Characterization of Microbiological Quality of Whole and Gutted Baltic Herring

There is growing interest in Baltic herring (Clupea harengus membras) and other undervalued, small-sized fish species for human consumption. Gutting or filleting of small-sized fish is impractical; hence, the aim of this study was to explore the suitability of the whole (ungutted) herring for food use. The microbiological quality of commercially fished whole and gutted herring was analysed with culture-dependent methods combined with identification of bacterial isolates with MALDI-TOF Mass Spectrometry and culture-independent 16S rRNA gene amplicon sequencing. Whole and gutted herring had between 2.8 and 5.3 log(10) CFU g(−1) aerobic mesophilic and psychrotrophic bacteria and between 2.2 and 5.6 log(10) CFU g(−1) H₂S-producing bacteria. Enterobacteria counts remained low in all the analysed herring batches. The herring microbiota largely comprised the phyla Proteobacteria, Firmicutes, and Actinobacteria (71.7% to 95.0%). Shewanella, Pseudomonas, and Aeromonas were the most frequently isolated genera among the viable population; however, with the culture-independent approach, Shewanella followed by Psychrobacter were the most abundant genera. In some samples, a high relative abundance of the phylum Epsilonbacteraeota, represented by the genus Arcobacter, was detected. This study reports the bacterial diversity present in Baltic herring and shows that the microbiological quality was acceptable in all the analysed fish batches

Kaiken takana on laadukas raaka-aine – Silakan laadun mittausmenetelmät

Kalatalouden innovaatio-ohjelma Blue Products keskittyy kotimaisen kalan arvon lisäämiseen kehittämällä alihyödynnettyjen kalojen, kuten silakan ja särkikalojen käyttöä elintarvikkeissa ja uusissa, innovatiivisissa korkean lisäarvon erikoistuotteissa. Kuluttajien kiinnostus silakkaa ja särkikaloja kohtaan ympäristöystävällisenä ja terveellisenä ruokana on viime aikoina kasvanut, mutta toisaalta samaan aikaan yrityskentältä ja kuluttajilta on tullut viestiä silakan laadun vaihtelusta ja liian heikosta säilyvyydestä. Sekä perinteistä ruokakäyttöä että innovatiivisempia tuotteita varten kalan laadun onkin oltava erinomainen. Jotta silakan laatua pystytään parantamaan, pitää laatu pystyä mittaamaan numeerisesti kalastusalukselta kauppaan. Tässä raportissa arvioidaan erilaisten mittausmenetelmien soveltuvuutta silakan laadun määrittämiseksi kalaketjun eri vaiheissa ja tarvetta uusille pikamenetelmille laadun mittaamiseksi.Kuluttajalle laatu näyttäytyy aistittavana laatuna. Kalojen aistinvaraisen laadun tutkimuksessa voidaan käyttää monenlaisia menetelmiä, mutta kalaketjun käyttöön tarvitaan helposti omaksuttava ja mielellään älylaitteessa toimiva yksinkertainen numeerinen mittari. Tällaiseksi voisi soveltua silakalle kehitetty laatuindeksiin perustuva älypuhelinsovellus, joka mukailee ”How fresh is your fish”-sovellusta. Tämän tuomiseksi käytäntöön tarvitaan yhteistyökumppaniksi ohjelmistoyritys. Aistittavan laadun taustatekijät ovat joukko kemiallisia, biokemiallisia, fysikaalisia ja mikrobiologisia ilmiöitä, joiden mittaamiseen löytyy lukuisia menetelmiä. Lupaavilta kalan laadunvalvontaan ja tuoreuden arviointiin prosessoinnissa ja kaupassa vaikuttavat kaupalliset pikamenetelmät kuten ”Freshness checker” ja ”PRECICE® Freshness Assay Kit”, sekä pakattujen tuotteiden kohdalla erilaiset värimuutokseen perustuvat kemosensitiiviset sensorit, jotka viestivät kalan laadusta sekä kuljetuksen että säilytyksen aikana. Kalan sähköisten ominaisuuksien muutoksiin perustuvat Torrymeter sekä Fischtester VI ovat edelleen käyttökelpoisia, kaupallisesti saatavia, koko ketjun seurantaan soveltuvia kalan tuoreusmittareita, mutta ne ovat epäherkkiä ja alttiita erilaisille virhemittauksille. Sähkökemiallinen impedanssispektrosopia (EIS) antaa kalan koostumuksesta tarkempaa informaatiota. Tämän menetelmän mahdollisuuksia silakan laadun mittaamiseen tullaan testaamaan Blue Products -ohjelman jatkotutkimuksissa. Erilaiset kuvantamistekniikat, kuten hyperspektrikuvantaminen, tarjoavat mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia kalan laadun määrittämiseksi ja esimerkiksi kalansaaliin lajitteluun laadun perusteella. Kuvantamistekniikka on vielä nykyisellään melko kallista, mutta toisaalta kuvantamismenetelmät ovat jo vakiinnuttaneet asemansa laajasti teollisuuden eri aloilla ja elintarviketeollisuudessa laaduntarkkailussa.</p

