Ahtinen, Suvi

Holma, Siri

Hovi, Hanna

Huttunen, Kati

Koponen, Jani

Korkalainen, Merja

Porras, Simo

Rantakokko, Panu

Wallenius, Kaisa

Finnish

Julkari

Sisäilmastoseminaari 2023 163SISÄYMPÄRISTÖN PUOLIHAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET: MITÄ TIEDÄMME NYT? Kaisa Wallenius1, Merja Korkalainen2, Hanna Hovi1, Simo Porras1, Siri Holma2, Suvi Ahtinen1, Jani Koponen2, Kati Huttunen2 ja Panu Rantakokko2   1Työterveyslaitos  2Terveyden ja hyvinvoinnin laitos  TIIVISTELMÄ  Kansallisessa sisäilma- ja terveysohjelmassa käynnistyi vuonna 2022 Työterveys-laitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteinen katsaushanke, jossa tarkastellaan puolihaihtuvien orgaanisten yhdisteiden (SVOC) esiintymistä suomalaisissa ei-teollisissa sisäympäristöissä sekä arvioidaan niille altistumista ja mahdollisia terveysvaikutuksia. Tässä artikkelissa esitellään katsauksen päätulokset kolmesta yhdisteryhmästä, joita ovat ftalaatit, bromatut palonsuoja-aineet (BFR) ja polyaromaattiset hiilivedyt (PAH). Seuraavassa vaiheessa käsittelyyn otetaan lisää yhdisteryhmiä, kuten klooratut parafiinit, per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS) ja fosforoidut palonestoaineet. Koko katsaus julkaistaan vuoden 2023 aikana.  JOHDANTO SVOC-yhdisteisiin lukeutuu erittäin laaja kirjo erilaisia yhdisteitä ja yhdisteryhmiä, jotka ovat valtaosin ihmisen teollisesti tuottamia kemikaaleja. SVOC-yhdisteitä käytetään erilaisissa kuluttajatuotteissa ja materiaaleissa mm. muovien pehmentiminä, palonsuoja-aineina, pintakäsittelyaineina ja biosideina. Niitä voi vapautua ympäristöön tuotannon, käytön, kierrätyksen ja hävityksen aikana. Joitakin SVOC-yhdisteitä, kuten PAH-aineita, esiintyy ympäristössä myös luonnostaan ja niitä voi syntyä tahattomasti esimerkiksi epätäydellisen palamisen seurauksena. Ihminen altistuu SVOC-yhdisteille useiden eri reittien ja lähteiden, kuten ravinnon, huonepölyn, hengitysilman ja ihon kautta. Useiden SVOC-yhdisteiden osalta kontaminoituneen ravinnon arvioidaan olevan merkittävin altistumisen lähde.  Viime aikoina on kiinnitetty huomiota enenevästi myös huonepölyn ja sisäilman kautta tapahtuvaan altistumiseen, jonka arvioidaan muodostavan joidenkin SVOC-yhdisteiden osalta huomattavan osan, jopa 50 %, kokonaisaltistumisesta.  Tässä artikkelissa tarkasteltavia SVOC-yhdisteryhmiä ovat ftalaatit, bromatut palonsuoja-aineet (BFR) ja PAH-yhdisteet. Taulukossa 1 on esitelty esimerkkejä näihin yhdisteryhmiin lukeutuvista yhdisteistä sekä niiden tärkeimpiä käyttökohteita, ihmisen altistumislähteitä ja suurella altistumisella esiintyviä kriittisiä terveysvaikutuksia. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että esitellyt ryhmät ovat erittäin laajoja, sadoista eri yhdisteistä koostuvia aineryhmiä, joiden sisällä on paljon variaatiota yhdisteiden kemiallisissa ja fysikaalisissa ominaisuuksissa ja käyttökohteissa. Uusissa kuluttaja-tuotteissa käytettyjen SVOC-yhdisteiden valikoima on muuttunut viime vuosi-kymmeninä paljon, kun ympäristölle tai terveydelle haitallisten yhdisteiden käyttöä ja markkinoille saattamista on rajoitettu lainsäädännön avulla, ja uusia korvaavia yhdisteitä on kehitetty tilalle. Altistumista rajoitetuillekin yhdisteille tapahtuu kuitenkin 164 Sisäilmayhdistys Raportti 41vielä pitkään ympäristön kontaminoitumisen seurauksena ja siksi, että rajoitettuja yhdisteitä sisältävät tuotteet ovat usein pitkäikäisiä ja ne poistuvat kierrosta hitaasti. Taulukko 1. Yhdisteryhmien esittely.  