaa ihmisen kehityksen kahdeksaan eri kehitysvaiheeseen. Hänen teoriansa pohjautuu siihen, että kehityskriisit liittyvät eri ikäkausiin. Levinsonin mukaan elämänkaari rakentuu erilaisista kehitysvaiheista ja niiden välillä olevista suuremmista ja pienemmistä siirtymistä. Tutkimus toteutettiin narratiivisella tutkimusotteella, jossa ihminen tulee omilla ehdoillaan kuulluksi. Tutkimusta varten haastattelimme ikäihmisiä. Ikääntyneiden kertomat selviytymistarinat muodostavat aineistomme. Tutkimus osoittaa, että kriiseistä voi selviytyä monin eri tavoin. Niin huolet kuin murheetkin kuuluvat luonnollisena osana ihmisen elämään. Kriisit voivat yhdistää lähipiiriä, perheyhteisöä ja asuinympäristöä. Menetys voi olla myös mahdollisuus, joka antaa voimaa ja rohkeutta kohdata tulevaisuutta. Kaikki haastateltavat kokivat, että he ovat selviytyneet omista kriiseistään, mutta elämä on muuttunut pysyvästi ja peruuttamattomasti. Vaikka ikäihmiset olivat elämässä kohdanneet vastoinkäymisiä, oli heidän ajatuksissaan päällimmäisenä silti kiitollisuus elämää kohtaan. Tärkeimmiksi selviytymiskeinoiksi kertomuksissa nousivat hyvä sosiaalinen tukiverkosto, harrastukset, luonto, henkilökohtaiset vahvuudet, omien tunteiden käsitteleminen, uskonto, työ ja erilaiset tiedonlähteet

Challenges in delivering a brand promise - focusing on municipal healthcare organisations

Purpose To investigate how healthcare professionals understand a new organisational brand and examine the ideas discussed in relation to it within health care organisations. Design/methodology/approach The research is based on a discursive approach that facilitates understanding how the informants perceived a new organisation brand and how that might shape their activities in the enterprise. Findings The study identified four distinct interpretative repertoires: the organisational brand as an economic solution, the magic wand, the factory, and a servant to the customer. The new brand was understood in terms of economic and business-like functions marked by external branding and its signs (logos etc.). The brand is not communicated to patients or colleagues, and the factory metaphor is applied to work practices. Hence, several potential dilemmas arise concerning the brand promise, customer expectations, economic and efficiency gains and the professional values of employees. Research limitations/implications Adoption of private-sector practices in semi-public or public-sector organisations is common. This study focuses on how private-sector ideas diffuse into the organisations and how they are translated within them. Practical implications We suggest a stronger emphasis on internal branding as a reconciliation to enhance legitimacy, high-quality customer service and staff wellbeing. Originality/value Theoretically, the unique contribution of the study is drawing upon health care branding, dilemma theory and discursive institutionalism in its interpretation. Consequently, it demonstrates how ideas about the brand and public health care are translated and communicated in the examined discourses and how those ideas reconstruct understanding and change behaviour within the organisations

Determinants of job satisfaction for salaried and self-employed professionals in Finland

This paper contributes to our knowledge of the determinants of job satisfaction by analysing the effects of employment status (self-employed or salaried employee) and work characteristics (autonomy, variety, task identity, task significance and feedback) on job satisfaction in a sample of 2327 Finnish professionals. The results of the structural equation model analysis show that although the self-employed are significantly more satisfied with their jobs than their salaried counterparts also in Finland, employment status as such does not explain job satisfaction when the five work characteristics are added to the structural model. Further, the analysis finds that task significance, variety and autonomy have similar effects on the level of job satisfaction among both employees and self-employed individuals, while feedback has a weaker effect when the individual is self-employed and task identity does not affect job satisfaction in either group. Overall the study points to the need to develop jobs that are high in autonomy, variety and task significance for professionals in order to enhance job satisfaction

Determinants of disability pension insidence

The study looked at the incidence of disability pensions among Finnish manual workers aged 40-59 in the years 1972-1985. The material consisted of individual level files combining census data with data on pensions and causes of death. Background factors influencing the incidence of pensions were investigated by comparing the tendency to seek and retire on a pension with changes in mortality, the employment situation and the replacement rate of social insurance benefits. The variation in the incidence of disability pensions could partly be attributed to an improvement in the population’s health status, mainly the decreasing severity of circulatory diseases, and partly to employment and social security trends. Changes in the levels of pension and sickness benefits had a major impact on the incidence of pensions. The effects of economic recession were seen to vary with the worker’s status in the labor market