”Ei voi aivan pelkästään luokkakuvan ja tikkataulun perusteella antaa numeroita”:kuudennen luokan oppilaiden ja heidän liikunnanopettajiensa käsityksiä ja kokemuksia liikunnan oppilasarvioinnista

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan opettajien ja oppilaiden käsityksiä ja kokemuksia liikunnan oppilasarvioinnista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuudennen luokan oppilaiden ja heidän opettajiensa käsityksiä ja kokemuksia liikunnan oppilasarvioinnin oikeudenmukaisuudesta ja sen toteutumisesta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on vertailla oppilaiden ja opettajien käsitysten ja kokemusten yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa on myös kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen lähestymistapana on sekä fenomenografia että fenomenologia. Tutkimusjoukon muodostivat erään Pohjois-Pohjanmaan koulun kuudennen luokan oppilaat sekä heidän liikunnanopettajansa. Opettajien aineisto (n=4) kerättiin teemahaastattelulla ja oppilaiden aineisto (n=51) kyselylomakkeen avulla kevään 2013 aikana. Aineiston analyysissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä SPSS 20 -ohjelman tilastollisia testejä määrällisen aineiston analysoinnissa. Teorian ja tutkimustulosten mukaan on todettavissa, että liikunnan oppilasarvioinnin oikeudenmukainen toteuttaminen on haastavaa. Objektiivista arviointia on mahdotonta toteuttaa arvioijan henkilökohtaisten mieltymysten vuoksi. Liikunnanopettajat kuitenkin pyrkivät oikeudenmukaisen arvioinnin tekemiseen parhaansa mukaan. Suurin osa oppilaista kokikin saaneensa oikeudenmukaista oppilaan arviointia. Yhtenä huomattavana asiana nousi kuitenkin esiin suosiminen ja henkilökemioiden yhteys arviointiin. Opettajien ja oppilaiden mukaan henkilökemioilla ja persoonallisuuspiirteillä on vaikutusta arviointiin, jolloin arvioinnista muodostuu epäoikeudenmukaista. Käsitykset arviointikriteereistä vaihtelivat opettajien ja oppilaiden keskuudessa. Myös opettajien käyttämät arviointikriteerit poikkesivat toisistaan. Naisopettajat painottavat miesopettajia enemmän liikunnan lajitaitoja, kun taas miehet korostavat asenteen merkitystä. Oppilaiden tulisi tietää opettajiensa arviointikriteerit, mutta tutkittavien oppilaiden mukaan heillä ei ole riittävää käsitystä niistä. Opettajien arviointikäytänteet eivät ole yhteneväisiä, joten annettavien arvosanojen perusteet vaihtelevat opettajakohtaisesti. Opettajat pohtivat liikunnan arvioinnin tarpeellisuutta eikä yhtenevää näkemystä arviointitavasta ollut. Oppilaat säilyttäisivät arvioinnin liikunnassa, mutta mielipiteet arviointitavasta jakaantuivat numeroarviointiin sekä sanallisen ja numeroarvioinnin yhdistelmään. Tutkimuksen tulokset tuovat lisätietoa liikunnan oppilasarvioinnin haastavuudesta ja oikeudenmukaisen arvioinnin ongelmakohdista. Tutkimuksen tulokset eivät ole tilastollisesti yleistettävissä, sillä tutkimuksessa tarkasteltiin vain pienen joukon käsityksiä ja kokemuksia liikunnan oppilasarvioinnin oikeudenmukaisuudesta ja arviointikäytänteistä. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, ettei liikunnan oppilasarviointi ole koskaan täysin oikeudenmukaista, sillä arviointikäytänteet vaihtelevat eri opettajien kesken

Temporal changes in personal activity intelligence and the risk of incident dementia and dementia related mortality: A prospective cohort study (HUNT)