Ftalaatit Esimerkkejä yhdisteistä:         Bentsyylibutyyliftalaatti (BBP)* Dibutyyliftalaatti (DnBP)*  Di-isobutyyliftalaatti (DiBP)* Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP)* Di-isononyyliftalaatti (DiNP)* Di-isodekyyliftalaatti (DiDP)* Di(2-propyyliheptyyli)ftalaatti (DPHP)  Pääasiallinen käyttötarkoitus ja -kohteita: Muovinpehmennys Rakennusmateriaalit, mm. vinyylilattiapäällysteet Sähkö- ja elektroniikkalaitteet Lelut  Pakkausmateriaalit Muoviastiat  Tärkeimmät altistumislähteet: Ravinto Rasvaiset elintarvikkeet Maitotuotteet Elintarvikekontakti-materiaalit Huonepöly Sisäilma  Kriittiset terveysvaikutukset suurella altistumisella: häiriöt hormonitoiminnassa ja miesten lisääntymisterveydessä Bromatut palonsuoja-aineet (BFR) Esimerkkejä yhdisteistä: Polybromatut difenyylieetterit (PBDE)*  Heksabromosyklododekaani (HBCD)*  Tetrabromibisfenoli A (TBBPA)* 1,2-bis(2,4,6-tribromofenoksi)etaani (BTBPE) Bis(2-etyyli-1-heksyyli)-tetrabromo-ftalaatti (BEH-TEBP) 2-Etyyliheksyyli 2,3,4,5-tetrabromi-bentsoaatti (EH-TBB) Dekabromodifenyylietaani (DBDPE) Pentabromibentseeni (PBB) Pentabromitolueeni (PBT) Heksabromibentseeni (HBB) Pääasiallinen käyttötarkoitus ja -kohteita: Palosuojaus Sähkö- ja elektroniikkalaitteet Sisustustekstiilit Huonekalut Patjat ja tyynyt Rakennusmateriaalit Työvaatteet Tärkeimmät altistumislähteet: Ravinto Eläinrasva Rasvapitoinen kala Huonepöly   Kriittiset terveysvaikutukset suurella altistumisella: hermoston ja hormonitoiminnan häiriintyminen PAH-yhdisteet Esimerkkejä yhdisteistä: Naftaleeni Fenantreeni Pyreeni Fluoreeni Asenaftyleeni Asenafteeni Bentso[a]pyreeni* Käyttötarkoituksia ja -kohteita: Kosteuseristys, puunsuojaus: Vanhat öljy-, kivihiili- ja tervapohjaiset rakennusmateriaalit, kuten vedeneristeet, tervapahvit, kyllästetty puu  Joidenkin kuluttajatuotteiden kumi- ja muoviosissa voi esiintyä myös PAH-yhdisteitä Tärkeimmät altistumislähteet: Ravinto  Viljatuotteet Liha Rasvat Savustetut, grillatut ja kuivatut elintarvikkeet Hengitysilma Orgaanisen aineksen palaminen, johon liittyviä lähteitä ovat mm. liikenne, pienpoltto, ruoanvalmistus ja tupakanpoltto Kriittiset terveysvaikutukset suurella altistumisella: lisääntynyt syöpäriski, maksa- ja munuaisvauriot, puolustusjärjestelmän heikkeneminen * Yhdisteen käyttöä ja markkinoille saattamista rajoitettu lainsäädännöllä EU:ssa.  Sisäilmastoseminaari 2023 165ALTISTUMISEN ARVIOINTI JA TERVEYSVAIKUTUKSET Altistumisen arvioinnissa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen ja THL:n laboratorioiden analysoimia sisäympäristön ilma- ja pölynäytteitä sekä suomalaisen väestön biomonitorointinäytteitä. Mitattuja pitoisuuksia verrattiin terveysperusteisiin raja-arvoihin, ja arvioitiin SVOC-yhdisteille altistumisen tasoa terveysvaikutusten kannalta. PAH-yhdisteet Taulukossa 2 on esitetty asunnoista ja toimistotyyppisistä työympäristöistä vuosina 2000 2021 kerättyjen ja Työterveyslaitoksen laboratoriossa analysoitujen ilma-näytteiden tulokset kahdeksasta kaasufaasissa esiintyvästä PAH-yhdisteestä. Mitatut pitoisuudet ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä mediaanien jäädessä naftaleenia lukuun ottamatta määritysrajan alapuolelle tai sen tuntumaan. PAH-yhdisteistä ainoastaan naftaleenin ilmapitoisuudelle on johdettu terveysperusteinen raja-arvo /1/. Ko. raja-arvo on ilmaistu vuosikeskiarvona ja se on 10 µg/m3. Aineistossamme sekä asuntojen että toimistojen P95-arvot jäävät tämän alapuolelle. Taulukko 2. Kahdeksan kaasufaasissa esiintyvän PAH-yhdisteen pitoisuudet vuosina 2000 2021 asunnoista (n=822) ja toimistotyyppisistä työympäristöistä (n=2213) kerätyissä ilmanäytteissä. Näytteet on kerätty XAD-adsorbenttiin ja analysoitu Työterveyslaitoksen laboratoriossa GC/MS-laitteistolla. Pääasiassa aineiston näytteet ovat 100 litran ilmanäytteitä, joille yhdistekohtainen määritysraja (LOQ) on 0,02 µg/m3. Aineisto on ennen julkaisematon. Lyhenteiden selitykset: Md = mediaani; P90, P95 ja P99 = 90., 95. ja 99. persentiili. Altiste Ympäristö  %  LOQ Md  (µg/m3) P90  (µg/m3) P95 (µg/m3) P99 (µg/m3) Naftaleeni Asunnot 98 0,5 4,2 8,2 22 Toimistot 96 0,2 1,5 3,8 16 Pyreeni Asunnot 9 < LOQ < LOQ 0,03 0,1 Toimistot 6 < LOQ < LOQ 0,02 0,08 Fluoreeni Asunnot 59 0,02 0,2 0,4 2,8 Toimistot 39 < LOQ 0,07 0,1 0,6 Fenantreeni Asunnot 89 0,09 0,6 1,0 2,8 Toimistot 73 0,03 0,2 0,4 1,8 Asenafteeni Asunnot 56 0,03 0,3 0,6 4,2 Toimistot 37 < LOQ 0,1 0,2 0,7 Fluoranteeni Asunnot 18 < LOQ 0,03 0,05 0,2 Toimistot 9 < LOQ 0,02 0,04 0,1 Antraseeni Asunnot 11 < LOQ 0,03 0,04 0,2 Toimistot 7 < LOQ < LOQ 0,03 0,09 Asenaftyleeni Asunnot 24 < LOQ 0,05 0,08 0,2 Toimistot 8 < LOQ 0,02 0,04 0,3 Taulukossa 3 on esitetty suomalaisen väestön virtsanäytteistä vuonna 2011 Työterveyslaitoksen laboratoriossa mitattuja PAH-yhdisteiden metaboliittien pitoisuuksia. Metaboliitit ovat 1-hydroksipyreeni eli pyrenoli sekä 2-naftoli, joita käytetään yleisesti PAH-yhdisteille altistumisen arvioinnissa. 2-Naftolin mittaamisella arvioidaan altistumista naftaleenille, mikä tapahtuu pääasiassa hengityksen kautta. Pyrenoli puolestaan kuvastaa enemmän altistumista ravinnon kautta pyreenille ja muille heikommin haihtuville PAH-yhdisteille kuten bentso[a]pyreenille. 166 Sisäilmayhdistys Raportti 41PAH-metaboliiteista vain pyrenolille löytyy terveysperusteinen, Työterveyslaitoksen asettama ohjeraja-arvo /2/. Aineistossamme P99-arvotkin jäävät tämän raja-arvon alapuolelle. Perusväestölle PAH-altistuminen ei siten aiheuta huolta ja altistuminen yleensäkin on vähäisempää kuin keskimäärin Euroopassa /3/. Hengityksen kautta tapahtuvaa altistumista kuvaavan 2-naftolin pitoisuudessa on selvä ero tupakoivien ja tupakoimattomien henkilöiden välillä. Laajojen eurooppalaisten aineistojen perusteella ero on keskimäärin 1,5 3-kertainen /4/. Myöskin biomonitorointiin perustuvan elinikäisen syöpäriskin arvioinnin perusteella suomalaisen perusväestön PAH-altistuminen on hyväksytyllä ja turvallisella tasolla /4/. Työperäisesti altistuvien kohdalla riski on suurempi, etenkin tupakointiin yhdistettynä /4/. Taulukko 3. Suomalaisen väestön virtsanäytteistä vuonna 2011 mitattuja PAH-metaboliittien pitoisuuksia /5/. Näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksen laboratoriossa LC/FLD-laitteistolla. 1-hydroksipyreenin määritysraja on 0,03 µg/l ja 2-naftolin 0,14 µg/l. Aineisto on ennen julkaisematon. Lyhenteet kuten taulukossa 2. Metaboliitti    LOQ Md  (µg/l) P90  (µg/l) P95 (µg/l) P99 (µg/l) Raja-arvo /2/ (µg/l) Pyrenoli kaikki (n=125) 90 0,2 0,5 0,8 1,4 2,6 ei tup. (n=110) 88 0,1 0,4 0,6 1,4 tup. (n=15) 100 0,2 0,8 0,9 1,0 2-Naftoli  kaikki (n=122) 100 2,9 13 18 26 - ei tup. (n=107) 100 2,6 6,0 6,8 14 tup. (n=15) 100 16 24 28 31 Ftalaatit Taulukossa 4 on esitetty suomalaisen väestön virtsanäytteistä mitattuja ftalaattien metaboliittien pitoisuuksia vuosina 2015 ja 2017 kerätyissä Työterveyslaitoksen ja THL:n aineistoissa /6, 7/. Mitattuja pitoisuuksia on verrattu terveysperusteisiin BE- ja HBM-GV-raja-arvoihin /6, 8/. Pääosin P99-arvot jäävät näiden alapuolelle. Siten voidaan todeta, että suomalainen aikuisväestö ei altistu pitoisuuksille, joista aiheutuisi haitallisia terveysvaikutuksia. Lasten ja nuorten altistumisen määrästä ei ole tietoa, mutta eurooppalaisissa biomonitorointitutkimuksissa muutaman prosentin on arvioitu altistuvan terveysperusteisia raja-arvoja suuremmille pitoisuuksille DnBP:tä ja DiBP:tä /9/. Rajoitusten vaikutuksesta haitallisten ftalaattien (mm. DEHP, DnBP, BBP) pitoisuudet biomonitorointinäytteissä ovat laskeneet, kun taas haitattomampien ftalaattien ja niitä korvaavien yhdisteiden pitoisuudet ovat kasvaneet /8/. Taulukko 4. Suomalaisen väestön virtsanäytteistä mitattuja ftalaattien metaboliittien pitoisuuksia vuosina 2015 (n=60; ikä 25 63; ei-työperäisesti altistuneita; /6/) ja 2017 (n=500; ikä 25 75; /7/) kerätyissä tutkimusaineistoissa. HBM-GV= biomonitoroinnin raja-arvo /8/, BE= biomonitorointiekvivalentti /6/; muut lyhenteet kuten taulukossa 2. Metaboliitti (altiste) Keräys-vuosi  LOQ (µg/l)  LOQ Md  (µg/l) P90  (µg/l) P99 (µg/l)  HBM-GV (µg/l)  BE (µg/l) MBzP (BBP)  2015  2,5 92 12 47 56 3000 - 2017  0,2 98 5,0 4,3 6,0 MnBP (BBP, DnBP) 2015  2,2 100 60 141 176 190 - 2017  0,2 100 19 62 180 MEHP (DEHP) 2015  5,0 18 < LOQ < LOQ < LOQ - 500  2017  0,5 91 1,7 4,3 11 Sisäilmastoseminaari 2023 167Taulukko 4. jatkoa. Metaboliitti (altiste) Keräys-vuosi  LOQ (µg/l)  LOQ Md  (µg/l) P90  (µg/l) P99 (µg/l)  HBM-GV (µg/l)  BE (µg/l) OH-MEHP (DEHP) 2015  2,5 93 8,5 20 43 500 - 2017  0,2 100 3,5 11 33 oxo-MEHP (DEHP) 2015 1,0 93 4,7 12 23 500 - 2017 0,2 99 2,3 6,8 20 cx-MiOP (DiNP) 2015 1,0 98 4,9 18 117 - 250 2017 0,5 99 4,8 29 424 cx-MiNP (DiDP) 2015 1,0 8 < LOQ < LOQ 2,6 - 30 2017 0,5 24 < LOQ 1,1 5,1 OH-MPHP (DPHP) 2015 1,0 0 < LOQ < LOQ < LOQ 220 330 2017 0,5 6 < LOQ < LOQ 2,1 Bromatut palonsuoja-aineet Taulukkoon 5 on koottu suomalaisista asunnoista vuosina 2014 2015 kerätyistä pölynäytteistä mitattuja bromattujen palonsuoja-aineiden (BFR) pitoisuuksia /10/. Mitatuista pölypitoisuuksista oli laskettu lasten altistumista pölyä nielemällä ja hengittämällä. Pölyn nieleminen oli merkittävin altistumisreitti suuren molekyylipainon omaaville yhdisteille, kun taas hengittäminen oli tärkeä altistumisreitti haihtuville yhdisteille. Lasten todettiin altistuvan BFR-aineille aikuisia enemmän (painokiloa kohti laskettuna) /10/. Pienin turvamarginaali todellisen ja haitalliseksi tiedetyn altistumis-tason välillä oli PBDE-99:llä (keskimääräinen altistumistaso 1/1000 haitallisesta tasosta), joka oli myös EFSA:n ja US-EPA:n riskinarvioinneissa tärkein PBDE-yhdiste /10/. Suomessa toteutetussa äidinmaitoseurannassa on havaittu selvä laskeva trendi PBDE-yhdisteiden pitoisuuksissa vuodesta 2000 alkaen /11/. Nämä huomioiden ei ole todennäköistä, että huonepölyn BFR-aineet aiheuttaisivat terveysriskiä perusväestölle. Taulukko 5. Suomalaisista asunnoista vuosina 2014 2015 kerätyistä pölynäytteistä (n = 40) mitattujen BFR-aineiden mediaani- ja maksimipitoisuudet /10/. Määritykset oli tehty pölynäytteistä, jotka oli imuroitu lasten makuuhuoneiden lattioilta 40 kodista Kuopion alueelta. *Pölypitoisuuksista laskettu nielemällä, hengittämällä ja ihon kautta tapahtuvan kokonaisaltistumisen mediaani. #Terveysperusteiset päiväsaannin viitearvot PBDE-yhdisteille US-EPA:lta ja muille BFR-yhdisteille erillisistä tutkimuksista, jotka on koostettu artikkelin /10/ lisätiedoissa.  Altiste LOQ (ng/g)  LOQ Md  (ng/g) Max  (ng/g) Kok.altistuminen (pg/kg/päivä)* Viitearvo  (pg/kg/päivä) # PBDE-47 0,1 100 12 1880 65 1,0 x 105 PBDE-99 0,2 100 20 6720 90 1,0 x 105 PBDE-100 0,2 100 3,3 1200 15 - PBDE-153 0,2 100 2,4 1880 10 2,0 x 105 PBDE-209 0,7 100 41 6180 1780 7,0 x 106 BTBPE 0,2 100 1,4 28 6,2 2,4 x 108 BEH-TEBP 1,1 100 106 1930 467 3,7 x 108 EH-TBB 1,2 95 5,5 33 25 2,0 x 107 DBDPE 1,8 100 119 1990 516 3,3 x 108 PBB 0,05 100 0,2 1,6 4,6 - 168 Sisäilmayhdistys Raportti 41JOHTOPÄÄTÖKSET Suurin osa SVOC-yhdisteille altistumisesta tapahtuu yleensä ravinnon kautta. PAH-yhdisteiden osalta poikkeuksena ovat tupakoitsijat, joilla hengitysilman osuus altistumisesta on tupakoimatonta perusväestöä suurempaa. Bromatuille palonsuoja-aineille ja ftalaateille altistutaan ravinnon lisäksi myös huonepölyn hengittämisen ja nielemisen kautta, etenkin pienet lattioilla ryömivät lapset.  Tässä katsauksessa käsitellyistä SVOC-yhdisteryhmistä ei aiheudu terveyshuolta perusväestölle suomalaisista aineistoista mitattujen pitoisuuksien perusteella. Tietoa tarvitaan kuitenkin lisää erityisesti lasten altistumisesta, joka joidenkin yhdisteiden kohdalla voi olla aikuisväestöä suurempaa. Lisäksi työperäinen altistuminen saattaa joissakin ammateissa olla merkittävästi aikuisväestöä suurempaa. Epävarmuutta arvioon tuovat yhdisteiden mahdolliset yhteisvaikutukset.  Lisäksi rajoitettujen yhdisteiden tilalle on tullut uusia korvaavia yhdisteitä, joiden haittavaikutuksia ei vielä täysin tunneta. Kemikaalien ja niiden yhteisvaikutuksiin liittyvää riskinarviointia kehitetään EU:n uudessa PARC-kumppanuusohjelmassa /12/.  Kevään 2023 aikana Julkarissa julkaistavassa SVOC-katsauksessa esitellään yksityiskohtaisemmin tässä esitellyt SVOC-ryhmät ja lisäksi muita yhdisteryhmiä kuten PFAS-yhdisteet, klooratut parafiinit ja fosforoidut palonestoaineet. LÄHDELUETTELO  1. WHO (2010) Guidelines for Indoor Air Quality: Selected pollutants. Geneva, 2010. 2. Työterveyslaitos (2022) Perustelumuistio PAH-altistumisen biologisen altistumisindikaattorin 1-pyrenolin ohjeraja-arvolle https://www.ttl.fi/sites/default/files/2022-01/PAH-Pyrenoli.pdf 3. HBM4EU (2022) PAH Substance report https://www.hbm4eu.eu/wp-content/uploads/2022/07/PAHs_Substance-report.pdf 4. HBM4EU (2021) Risk characterisation of the 1st set of prioritised substances using external exposure estimated from HBM data: a methodological approach. D12.5.  5. Vainiotalo, S ym. (2011). Julkaisemattomia tuloksia, Työterveyslaitos.  6. Porras SP, Koponen J, Hartonen M ym. (2020) Non-occupational exposure to phthalates in Finland. Toxicology Letters 332: 107-117 7. Holma S. (2022). Ftalaateille altistuminen Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto  8. Lange R, Apel P, Rousselle C ym. (2021) The European Human Biomonitoring Initiative (HBM4EU): Human biomonitoring guidance values for selected phthalates and a substitute plasticizer. Int J Hyg Environ Health 234: 113722. 9. Lange R, Vogel N, Schmidt P ym. (2022) Cumulative risk assessment of five phthalates in European children and adolescents. Int J Hyg Environ Health 246: 114052.  10. Rantakokko P, Kumar E, Braber J ym. (2017) Concentrations of brominated and phosphorous flame retardants in Finnish house dust and insights into children's exposure. Chemosphere 223: 99-107 11. THL (2022) https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/palonestoaineet vierailtu 11.12.2022 12. EU (2022) Partnership for the Assessment of Risks from Chemicals | PARC Project | Fact Sheet | HORIZON | CORDIS | European Commission (europa.eu) SISÄILMASTOSEMINAARI 2023 Messukeskus14.3.2023 Sisäilmayhdistys rySIY Raportti 41Sisäilmastoseminaari 2023 1          SISÄILMASTOSEMINAARI 2023  14.3.2023               Toimittajat:  Mervi Ahola Anna Merikari 2 Sisäilmayhdistys Raportti 41  Sisäilmayhdistys ry  Puheenjohtaja prof. Risto Kosonen Toiminnanjohtaja DI Mervi Ahola  Sisäilmastoseminaarin ohjausryhmä 2023: Mervi Ahola Ulla Haverinen-Shaughnessy Kati Huttunen Anne Hyvärinen Paavo Kero Hanna Keränen Anne Korpi Hannu Koskela Risto Kosonen Katri Leino Tero Marttila Sami Niemi Pertti Pasanen Juha Pekkanen Anna-Mari Pessi Anna Saarinen Heidi Salonen Piia Sormunen Jorma Säteri Marianna Tuomainen Katja Tähtinen Tuula Vasankari Kirsi Villberg Aki Vuokko Mika Vuolle Leif Wirtanen  Sisäilmayhdistys raportti 41  SISÄILMASTOSEMINAARI 2023 Mervi Ahola ja Anna Merikari (toim.)  Kannen kuva: Terveydellisen merkityksen arvioinnin osa-alueet sisäilmatilanteissa (Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa -ohje, Työterveyslaitos 2022) artikkelista Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa  Artikkeleiden sisällöstä vastaavat kirjoittajat, eikä niitä ole vertaisarvioitu.  SIY Sisäilmatieto Oy ISSN 1237-1866 ISBN 978-952-5236-54-5 Painopaikka Grano Oy, Vaasa 

Sisäympäristön puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet : mitä tiedämme nyt?

https://www.julkari.fi/bitstream/10024/146755/1/SIS2023_Wallenius_163-168.pdf

Sisäympäristön puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet : mitä tiedämme nyt?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari