Children’s Peer Interaction While Playing the Digital Emotion Detectives Game

Collaborative learning and collaborative use of digital technologies are essential skills in the twenty-first century. The aim of this study was to explore the features and types of interaction that can be identified during children’s digital gameplay while playing in pairs. The following research questions were addressed: 1) What are the interactional play features that characterize the play sessions? 2) Which play types can be identified based on these interactional play features? 3) How do the interactional features and play types change during the eight-week play period? In this study, 16 children aged 5–6 years played the Emotion Detectives (ED) game in pairs at day care centres for 15–30 minutes per week. During the eight-week period, the children’s gameplay was video-recorded, and three play sessions from each pair were explored using content analysis. The results of this study deepen our understanding of the features of children’s playing in pairs and extend our knowledge of the suitability of the ED game for joint gameplay. On this basis, we make some recommendations for educational settings

Determinants of responsiveness to multidisciplinary chronic pain management interventions: protocol for a systematic review and meta-analysis

Introduction: The current manuscript presents a protocol for a systematic review and meta-analysis of the evidence regarding the determinants of responsiveness to multidisciplinary management of chronic pain, with pain intensity, pain-related interference, physical functioning and health-related quality of life as the main outcomes, with consideration to multiple secondary outcomes. Methods and analysis: To identify relevant studies, the Ovid MEDLINE, PubMed, Ovid PsycINFO, EBSCO CINAHL and Scopus databases will be searched for all studies exploring factors associated with responsiveness to multidisciplinary pain management from study inception to the present. Cohorts, case-control studies and randomised controlled trials will be included. Independent screening for eligible studies will be completed by a total of four researchers using defined criteria. Data extraction will be executed by two researchers. Study heterogeneity will be estimated using the I2 index. A meta-analysis will be performed using random effects models. Publication bias will be evaluated by means of funnel plots and Egger's test. Ethics and dissemination: The proposed study does not involve collection of primary data. Therefore, no ethical approval is required. The results of the systematic review and meta-analysis will be presented in a peer-reviewed journal and at conferences. Prospero registration number: CRD42021236424.Peer reviewe

Sisäympäristöissä esiintyvät puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOC) : Väestön altistuminen ja terveysriskit

Tässä katsauksessa on tarkasteltu suomalaisen väestön altistumista puolihaihtuville orgaanisille yhdisteille eli SVOC-yhdisteille ja arvioitu altistumiseen liittyviä terveysriskejä. SVOC-yhdisteisiin lukeutuu laaja kirjo pääosin ihmisen teollisesti tuottamia kemikaaleja, joita käytetään kuluttajatuotteissa ja materiaaleissa mm. pintakäsittelyaineina, pehmentiminä, biosideinä ja palonsuoja-aineina. Sisäympäristöissä SVOC-yhdisteitä yleisesti sisältäviä tuotteita ja materiaaleja ovat mm. huonekalut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, vaate- ja sisustustekstiilit, siivousaineet, kosmetiikka- ja hygieniatuotteet sekä rakennusmateriaalit. Tarkemman tarkastelun kohteiksi valittiin kuusi SVOC-aineisiin lukeutuvaa laajaa aineryhmää, joiden käyttö tavanomaisissa kuluttajatuotteissa ja materiaaleissa on yleistä tai joihin muuten kohdistuu tällä hetkellä runsasta mielenkiintoa niihin liittyvien terveyskysymysten vuoksi. Tarkastellut aineryhmät ovat bromatut palonsuoja-aineet (BFR), fosforoidut palonsuoja-aineet (OPFR), per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS), klooratut parafiinit (CP), ftalaatit sekä polyaromaattiset hiilivedyt (PAH). Ihminen altistuu näille yhdisteille useiden eri reittien ja lähteiden kautta. Ravinto on yleensä merkittävin altistumisen lähde. Huonepölyn ja sisäilman kautta tapahtuvan altistumisen arvioidaan olevan huomattavasti vähäisempää. Eri lähteiden osuudet kokonaisaltistumisesta vaihtelevat kuitenkin paljon altistuvan väestöryhmän mukaan. Esimerkiksi pienillä lapsilla, tupakoijilla ja ammatissa altistuvilla pölyn ja hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen joillekin SVOC-yhdisteille voi muodostaa suuren osan kokonaisaltistumisesta. Katsauksen perusteella suomalaisten altistuminen tarkastelluille SVOC-yhdisteille on pääasiassa hyväksyttävällä tasolla. Parhaan tämänhetkisen arvion mukaan ftalaateille, BFR-, OPFR-, CP- ja PAH-yhdisteille altistumisesta ei aiheudu merkittävää terveysriskiä suomalaiselle väestölle. Tietoa tarvitaan kuitenkin lisää erityisesti lasten ja nuorten altistumisesta sekä yhdisteiden yhteisvaikutuksista. Myös koko väestön altistumista olisi tärkeä seurata säännöllisesti. PFAS-yhdisteille altistuminen voi olla terveysriski osalle suomalaisista. Tätä on kuitenkin vaikea arvioida tarkemmin, sillä viimeisin PFAS-altistumista koskeva tutkimusaineisto suomalaisesta väestöstä on jo lähes kymmenen vuotta vanha. Euroopassa PFAS-aineisiin liittyvää tutkimusta tehdään tällä hetkellä aktiivisesti, ja Suomessakin uutta tutkimustietoa lasten altistumisesta saadaan lähiaikoina. Tuoreimpien arvioiden mukaan 14 prosentilla eurooppalaisista nuorista altistuminen ylittää terveysperusteisen raja-arvon, joka on asetettu neljän keskeisen PFAS-yhdisteen summapitoisuudelle. Pitää kuitenkin huomata, että terveysperusteisten raja-arvojen ylittyminen ei suoraan tarkoita terveyshaitan syntymistä, vaan todennäköisyys haittojen ilmenemiseen alkaa pikkuhiljaa kasvaa raja-arvon ylittyessä. Raja-arvoihin on lisäksi otettu mukaan turvallisuusmarginaali, joka huomioi riskinarvioinnin epävarmuustekijöitä antaen lisäturvaa. Monien haitalliseksi tiedettyjen yhdisteiden käyttöä on rajoitettu EU:ssa, ja rajoitustoimien seurauksena mm. PFAS-, BFR- ja ftalaattipitoisuuksien on todettu pienenneen Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa kerätyissä biomonitorointinäytteissä. Myös uusia rajoituksia on valmisteilla osittain jo ennakoivasti, vaikka täyttä varmuutta terveys- tai ympäristöriskeistä ei olisikaan

Lasten vaikean synnynnäisen immuunivajeen hoito kantasolusiirron avulla

Primaariset immuunivajeet ovat harvinaisia, yhden geenin aiheuttamia synnynnäisiä sairauksia. Ne altistavat vaikeille infektioille, tulehduksellisille sairauksille, elinvaurioille ja kasvaimille. Allogeeninen kantasolusiirto on onnistuessaan parantava hoito vaikeimpiin immuunivajeisiin. Siirto kannattaa tehdä mahdollisimman varhain, ennen pysyvien elinvaurioiden syntyä. Kevennetyt esihoidot ovat osoittautuneet immuunivajepotilailla täysimittaisia, myeloablatiivisia esihoitoja paremmiksi. Siirron jälkeen ongelmia ovat hylkiminen ja käänteishyljintä. Ennen siirtoa tulleet elinvauriot voivat edetä. Suomi on harvoja Euroopan maita, joissa vaikeaa kombinoitua immuunivajetta ei seulota vastasyntyneiltä. Seulonta varhaistaisi solusiirtoja.Peer reviewe

Cohort Profile : The Finnish Gestational Diabetes (FinnGeDi) Study

Peer reviewe

GDNF and Parkinson's Disease : Where Next? A Summary from a Recent Workshop

The concept of repairing the brain with growth factors has been pursued for many years in a variety of neurodegenerative diseases including primarily Parkinson's disease (PD) using glial cell line-derived neurotrophic factor (GDNF). This neurotrophic factor was discovered in 1993 and shown to have selective effects on promoting survival and regeneration of certain populations of neurons including the dopaminergic nigrostriatal pathway. These observations led to a series of clinical trials in PD patients including using infusions or gene delivery of GDNF or the related growth factor, neurturin (NRTN). Initial studies, some of which were open label, suggested that this approach could be of value in PD when the agent was injected into the putamen rather than the cerebral ventricles. In subsequent double-blind, placebo-controlled trials, the most recent reporting in 2019, treatment with GDNF did not achieve its primary end point. As a result, there has been uncertainty as to whether GDNF (and by extrapolation, related GDNF family neurotrophic factors) has merit in the future treatment of PD. To critically appraise the existing work and its future, a special workshop was held to discuss and debate this issue. This paper is a summary of that meeting with recommendations on whether there is a future for this therapeutic approach and also what any future PD trial involving GDNF and other GDNF family neurotrophic factors should consider in its design.Peer reviewe

Planetary well-being

Tensions between the well-being of present humans, future humans, and nonhuman nature manifest in social protests and political and academic debates over the future of Earth. The increasing consumption of natural resources no longer increases, let alone equalises, human well-being, but has led to the current ecological crisis and harms both human and nonhuman well-being. While the crisis has been acknowledged, the existing conceptual frameworks are in some respects ill-equipped to address the crisis in a way that would link the resolving of the crisis with the pivotal aim of promoting equal well-being. The shortcomings of the existing concepts in this respect relate to anthropocentric normative orientation, methodological individualism that disregards process dynamics and precludes integrating the considerations of human and nonhuman well-being, and the lack of multiscalar considerations of well-being. This work derives and proposes the concept of planetary well-being to address the aforementioned conceptual issues, to recognise the moral considerability of both human and nonhuman well-being, and to promote transdisciplinary, cross-cultural discourse for addressing the crisis and for promoting societal and cultural transformation. Conceptually, planetary well-being shifts focus on well-being from individuals to processes, Earth system and ecosystem processes, that underlie all well-being. Planetary well-being is a state where the integrity of Earth system and ecosystem processes remains unimpaired to a degree that species and populations can persist to the future and organisms have the opportunity to achieve well-being. After grounding and introducing planetary well-being, this work shortly discusses how the concept can be operationalised and reflects upon its potential as a bridging concept between different worldviews.</p