Background: The Personal Activity Intelligence (PAI) translates heart rate during daily activity into a weekly score. Obtaining a weekly PAI score ≥100 is associated with reduced risk of premature morbidity and mortality from cardiovascular diseases. Here, we determined whether changes in PAI score are associated with changes in risk of incident dementia and dementia-related mortality. Methods: We conducted a prospective cohort study of 29,826 healthy individuals. Using data from the Trøndelag Health-Study (HUNT), PAI was estimated 10 years apart (HUNT1 1984-86 and HUNT2 1995-97). Adjusted hazard-ratios (aHR) and 95%-confidence intervals (CI) for incidence of and death from dementia were related to changes in PAI using Cox regression analyses. Findings: During a median follow-up time of 24.5 years (interquartile range [IQR]: 24.1-25.0) for dementia incidence and 23.6 years (IQR: 20.8-24.2) for dementia-related mortality, there were 1998 incident cases and 1033 dementia-related deaths. Individuals who increased their PAI score over time or maintained a high PAI score at both assessments had reduced risk of dementia incidence and dementia-related mortality. Compared with persistently inactive individuals (0 weekly PAI) at both time points, the aHRs for those with a PAI score ≥100 at both occasions were 0.75 (95% CI: 0.58-0.97) for incident dementia, and 0.62 (95% CI: 0.43-0.91) for dementia-related mortality. Using PAI score <100 at both assessments as the reference cohort, those who increased from <100 at HUNT1 to ≥100 at HUNT2 had aHR of 0.83 (95% CI: 0.72-0.96) for incident dementia, and gained 2.8 (95% CI: 1.3-4.2, P<0.0001) dementia-free years. For dementia-related mortality, the corresponding aHR was 0.74 (95% CI: 0.59-0.92) and years of life gained were 2.4 (95% CI: 1.0-3.8, P=0.001). Interpretation: Maintaining a high weekly PAI score and increases in PAI scores over time were associated with a reduced risk of incident dementia and dementia-related mortality. Our findings extend the scientific evidence regarding the protective role of PA for dementia prevention, and suggest that PAI may be a valuable tool in guiding research-based PA recommendations. Funding: The Norwegian Research Council, the Liaison Committee between the Central Norway Regional Health Authority and Norwegian University of Science and Technology (NTNU), Trondheim, Norway.The Norwegian Research Council, the Liaison Committee between the Central Norway Regional Health Authority and Norwegian University of Science and Technology (NTNU), Trondheim, Norway.publishedVersio

”Ei se vanhuksen hoitaminen ihan niin suoraviivaista ole” : Hoitajien kokemukset vanhuspotilaan hoidosta ensiapupoliklinikalla

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata erikoissairaanhoidon päivystyksessä työskentelevien sairaanhoitajien käsityksiä vanhuspotilaan hoidosta ensiapupoliklinikalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla vanhuspotilaan hoidon laatua voidaan parantaa ja antaa työkaluja, joiden avulla vanhuspotilaan hoidon arviointia voidaan kehittää. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin viittä sairaanhoitajaa haastattelemalla ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tuloksista ilmenee useita haasteita, joita hoitajat kokevat olevan vanhuspotilaan hoidossa. Haasteita aiheuttaa vanhuksen lääkehoito, kotonpärjäämättömyys, epäselvä tulosyy, näkö- ja kuulo-ongelmat sekä muistamattomuus ja sekavuus. Jatkohoidon järjestäminen koetaan helpoksi, mutta jatkohoitopaikkojen huono saatavuus asettaa haasteita. Arvioinnin tekeminen sujuu hoitajilta luontevasti. Työkokemuksesta on hyötyä hoitajille arviointia tehdessä ja omaisilta saadaan arvokasta tietoa vanhuksesta. Tulosten perusteella päivystyksessä käy usein samoja vanhuksia, joilla ei ole akuuttia hoitoa vaativaa tulosyytä. Hoitajissa tilanne aiheuttaa turhautumista ja sillä on vaikutusta vanhuksen hoitoon. Usein käyviin vanhuksiin tulisi kiinnittää päivystyksessä enemmän huomioita. Hoidon arviointia tulisi tehdä kokonaisvaltaisen arvioinnin mukaisesti, koska sillä on todettu olevan hyviä vaikutuksia vanhuksen hoitoon myös päivystyksessä. Arvioinnin avulla kiinnitetään huomiota vanhuksen kaikkiin toimintakyvyn osa-alueisiin ja niiden muutoksiin. Hoidon tarvetta arvioidessa apuna on hyvä käyttää erilaisia toimintakykyä mittavia testejä, jotka voidaan valita ja muokata päivystyksen tarpeita vastaaviksi. Kaikille usein päivystyksessä käyville vanhuksille olisi syytä tehdä laajempi hoidon tarpeen arviointi, koska sen avulla voidaan löytää todelliset hoitoon hakeutumissyyt, jotka eivät ole aina akuutteja fyysisiä vaivoja.The aim of this Bachelor’s Thesis was to identify special care nurses’ views on elderly patients in the emergency department. This Bachelor’s Thesis aimed to provide information on improving the care of the elderly as well as give tools for improvement. The qualitative material was gathered by interviewing five nurses. Medical treatment, communicational problems, the deterioration of physical performance and family are some of the challenges in treating the elderly as suggested by the results. Providing further care is thought easy but is hindered by the low number of treatment facilities. Assessing the patients is facile for the nurses and develops with work experience. Frequent visitors without an acute medical problem often frustrate the nurses impacting their care. More attention needs to be paid on often visiting elderly in the emergency department. Care evaluation should be more comprehensive as it has been proved beneficial. Through the evaluation attention is given on all functional properties and their changes. Assessing the need for treatment should be performed by various functionality measuring tests which can be chosen and adjusted according to the needs of the emergency department. A more comprehensive evaluation should be carried out on frequent visitors as through it, the underlying reasons for seeking into treatment can be found

Neurofeedback-hoito ja sen tulokset traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

Neurofeedback-hoito aiheena on tärkeä, koska hoitomuoto on uusi Suomessa. Sitä on alettu yhä useammin käyttämään traumaperäisen stressihäiriön hoidossa, mutta tutkittua tietoa hoitomuodosta on vähän. Tämä opinnäytetyö kuvaa millaista neurofeedback-hoito on ja millaisia tuloksia sillä on saatu traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda tietoa hoitomuodosta ja sen hyödyistä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa hoitohenkilökunnalle, joka työskentelee psykiatristen potilaiden parissa. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Minkälaisia tuloksia neurofeedback-hoidolla on saatu traumaperäisen stressihäiriön hoidossa? Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin tammikuussa 2019 kuudesta eri tietokannasta, jotka olivat Centria Finna, Cinahl, Medic, Joanna Briggs Institute EBP Database, PubMed ja Melinda. Aineistoon valikoitu kuusi englanninkielistä tutkimusta, jotka olivat julkaistu vuosina 2014–2018. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Neurofeedback-hoitoa on tutkittu jonkin verran ulkomailla traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Suomessa aiheesta ei vielä ole tutkimuksia tehty. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että neurofeedback-hoito on hyödyllinen hoitomuoto traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievittämisessä. Neurofeedback-hoitoa saaneet potilaat tunsivat olonsa rentoutuneeksi, rauhalliseksi ja selkeämieliseksi sekä ajattelivat voivansa levätä paremmin ja sietää ärsykkeitä. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää opinnäytetyötä työskennellessään traumaperäistä stressihäiriötä sairastavien potilaiden parissa.This topic is important because this treatment is new in Finland. It has been used to treat posttraumatic stress disorder more and more but there is still little examined information. This thesis presented neurofeedback treatment and theresults of neurofeedback treatment as a treatment forposttraumatic stress disorder. The objective of the thesis was to bring information about the care form and its benefitsas a treatment for posttraumatic stress disorder to the healthcare professionalswhowork among psychiatric patients. The research question was: What kind of results are there ofneurofeedback treatment as a treatment for posttraumatic stress disorder? Descriptive literature review was used as a method in this thesis. The material was searched in January 2019 from six different databases: Centria Finna, Cinahl, Medic, Joanna Briggs Institute EBP Database, PubMed and Melinda. Six studies in English which were published in 2014-2018 were selected to the materialfor the research. In the analysis of the material an inductive content analysis was used. The neurofeedback treatment as a treatment for posttraumatic stress disorder has been studied abroad. In Finland studies have not been conducted on the subject yet. Based on the thesis results one can state that neurofeedback treatment is a useful treatment for relieving posttraumatic stress disorder’s symptoms. Patients who had got neurofeedback treatment felt relaxed, peaceful and clear minded. They also were able to rest and bear stimuli better. The professionals of healthcare can utilise this thesis when working among patients with posttraumatic stress disorder

Yrityksen kotisivusta internet-toimipaikka : Case: KalusteMuovi Virtala Oy

Internet on kehittynyt merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, josta viimeistä vuosikymmentä voi kutsua sukupolvenvaihdokseksi. Ensimmäisen sukupolven internetille – WEB 1.0 – oli ominaista yksisuuntaiset, vain luettaviksi tarkoitetut sivut, jotka eivät tarjonneet minkäänlaisia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Toisen sukupolven internetistä – WEB 2.0 – on kehittynyt monisuuntainen ja vuorovaikutteinen toimintaympäristö, jossa verkon käyttäjät voivat sisältöjen käyttämisen lisäksi osallistua niiden luomiseen. Monet yritykset ja organisaatiot ovat valitettavasti jämähtäneet WEB 1.0 -tasolle ymmärtämättä toisen sukupolven internetin pelisääntöjä. Tutkimuksessani selvitän, mitkä ovat ne keskeiset tekijät, jotka on huomioitava nykyaikaisen internet-toimipaikan suunnittelussa. Tutkimukseni kehittää ja kuvailee prosessia, miten yrityksen vanhentuneet kotisivut muutetaan ajan tasalla olevaksi dynaamiseksi internet-toimipaikaksi, jossa myös asiakkaalle annetaan mahdollisuus vuorovaikuttaa sen sisältöön. Käsittelen työssäni sekä markkinointia, viestintää, informaatio- ja verkkosuunnittelua että palvelumuotoilua. Tutkimistani tekijöistä pääpaino on sisällöllä ja sisältöstrategialla, asiakkaana nimenomaan yritys. Tämä on luonteeltaan konstruktiivinen tutkimus, jossa yhdistelen ja sovellan käytännössä eri asiantuntijoiden menetelmiä omaan toimeksiantooni.Internet has evolved significantly over the past twenty years, of which the last decade can be called generational change. The first generation of the Internet as - WEB 1.0 - was characterized by a one-way, read-only pages, which did not offer any opportunities for interaction. The second generation of the Internet - Web 2.0 - has evolved into a multi-directional and interactive environment in which the network can access the content, but also take part in their creation. Many companies and organizations are unfortunately stuck in the level of WEB 1.0 and they don’t understand the rules of the second generation of the Internet. My study provides information on what key factors should be considered for designing the modern place of business on the Internet. This study develops and describes the process of how the company’s outdated home pages are changed into an upgraded dynamic place of business online and where the customer is given the opportunity to interact with the content. I have researched into marketing, communications, information and network planning and service design. From all these factors my focus is on content and content strategy for companies. This is a constructive research in which I combine and apply various methods from experts into practice for my case

Kuntien sisäisten tarkastajien kokemukset tietokoneavusteisista menetelmistä ja niiden käytöstä väärinkäytösten hallinnassa

Tietokoneavusteiset menetelmät sisäisten tarkastajien käytössä ovat olleet kasvavan kiinnostuksen alla. Useiden tutkimusten mukaan tietokoneavusteisia menetelmiä pidetään tehokkaina, mutta silti niitä käytetään verrattain vähän sisäisen tarkastuksen työssä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää kuntien sisäisten tarkastajien kokemuksia tietokoneavusteisista menetelmistä ja niiden käytöstä väärinkäytösten tarkastuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkittavaksi kohteeksi valikoituvat Suomen suurimpien kaupunkien sisäiset tarkastajat, sillä taustaoletuksena oli se, että suurimmissa kaupungeissa on omana toimintonaan järjestetty sisäinen tarkastus ja niillä on enemmän resursseja käytössään kuin pienemmissä kunnissa. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostuu viidestä teemahaastattelussa ja aineisto analysointiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysin tueksi muodostettiin tietokoneiden käyttöä ja käyttöönottoa selittävien mallien pohjalta tämän tutkimuksen yhteyteen soveltuva malli. Keskeisin tutkimushavainto osoittaa, että erityisesti kuntien sisäisten tarkastajien kokemusten mukaan toimintaympäristö vaikuttaa olennaisesti siihen, miten ja missä laajuudessa tietokoneavusteisia menetelmiä hyödynnetään. Tutkimustulosten mukaan sisäiset tarkastajat käyttävät vain muutamia tietokoneavusteisia menetelmiä työssään, ja väärinkäytösten tarkastus noudattaa tietokoneavusteisten menetelmien hyödyntämisen osalta samaa linjaa muun tarkastustyön kanssa. Tutkimuksessa havaittiin toimintaympäristön ohella myös tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tietokoneavusteisten menetelmien käyttöön ja käyttöönottoprosessiin niitä hidastaen tai kokonaan estäen, tai vaihtoehtoisesti niitä tukien