An outbreak of Streptococcus equi subspecies zooepidemicus associated with consumption of fresh goat cheese

BACKGROUND: Streptococcus equi subspecies zooepidemicus is a rare infection in humans associated with contact with horses or consumption of unpasteurized milk products. On October 23, 2003, the National Public Health Institute was alerted that within one week three persons had been admitted to Tampere University Central Hospital (TaYS) because of S. equi subsp. zooepidemicus septicaemia. All had consumed fresh goat cheese produced in a small-scale dairy located on a farm. We conducted an investigation to determine the source and the extent of the outbreak. METHODS: Cases were identified from the National Infectious Disease Register. Cases were persons with S. equi subsp. zooepidemicus isolated from a normally sterile site who had illness onset 15.9-31.10.2003. All cases were telephone interviewed by using a standard questionnaire and clinical information was extracted from patient charts. Environmental and food specimens included throat swabs from two persons working in the dairy, milk from goats and raw milk tank, cheeses made of unpasteurized milk, vaginal samples of goats, and borehole well water. The isolates were characterized by ribotyping and pulsed-field gel electrophoresis (PFGE). RESULTS: Seven persons met the case definition; six had septicaemia and one had purulent arthritis. Five were women; the median age was 70 years (range 54–93). None of the cases were immunocompromized and none died. Six cases were identified in TaYS, and one in another university hospital in southern Finland. All had eaten goat cheese produced on the implicated farm. S. equi subsp. zooepidemicus was isolated from throat swabs, fresh goat cheese, milk tank, and vaginal samples of one goat. All human and environmental strains were indistinguishable by ribotyping and PFGE. CONCLUSION: The outbreak was caused by goat cheese produced from unpasteurized milk. Outbreaks caused by S. equi subsp. zooepidemicus may not be detected if streptococcal strains are only typed to the group level. S. equi subsp. zooepidemicus may be a re-emerging disease if unpasteurized milk is increasingly used for food production. Facilities using unpasteurized milk should be carefully monitored to prevent this type of outbreaks

Con acc. -profiilikonsertti : ajatuksia poikkitaiteellisen konsertin toteuttamisesta

Kaksiosaisen opinnäytetyöni kirjallinen osa käsittelee Ajassa 2010! -festivaalilla järejstetyn Con acc. -profiilikonsertin suunnittelua ja toteutusta sekä videotaiteen ja aikamme musiikin yhdistämisen mahdollisuuksia. Työhöni teososa on konsertin DVD-taltiointi. Konsertin lähtökohtana oli harmonikalle sävelletyn nykymusiikin esittäminen sekä puhuttelevan kokonaisuuden aikaan saaminen. Kuvailen tässä työssä konsertin suunnitteluprosessia ja niitä keinoja, joita käytettiin musiikin tunnelman välittämisen tukena. Konsertin osana nähtiin videoteos, jonka tilaamisesta kerron tässä työssä. Pohdin musiikkiesityksen puhuttelevuuden rakentumista syventyen puhuttelevuuden käsitteeseen sekä musiikin kokonaisvaltaiseen keholliseen kokemiseen kuuntelutilanteessa. Tarkastelen myös videotaiteen ja nykymusiikin yhdistämisen mahdollisuuksia taide-esityksissä.The written part of my thesis covers the planning and production of the Con acc. Concert which was arranged as part of the Ajassa 2010! Festival and the possibilities of mixing video art and contemporary music. The thesis includes a DVD recording of the concert. The starting point for the concert was to perform contemporary music composed for the accordion and to work out an entity that would speak to the audience. In this work I report on the planning process of the concert and the means that were used to help music to evoke certain feelings in the listeners. I also describe the process of commissioning a video art piece to be shown at the concert. To reflect on how to forge an affective music performance I discuss the concept of affectivity and how music can be experienced with the whole body. I also explore the possibilities of mixing video art and contemporary music in an artistic performance

ServiceDesk-portaalin asiakaslähtöinen päivittäminen : Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella Laurean ServiceDesk-Portaali asiakasystävällisemmäksi. Portaali on tarkoitus toteuttaa laadittavan suunnitelman pohjalta. Työn tilaajana oli Laurea-ammattikorkeakoulun ServiceDesk. Tavoitteena oli määritellä ohjepankki, joka kannustaisi henkilökuntaa ja opiskelijoita lukemaan ohjeita. Ohjepankin on tarkoitus vähentää tukipalveluiden henkilökunnan työtaakkaa. Samalla kaikki ohjeet olisivat samassa paikassa kaikkien laurealaisten nähtävissä. ServiceDesk-portaalin tietoperustana toimi kokemusperäinen tieto sekä teoreettinen tieto. Suunnitteluvaiheessa haastateltiin Laurean työntekijöitä sekä pidettiin työpaja valituille henkilöstön jäsenille. Suunnitelman laatimiseen ja viimeistelyyn osallistui ennen tilaajalle luovuttamista myös ServiceDeskin henkilöstöä. Työn tuloksena valmistui suunnitelma toteutusta varten. Ohjepankki tulee olemaan selkeä ja helposti luettavissa oleva. Kategorisointi tehtiin selvemmäksi, jolloin henkilöstö löytää ohjeet aikaisempaa helpommin.The objective of this functional thesis is to design a more user - friendly Laurea ServiceDesk Portal, which is supposed to be easy to execute according to this plan. The thesis was commissioned by Laurea UAS ServiceDesk. The objective was to define a knowledge base, which would encourage the personnel and the students of Laurea to read more guides. The purpose of the knowledge base is to decrease the workload of the support personnel. At the same time all the guides would be in the same place for all Laurea personnel and students to see. The knowledge for ServiceDesk Portal was acquired through experience and theoretical information. In the planning phase, certain Laurea employees were interviewed, and a workshop was conducted. Some ServiceDesk employees were part of conducting and finishing the design before it was given to the commissioner. As a result of this thesis, a plan was created to be carried out. The knowledge base will be clear and easy to read. The categorization was made clearer, so personnel will find the guides more easily

Characterization of microbiological quality of Baltic herring

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kokonaisen ja peratun Itämeren silakan mikrobiologista laatua eri vuodenaikoina. Tutkimuksessa käytettiin perinteisiä viljelypohjaisia menetelmiä, joissa bakteeri-isolaatit tunnistettiin MALDI-TOF MS -menetelmällä. Lisäksi silakan mikrobiomia kartoitettiin 16S rRNA -geenin kohdennetulla sekvensoinnilla. Bakteerimäärät olivat hyväksyttävissä rajoissa kaikkina vuodenaikoina lukuun ottamatta H2S:ä tuottavia bakteereja, joiden määrä ylitti suositetun 5 log10 pmy g-1:n raja-arvon kahdessa tutkitussa näyte-erässä. Sekä viljelypohjaisilla menetelmillä että 16S rRNA -geenin kohdennetulla sekvensoinnilla havaittiin, että kokonaisen ja peratun silakan mikrobiomi koostui suurelta osin gammaproteobakteereista. Shewanella, Pseudomonas ja Aeromonas olivat yleisimmät MALDI-TOF MS -menetelmällä tunnistetut bakteerisuvut, kun taas 16S rRNA -geenin kohdennetulla sekvensoinnilla Shewanella ja Psychrobacter olivat suhteellisesti eniten edustettuina. Suurimpia mikrobien pääjaksoja olivat lisäksi firmikuutit ja aktinobakteerit, ja osassa näytteistä myös Epsilonbacteriaeota, jossa yleisin bakteerisuku oli Arcobacter. Tässä tutkimuksessa havaittujen silakkaerien mikrobiologisen laadun vaihtelun ei voitu katsoa johtuvan vuodenajasta. Siksi tutkimuksen jatkoksi ehdotettiin pidempää tarkastelujaksoa, jossa otettaisiin huomioon mahdollisesti silakan laatuun vaikuttavat ympäristötekijät, kuten kalastuspaikka ja veden laatu.This study aimed to investigate the microbiological quality of the whole and gutted Baltic herring at different seasons by traditional culture-dependent methods combined with the identification of bacterial isolates by MALDI-TOF MS. Additionally, the microbiome of the herring was characterized by culture-independent 16S rRNA gene amplicon sequencing. Bacterial counts were within acceptable limits at all seasons although the H2S-producing bacteria levels were above the recommended level of 5 log10 CFU g-1 at two sampling points. With the culture-dependent methods and the sequencing of the 16S rRNA gene, the microbiome of the whole and gutted herring was dominated by the bacterial class Gammaproteobacteria. Shewanella, Pseudomonas, and Aeromonas were the most frequently isolated genera among the viable population identified with MALDI-TOF MS. With the culture-independent approach, Shewanella followed by Psychrobacter were the most abundant genera. Additionally, a high relative abundance of the phyla Firmicutes and Actinobacteria and, in some samples, Epsilonbacteriaeota represented by the genus Arcobacter, was detected. Variances in the microbiological quality of different herring batches observed in this study could not be attributed to the season. Therefore future research through a longer period was proposed, including data on the environmental factors, such as the fishing location and the water quality, possibly affecting the quality of the herring

Vuorovaikutteista teknologiaa opiskelleiden toimenkuvat ja koulutuksen kehittäminen

Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy kartoittamaan missä ja minkälaisissa työtehtävissä vuosien 2000–2006 välillä Tampereen yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitokselta, sekä tietojenkäsittelyopista että erityisesti vuorovaikutteisen teknologian maisteriohjelmasta valmistuneet opiskelijat ovat tällä hetkellä. Kyselytutkimuksella selvitettiin mitä taitoja heiltä työssä tällä hetkellä vaaditaan ja miten tyytyväisiä he ovat opiskelussa saatuihin tietoihin suhteessa työn vaatimuksiin. Kyselytutkimuksen perusteella saatiin esiin kehityskohteita nykyisen koulutuksen kehittämiselle. Tulosten perusteella kyseiset valmistuneet ovat työllistyneet hyvin koulutusta vastaavaan työhön heti valmistumisen jälkeen ja he tekevät joko yleisesti ohjelmistosuunnitteluun tai käytettävyyteen liittyvää työtä. Työssään heiltä vaaditaan useiden teknisten taitojen lisäksi myös monia yleisiin työelämävalmiuksiin liittyviä taitoja. Tärkeätä koulutuksen kehittämiselle ovat monipuolisuuden ja käytännönharjoittelun lisääminen siten, että koulutus vastaa työelämän todellisia tarpeita. Tutkimuksen mukaan hyvän IT-alan ja käytettävyysalan koulutuksen tulisi tarjota sekä yleisten työelämävalmiuksien että ohjelmistokehityksen ja projektinhallintataitojen harjoittelua käytännössä, laajaa perusteknistä osaamista, käytettävyystyössä vaadittavia taitoja teknisen osaamisen ohella ja vapautta valita erityisosaamisalueita tukien opiskelijan omia mielenkiinnon kohteita. Avainsanat ja -sanonnat: käytettävyys, käyttäjälähtöinen suunnittelu, käytettävyyden alan työnkuva, toimenkuva, toimenkuvatutkimus, koulutuksen kehittämine

Kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeet sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuus : Lykky-hankkeen kyselytutkimuksen raportti

Lykky (Liiketoimintaosaamista hyvinvointialalle ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä koulutusyhteistyöllä) on Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallinnoima hyvinvointialaa ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä edistävä ja kehittävä koulutushanke. Hanketta osatoteuttaa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Ylivieska. Lykky-hanke toteutti projektisuunnitelman mukaisesti kyselytutkimuksen niille yhdistyksille, joilla oli hyvinvointiin liittyvää toimintaa. Kysely keskittyi yhdistysten osaamis- ja kehittämistarpeiden kartoittamiseen sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuuden selvittämiseen. Raportissa julkaistaan kyselyn tuloksia. Samalla siinä pohditaan kolmannen sektorin toimintaympäristön muutosta. Tuloksista käy ilmi, että yhdistyksissä kaivataan lisää osaamista ja koulutusta yleiseen yhdistystoimintaan (esimerkiksi lakiasioihin) ja yhdistysten toiminnan sisältöihin (esimerkiksi vertaisohjaajakoulutus). Hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi tarvitaan eniten koulutusta palvelujen suunnitteluun, myyntiin ja markkinointiin. Kehittämisen suurimpina esteinä koettiin ajan ja rahan puute. Käsitteistä sosiaalinen yrittäjyys oli yhteiskunnallista yrittäjyyttä tunnetumpi. Kyselyyn vastasi kolmekymmentä yhdistystä

Vastuullista yrittäjyyttä hyvinvointialalle : koulutuksen malli

Vastuullista yrittäjyyttä hyvinvointialalle –koulutuskokonaisuuden taustalla on ollut tavoite toteuttaa erityisesti hyvinvointialalle räätälöityä joustavaa ja monimuotoista täydennyskoulutusta. Tämä koulutuksen malli tarjoaa käytännön työkalupakin, jota voidaan hyödyntää hyvinvointialan tai vastuullisen liiketoiminnan koulutuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Koulutus voidaan toteuttaa koulutuskokonaisuutena tai sitä voi soveltaa vapaasti myös pienempinä osioina erilaisten ryhmien tarpeiden mukaan. Koulutus on tarkoitettu hyvinvointialan yrittäjiksi aikoville sekä alalla toimiville yrittäjille. Koulutus soveltuu hyvin myös julkisella sektorilla työskenteleville esimerkiksi yrittäjyys- tai johtamisosaamisen lisäämiseksi. Kolmannen sektorin toimijoille koulutuksesta on hyötyä yhdistyksen aloittaessa tai kehittäessä palvelutuotantoaan tai liiketoimintaansa. Koulutuksen malli sisältää koulutusosiot ja kertoo opetuksen sisällöistä. Lisäksi malli antaa vinkkejä onnistuneen opetuksen lähtökohtiin, koulutuksen markkinointiin ja koulutuksen arviointiin. Koulutus koostuu kuudesta osiosta: hyvinvointialan yrittäjäksi (3 op), liiketoiminnan suunnittelu ja kehittäminen (8 op), markkinointi osana liiketoiminnan kehittämistä (5 op), talouden suunnittelu ja seuranta (7 op), hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja johtaminen (4 op) ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys (3 op). Koulutuksen malli on toteutettu osana Lykky-hanketta (Liiketoimintaosaamista hyvinvointialalle ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä koulutusyhteistyöllä) Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Ylivieskan yhteistyönä

Omahoitajana lapsen rinnalla : Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen omahoitajien arvioimana Vaalijalan kuntoutuskeskuksen lastenosastoilla

Huotari, Eveliina, Nykänen, Jaana & Musakka, Suvi. Omahoitajana lapsen rinnalla. Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen omahoitajien arvioimana Vaalijalan kuntoutuskeskuksen lastenosastoilla. Pieksämäki, syksy 2009, 43s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata omahoitajuuden toteutumista Vaalijalan kuntoutuskeskuksen lastenosastoilla. Ensimmäisenä tutkimustehtävänä oli selvittää, miten yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat Vaalijalan kuntoutuskeskuksen lastenosastojen omahoitajien arvioimina. Toisena tutkimustehtävänä oli selvittää, miten omahoitajuus toteutuu Vaalijalan kuntoutuskeskuksen lastenosastoilla. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee kehitysvammaisen lapsen toimintakykyä sekä kehitysvammaista lasta osana perhettä ja hoitoyksikköä. Lisäksi teoriaosa koostuu yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden ja omahoitajuuden toiminnan kuvaamisesta. Teoriaosassa käsitellään myös perhehoitotyötä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi taustakysymyksiä, väittämiä ja yhden avoimen kysymyksen. Kyselylomake ja saatekirje lähetettiin Vaalijalan kuntayhtymän kuntoutuskeskuksen ylihoitajalle. Hän toimitti kyselyn neljällä lastenosastolla toimiville omahoitajille (n=45). Kyselyyn vastasi 31 omahoitajaa (n=31). Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS for Windows -ohjelman avulla. Tutkimustulosten mukaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat tutkimuksessa mukana olleilla lastenosastoilla pääsääntöisesti hyvin. Tulokset osoittivat yksilöllisen hoitosuunnitelman ohjaavan omahoitajan toimintaa. Tulosten mukaan suurin osa omahoitajista koordinoi oman potilaan hoitoa ja kuntoutusta. Suurimmaksi ongelmaksi tuloksista nousivat esille hoitajien ajanpuute ja liian vähäiset resurssit. Tutkimustuloksista esille nousi erityisesti tiedonkulkuun ja vastuuseen liittyviä vaikeuksia. Kehittämiskohteeksi tulosten perusteella esitetään tiedon jakamista lapsen hoitotyön suunnitelmasta ja hoidosta toisille hoitajille, jolloin voitaisiin turvata hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa kokonaisvaltaista hoitoa joka työvuorossa. Kehitettäväksi ehdotetaan myös työntekijöiden työajan koordinointia, jolloin hyvällä työajan suunnittelulla voitaisiin parantaa yksilövastuisen hoitotyön toteutumista. Asiasanat: kehitysvammainen lapsi, yksilövastuinen hoitotyö, omahoitajuus, kvantitatiivinen tutkimusEveliina Huotari; Jaana Nykänen and Suvi Musakka Personal Careworker Standing by the Child. