Hiehojen rahtikasvatuksen kannattavuus emolehmätiloilla

201

Raaka-aineita, hiilensidontaa ja bioenergiaa – Suomen metsien monet mahdollisuudet

Tieteen tori: Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakoint

Hiehojen rahtikasvatuksen kannattavuus emolehmätiloilla

201

Kalayhteisöt humusjärvien ekologisen tilan luokittelussa

Pohjois-Karjalan vesistöjen tilan parantaminen -hankkeen kalaosion ensimmäisessä osatutkimuksessa selvitettiin kahdeksan hajakuormituksen kuormittaman tummavetisen metsäjärven ekologista tilaa koekalastusten avulla. Hankkeessa hankittiin tietoa humusjärvien kalayhteisöjen rakenteesta ja testattiin suomalaisen kalayhteisöindeksin sekä ruotsalaisen FIX-indeksin toimivuutta järvien ekologisen tilan luokituksessa. Tulosten perusteella suomalainen indeksi luokitteli kaikki järvet erinomaiseksi, kun taas ruotsalaisen FIX-indeksin luokittelu erotteli järviä enemmän. Osatutkimuksessa “Mitä ahventen morfologiset erot kertovat järvien ekologisesta tilasta?” vertailtiin ahventen morfologisten piirteiden eroja neljän hankejärven välillä ja kunkin järven sisällä. Ahventen tiettyjen morfologisten piirteiden erot voivat kuvastaa eroja ravinnonkäytössä ja siten antaa viitteitä kohdejärven heikentyneestä ekologisesta tilasta johtuen ravintoketjun vääristymisestä. “Epidermaalisen papillomatoosin esiintyminen viidessä pienessä, runsashumuksisessa pohjoiskarjalaisessa metsäjärvessä” -osatutkimuksessa testattiin papillomatoosi-kalatautiin perustuvaa tutkimusmenetelmää humusjärvien ekologisen tilan muutoksen toteamisessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös menetelmän soveltuvuutta kalastusta harrastavien kansalaisten seurattavaksi kalastuksen ohessa

eMulli - Ruokinnan suunnittelu- ja tulosennusteohjelma lihanautojen loppukasvatukseen

201

Regional socio-economic impacts of intensive forest management, a CGE approach

The demand for and supply of forest biomass have both been increasing in recent years, which will set new requirements for forest management. Thus, new studies on regionally suitable forest management regimes to fulfill the needs of potential new investments and the impacts on wood supply potential on regional socioeconomic welfare are called for. The aim of this study was to examine the impacts of intensive forest management due to increased demand for wood biomass, from the regional economy point of view. In particular, the impact of intensive forest management on 1) regional gross domestic product (GDP), 2) private consumption, and 3) employment were assessed. The study was carried out by using computable general equilibrium (CGE) modelling combined with the requisite statistics and simulation of regional forest potential in the future. The results showed that total regional forest biomass supply with more intensive forest management could be increased annually on average by 26% (1.7Mm(3)) by 2030 compared to the business as usual (BAU) scenario. In this study, regional demand was increased by a hypothetical saw mill (0.5Mm(3)) and biorefinery (0.7Mm(3)). Total regional socio-economic benefits could be 2.8% ((sic)150 M) for GDP, 1.5% ((sic) 49 M) for private consumption and 1.6% (780 person-years) for employment, larger by 2030 than in the BAU scenario including multiplier effects. The study demonstrated how much regional socio-economic welfare would increase if regional wood demand with new investments combined with more intensive forest management and wood supply had more attention paid to it.Peer reviewe