Teknologiakumppanuus yrityksen voimavaraksi

Tämän opinnäytetyön kohteena olevan yrityksen liiketoimintasuunnitelmassa on päädytty hakemaan liiketoiminnan kasvua teknologiakumppaniksi kehittymällä. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää, mitkä asiat ovat yrityksen ja sen asiakkaiden kannalta tarpeellisia ja tärkeimpiä kumppanuuden mahdollistamiseksi. Työn tutkimusmenetelmänä on käytetty haastattelututkimusta sekä kysely- ja havainnointimenetelmiä. Yritysten välisen kumppanuuden kehittämistä kartoitettiin havainnoimalla sekä haastatteluiden avulla. Haastattelu tehtiin yrityksissä toimiville henkilöille, joiden tehtävät liittyvät yritysten väliseen toimintaan (n=6). Lisäksi vastauksia verrattiin Vaasan yliopiston johtamisen laitoksen professori Jukka Vesalaisen haastattelussa esiin tulleisiin asioihin. Työssä on tunnistettu tärkeimmät asiat kumppanuuden kannalta ja ehdotettu erilaisia toimintamalleja näiden asioiden kehittämiseksi. Työn johtopäätöksenä kumppanuuden kannalta tärkeimpiä asioita ovat luottamus ja ymmärrys. Luottamus jakautui avoimuuteen, rehellisyyteen ja läpinäkyvyyteen. Ymmärrys jakautui ymmärrykseen liiketoimintamalleista ja ymmärrykseen kaupankäyntimalleista. Työ on luottamuksellinen, jonka vuoksi työn liitteitä ei julkaista.This thesis addresses a company business plan to seek business growth by becoming a technology partner. The purpose of this research was to find out what the most important issues are to make this viable; both from the company’s and its customers’ point of view. The research methods used were a mix of interviews, questionnaires and observation. The development potential of the partnership between the companies was analysed by observations and interviews conducted with six employees of the two companies whose job description included inter-company activities. In addition, the answers received were compared to issues discovered in an interview with Professor Jukka Vesalainen from the Vaasa University management faculty. The thesis identifies the most important issues for business partnership and suggests different operational models to address these issues. The thesis concludes that the most important issues for the proposed partnership are trust and understanding. Trust leads to openness, honesty and transparency. Understanding leads to comprehension of business and trading models. No appendices or annexes will be published as this thesis is confidential

BUILDING AN AUTHORITARIAN STATE: THE INFLUENCE OF EXTERNAL SECURITY AND FISCAL ENVIRONMENT ON SYRIAN AUTHORITARIANISM

In this research I have attempted to answer the question of how the external security and fiscal environment has affected Syrian authoritarianism. Contrary to much previous research that emphasizes domestic factors in leading to a lack of democracy, my hypothesis was that the external level indeed created means for enhancing the authoritarian structures of the state. I studied to which extent war preparation and external resource extraction can be held accountable for changes, especially in the coercive, fiscal and institutional capabilities of the state, and how they influence state power and the autonomy, efficiency and legitimacy of the state. I demonstrate that durir Syria could afford its large war preparation effort by ex extraction without a need to resort to domestic resource extraction that would have demanded political bargaining and increased political participation. In addition, war preparation assisted in the creation of coercive powers of a security state and the institutional powers of an authoritarian state, the rule of the president, army and the party instead of political institutions. After the Cold War, the external revenues and the fiscal powers of the state actually increased and costs of war preparation decreased, which assisted in maintaining the power structures and in adapting to the new world order without any significant changes domestically. The results of this study from the year 2000 onwards finally show just how vulnerable state power was to the changes in the external environment. Since 2000, external revenues have been at their highest. However, fear of a rapid exhaustion of external revenues, mainly fuel export income, led to a fear of a decline in the fiscal capabilities of the state. This forced the state to adopt a domestic resource extraction campaign by economic liberalization. This turn in economic policies contributed then again to an intra-elite conflict, which weakened the institutional powers of the state.EThOS - Electronic Theses Online ServiceGBUnited Kingdo

Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisusarjat A ja B : opas kirjoittajille

vokSaatavana MTT:n tietopalveluyksiköst

Soundbite Detection in Broadcast News Domain

In this paper, we present results of a study designed to identify SOUNDBITES in Broadcast News. We describe a Conditional Random Field-based model for the detection of these included speech segments uttered by individuals who are interviewed or who are the subject of a news story. Our goal is to identify direct quotations in spoken corpora which can be directly attributable to particular individuals, as well as to associate these soundbites with their speakers. We frame soundbite detection as a binary classification problem in which each turn is categorized either as a soundbite or not. We use lexical, acoustic/prosodic and structural features on a turn level to train a CRF. We performed a 10-fold cross validation experiment in which we obtained an accuracy of 67.4 % and an F-measure of 0.566 which is 20.9 % and 38.6 % higher than a chance baseline. Index Terms: soundbite detection, speaker roles, speech summarization, information extraction

Ulkoasiainministeriön uuden palkkausjärjestelmän kehittämis- ja käyttöönottoprosessi : Tutkimus muutosprosessin toteuttamisesta ja muutoksen vaikutuksista

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan työn vaativuuden sekä henkilökohtaisen pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän kehittämis- ja käyttöönottoprosessia ulkoasiainministeriössä. Palkkausjärjestelmäuudistuksen toteuttamisprosessia tarkastellaan tutkimuksessa henkilöstön mielipiteiden ja kokemusten avulla. Tutkimuksessa selvitetään, miten henkilöstö on suhtautunut omien palkanmääräytymisperusteidensa muutokseen ja miten he ovat kokeneet muutosprosessin toteuttamisen. Muutosprosessin onnistumista tarkasteltiin muutoksen hallinnan kannalta kriittisten tekijöiden kautta, ja näitä tekijöitä peilattiin muutosprosessin lopputulokseen eli muutoksen vakiinnuttamiseen ja hyväksymiseen organisaatiossa. Muutoksen hallinnan kannalta kriittisinä tekijöinä keskityttiin tutkimuksessa tarkastelemaan seuraavia tekijöitä: muutosvalmius, tiedottaminen ja koulutus uudistuksesta, suunnitelmallisuus ja yhteistoiminnallisuus henkilöstöryhmien välillä, ylimmän johdon ja lähiesimiesten menettelytapojen arviointi, palkanosien soveltamisen oikeudenmukaisuus sekä palkkausjärjestelmän tuntemus. Lisäksi selvitettiin miten uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstön mielestä onnistuttiin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on käytetty muutoksenhallinnan teorioita sekä niihin keskeisesti liittyviä muutosprosessin vaihemalleja. Tutkimusstrategiana on käytetty survey-tutkimusta. Pääasiallisena tutkimusaineistona on käytetty henkilöstölle tehtyä kyselyä. Kyselyaineistoa täydennettiin lisäksi teemahaastatteluilla. Kvantitatiivisen aineiston analyysissä käytettiin pääasiallisesti faktorianalyysiä, jonka avulla muodostettiin keskiarvomuuttujia. Tutkimus osoittaa, ettei uuden palkkausjärjestelmän kehittämis- ja käyttöönottoprosessi ole ollut ongelmaton, mutta uudistaminen on muutoksen hallinnan kannalta kriittisten tekijöiden näkökulmasta katsottuna onnistuttu toteuttamaan hallitusti. Jotta palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet – kannustavuus, oikeudenmukaisuus ja palkkauksen kilpailukyky – toteutuisivat, osoittaa tutkimus sen, että järjestelmä vaatii vielä kehittämistä. Vaiheittaisen palkkausjärjestelmän käyttöönoton myötä myös tavoitteiden voidaan olettaa toteutuvan asteittain siirtymäkauden aikana. Tutkimuksen perusteella turhautumista arviointeihin on esiintynyt liian optimististen palkankorotusodotuksien johdosta. Tästä syystä tiedottamisella ja kouluttamisella on keskeinen rooli muutosprosessin hallinnassa. Henkilöstö arvioi, että tiedottamista ja kouluttamista oli ollut kohtalaisen riittävästi. Muutosvalmiuden ja menettelytapojen oikeudenmukaisuuden tutkimustuloksia vertailtaessa havaitaan, että henkilöstön suhtautuminen palkkausjärjestelmää kohtaan oli jokseenkin kriittistä tehtävien vaativuuden arviointien kuulemisen jälkeen. Tehtäväkohtaisen palkanosan menettelytavan oikeudenmukaisuutta arviointiin myös jokseenkin kriittisesti. Vastaavasti taas suoriutumisen arviointien kuulemisen jälkeen henkilöstön suhtautuminen oli myönteisellä puolella, ja samoin suoriutumisen arviointiin liittyviä menettelytapoja arvioitiin jokseenkin myönteisesti. Nämä tutkimustulokset tukevat olettamusta, että muutosprosessin oikeudenmukaiset menettelytavat ovat yhteydessä muutoksen myönteisenä kokemiseen. Tutkimuksen empiiristen havaintojen perusteella huomiota kannattaa kiinnittää palkitsemisen prosesseihin, koska menettelytapojen oikeudenmukaisena kokemisen myötä myös koko järjestelmän kokeminen oikeudenmukaisena voidaan olettaa lisääntyvän. Teorialähteitä: Kotter, J. P. (1996) Muutos vaatii johtajuutta; Lawler, E. E. III. (1983) Pay and Organizational Development; Lawler, E. E. III. (1990) Strategic Pay; Robbins, S. P. (2001) Organizational Behavior; Valtion työmarkkinalaitos. (1996) Kannustavaan palkkaukseen: Valtion palkkausjärjestelmien uudistaminen

Pelkkää hyvää sanottavaa : kuinka yrittäjistä ja yrittäjyydestä kirjoitetaan paikallislehdissä?

Yrittäjyys on ollut näkyvästi esillä viime vuosien hallitusohjelmissa ja julkisessa keskustelussa. Yrittäjyyden vaatimus on entisestään vahvistunut yhteiskunnassa vallitsevan kilpailuhenkisyyden takia. Samalla keskiöön on noussut yksilöiden henkilökohtainen vastuu sekä itsensä kehittäminen, rakentaminen ja tuotteistaminen. Yrittäjyydestä on tullut eräänlainen identiteetti, johon kaikkien pitäisi elämässään pyrkiä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin, kuinka yrittäjistä ja yrittäjyydestä kirjoitetaan paikallislehdissä sekä minkälaisiin laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin jutut liitetään. Aineistoni koostuu 69 yrittäjyysjutusta, jotka on julkaistu loka–joulukuun 2016 aikana kolmessa Alma Median paikallislehdessä: Jämsän Seudussa, Nokian Uutisissa ja Valkeakosken Sanomissa. Olen toteuttanut tutkimukseni laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa selvisi, että paikallislehdet kertovat yrittäjyydestä ja yrittäjistä monipuolisesti. Paikallislehdet antavat mielellään tilaa yrittäjyysaiheille. Suurin osa aineiston yrittäjyysjutuista oli pääjuttuja, jotka julkaistiin lehden alkuosassa. Jutut olivat myös lähes poikkeuksetta myönteisiä. Positiivisten juttujen avulla paikallislehdet voimistavat omien paikkakuntiensa elinvoimaisuutta ja toteuttavat tehtäväänsä yhteisön kiinteyden ylläpitäjinä. Aineistossa yrittäjinä esiintyi tasaisesti naisia ja miehiä kaikista eri ikäluokista, joskin nais- ja miesyrittäjistä kerrottiin eri tavoin. Yrittäjyyden ja perheen yhdistäminen nousi merkitykselliseksi ainoastaan silloin, kun yrittäjänä oli nainen. Naisyrittäjistä kertovissa jutuissa nostettiin esille myös kumppanin rooli. Aviomiehen kerrottiin olevan esimerkiksi kannustaja ja tukija, joka on auttanut puolisoaan selviämään yrittäjyyden tuomista haasteista. Miehiä käsittelevissä jutuissa oli harvinaisempaa, että perhettä tai puolisoa edes mainittiin. Aineiston perusteella näyttäisi siltä, että paikallislehdissä kuvattu yrittäjyys on maskuliininen konstruktio. Yrittäjyyden maskuliinisesta luonteesta kertovat myös piirteet, joita pidetään tavoiteltavina. Maskuliinisina assosioituvat luonteenpiirteet, kuten riskinottokyky, kilpailullisuus ja aggressiivisuus olivat esillä valtaosassa aineiston jutuissa. Paikallislehdet kuvasivat yrittäjiä ahkerina riskinottajina, jotka ovat aina valmiina tekemään töitä. Paikallislehdissä esiintyvät yrittäjät kokevat julkishallinnon hankaloittavan heidän elämäänsä. Byrokratia vie aikaa, valtion tuki ei ole riittävää ja taloudelliset olosuhteet tuovat haasteita arkeen. Yrittäjät ovat jokseenkin huolissaan omien paikkakuntiensa palveluiden heikentymisestä. Jokunen kertoi haluavansa toiminnallaan elävöittää seutua ja tätä kautta kantaa kortensa kekoon paikkakunnan palveluiden pystyssä pitämisessä. Koska yrittäjät ovat perusolemukseltaan myönteisiä, koettelemukset ovat monille lähinnä hidasteita, eivät esteitä. Paikallislehdille on luontevinta kertoa yrittäjien kokemista haasteista vaikeuksista voittoon -tarinan kautta. Kokonaisuudessaan jutuista syntyy kuva, että paikallislehdillä on yrittäjistä pelkkää hyvää sanottavaa. Toimituksissa tulisikin pohtia, voisiko yrittäjyyttä käsitellä myös muiden kuin positiivisten sankaritarinoiden kautta

Kotouttaminen, vieraannuttaminen ja uudelleenkääntäminen Jules Vernen Vingt mille lieues sous les mers -teoksen suomennoksissa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Jules Vernen Vingt mille lieues sous les mers -teoksen neljässä suomennoksessa ilmeneviä kotouttamis- ja vieraannuttamiskäännösratkaisuja sekä uudelleenkääntämistä aineiston valossa. Tavoitteena on selvittää, onko käännöksissä kotouttavia tai vieraannuttavia piirteitä, ja millä tavoin ne ilmenevät. Paratekstin vaikutus kotoisuuden tai vierauden luomiseen otetaan myös huomioon. Tutkimuksen kohteena on lisäksi käännösten rooli osana (uudelleen)käännösten oletettua jatkumoa: onko ensimmäinen käännös kauempana alkutekstistä kuin sitä seuraavat uudelleenkäännökset? Onko käännösten suhde aktiivinen vai passiivinen, ja ovatko edellisten käännösten ratkaisut vaikuttaneet seuraaviin? Tutkimuksessa sivutaan uudelleenkääntämisen syitä käännösten perusteella. Tutkimuksen tavoitteena on paitsi löytää vastaus tutkimuskysymyksiin, myös antaa uutta tietoa kotouttamista ja vieraannuttamista koskevaan suomalaiseen käännöstieteelliseen tutkimukseen sekä valaista uudelleenkääntämisen mahdollista yhteyttä kotouttamiseen ja vieraannuttamiseen. Tutkimusaineistona on neljä lukua alkuteoksesta sekä samat luvut kustakin suomennoksesta. Tutkimusmenetelmä aineiston analyysissa on vertaileva tekstianalyysi. Keskeisinä teorioina toimivat etenkin Venutin näkemykset kotouttamisesta ja vieraannuttamisesta, Bermanin ja Chestermanin uudelleenkäännöshypoteesi sekä Koskisen ja Paloposken vasta-argumentit hypoteesille. Tutkimushavainnot on jaettu kolmeen kategoriaan: syntaktisiin, semanttisiin ja pragmaattisiin elementteihin. Näistä semanttiset elementit muodostavat laajimman kokonaisuuden. Kotouttamista ja vieraannuttamista ilmenee muun muassa erisnimien, mittayksiköiden, luonnontieteellisten nimien sekä kulttuurisidonnaisten ilmiöiden kääntämisessä. Semanttisten elementtien lisäksi kotouttamista ja vieraannuttamista on havaittavissa esimerkiksi lauserakenteissa, puhuttelussa, paratekstissä ja käännösten pyrkimyksessä joko kirjaimellisuuteen tai sujuvuuteen. Yksi käännöksistä on vahvasti kotouttava, toinen on vahvasti vieraannuttava ja kaksi muuta ovat niiden välimuotoja. Uudelleenkäännöshypoteesi ei toteudu aineistossa. Uudelleenkääntämisen syiksi voi aineiston perusteella olettaa ainakin taloudelliset syyt sekä mahdollisesti käännösten vanhenemisen, normien muuttumisen ja uudelleentulkinnan tarpeen. Tutkimus osoittaa, että uusin käännös on ottanut vaikutteita edeltävästä käännöksestä, mikä kertoo käännösten välisestä aktiivisuudesta ja kunnioituksesta. Yksi tutkimustulosten perusteella tehtävä johtopäätös on, että edeltävillä käännöksillä voi potentiaalisesti olla erittäin suuri vaikutus uudelleenkäännöksen yleiseen linjaan ja alkunormiin.Résumé en français: La traduction cibliste et sourcière dans les (re)traductions finnoises de Vingt mille lieues sous les mers de Jules Vern

”Mä haluisin olla erilainen. Vähän parempi kuin muut.” : Muodin, pukeutumisen sekä ulkoisen olemuksen sosiaalinen merkitys kulutusyhteiskunnassa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkin pro gradu -tutkielmassani kuluttamista sosiaalisena ja tunne-elämyksiä antavana prosessina, jolla on sosiaalista merkitystä ja vaikutusta kuluttajille itselleen. Samalla pyrin valottamaan kuluttamisen sosiaalisia motiiveja ja merkityksiä kuluttajille itselleen. Pyrin saamaan tutkimuksessani selville sen, miten kuluttamisen paradigman muutos tarpeiden tyydyttämisestä postmoderniin kuluttamiseen on vaikuttanut kuluttajakäyttäytymiseen. Samaten olen kiinnostunut muodin ja pukeutumisen sosiaalisesta tehtävästä sekä siitä, millaisiin sosiaalisiin tekijöihin perustuen haastateltavani perustavat kulutusvalintansa. Postmodernissa kuluttamisessa korostuu kulutuksen elämyksellisyys, mielihyvähakuisuus ja kuluttaminen osana elämäntapaa ja -tyyliä. Elämyksen laatu ja postmoderni hedonismi ovat syrjäyttäneet kuluttamisen fokuksen siirtymisen käyttöarvosta välinearvoon. Yli omien varojen kuluttaminen on yleistä ja hinnan merkitys on pienempi kuin kuluttamisesta saadun elämyksen. Kuluttamisen nähdään määrittävän ihmisyyttä ja sitä, kuka minä olen. Postmodernilla kuluttamisella voidaan tiivistetysti sanoa olevan kaksi olennaista tendenssiä, jotka eroavat tarpeiden tyydyttämisen kulutuskulttuurista: itsensä ilmaiseminen sekä elämyksien ja mielihyvän etsiminen kulutuskokemuksista. Muoti erottelee ja samaistaa sitä kuluttavia tai ei-kuluttavia ihmisiä omiksi viiteryhmikseen, joille informanttiryhmäni erottaa persoonallisuuden piirteitä. Informanttieni mukaan muotia seuraavat ovat aikaansa seuraavia, sosiaalisia ja menestyviä, kun taas muodista kiinnostumattomat ihmiset mielletään syrjäytyneiksi ja niin omista kuin muidenkin asioista huolehtimattomiksi. Ulkonäkö on siis tiiviisti liitoksissa siihen, millaiseksi ihminen mielletään. Voidaan tiivistetysti sanoa, että pukeutuminen on viestintää, jota tulkitaan aiempien kokemuksien, tietojen ja asenteiden valossa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Postmoderni kulutus tähtää itsensä tuottamiseen itsenään olemisen sijaan. Kulutusvalinnat ja pukeutuminen perustuvat erottumisen ja samaistumisen tendensseihin. Halutaan sulautua omaan viiteryhmään, mutta erottua sieltä jotenkin. Haastateltavat pitivät tärkeänä sitä, että pukeutuminen heijastaa heidän persoonallisuuttaan ja asemaansa yhteiskunnassa. Kuluttaminen on yksi keino ilmaista itseään ja asenteitaan muille. Pukeutuminen on yksi keino arvottaa ihmisiä sosiaalisessa hierarkiassa ja kategorisoinnissa, ja sitä informantit käyttävät hyväkseen tehdessään pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyviä kulutusvalintoja. Tutkimusotteeni oli kvalitatiivinen, ja aineistoni koostui kuudesta teemahaastattelusta, jotka teemoittelin ylä- ja alateemoihin haastatteluissa ilmenneiden asioiden mukaan

Sankariarkkitehtien varjossa? : Naisarkkitehtien kokemuksia ja tulkintoja sukupuolisyrjinnästä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan naisarkkitehtien kokemaa sukupuolisyrjintää arkkitehtikunnassa sekä syrjintään liittyviä tulkintatapoja. Tavoitteena oli selvittää sukupuolesta naisarkkitehdeille aiheutuneita hyötyjä ja haittoja ja kartoittaa mahdollisten avoimien syrjintäkokemusten lisäksi myös sitä, liittyykö perinteisesti miehiseksi katsottuun arkkitehtiprofessioon tai arkkitehdin työhön myös piilotetumpia epätasa-arvoa aiheuttavia käytäntöjä tai perinteitä. Tutkimus toteutettiin Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn tasa-arvotyöryhmän toimeksiannosta. Tutkimuksen teoreettisena tausta-ajatuksena on näkemys professioista ja työorganisaatioista sukupuolittuneina. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään professioiden ja organisaatioiden sukupuolisensitiivistä tutkimusta ja keskeisiä teorioita ovat Ackerin (1992) sukupuolittuneiden organisaatioiden teoria, Witzin (1990) ammatillisten poissulkemisstrategioiden malli sekä Benokraitiksen (1997) teoria sukupuolisyrjinnästä. Tutkimuksen aineisto koostuu 12 eri-ikäisen ja eri aloilla toimivan, pääkaupunkiseudulla työskentelevän naisarkkitehdin teemahaastattelusta. Aineiston analyysi perustuu teoriasidonnaiseen lähestymistapaan. Naisarkkitehdit olivat kokeneet syrjintää sekä arkkitehtikoulutuksessa että työelämässä, mutta tämän syrjinnän tulkinnat ja näkemykset arkkitehtikunnan tasa-arvoisuudesta vaihtelivat. Räikeimmät syrjintätapaukset liittyivät koulutusaikaan. Avoimen syrjinnän lisäksi arkkitehtuuriin ja arkkitehdin prototyyppiin liittyvät vahvat normistot koulutusaikana, ”hyvä veli”-verkostot, arkkitehtien työholistinen työkulttuuri ja menestyneen arkkitehdin ja ”sankariarkkitehdin” mielikuvien miehisyys aiheuttivat ongelmia naisarkkitehdeille. Arkkitehtikunnan työnjako nähtiin sukupuolittuneena ja nais- ja miesarkkitehtien urapolkujen jossain määrin eriytyvän. Arkkitehtuurikilpailut ja niihin osallistuminen tai osallistumattomuus osoittautuivat tärkeäksi urakehitykseen ja nais- ja miesarkkitehtien urapolkujen eriytymiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Ristiriitaisuus oli aineiston huomionarvoinen piirre ja tutkimuksen toisessa osassa paneuduttiin koetun syrjinnän ristiriitaisiin tulkintoihin ja syrjintään reagointitapoihin. Osoittautui, että syrjintää vähätellään ja ”vaimennetaan” puheessa ja käytännössä. Huumorin käyttö oli yksi tähän liittyvä reagointitapa. Tutkimus vahvistaa ajatusta syrjinnän käsitteen ja ilmiön monimerkityksellisyydestä ja monitulkinnallisuudesta. Vaikka arkkitehtuuri on perinteisesti miesvaltainen ala, on se naisistumassa. Tämän voi olettaa muuttavan profession sukupuolittuneita prosesseja, arkkitehdin määritelmää ja suunnittelukäytäntöjä tulevaisuudessa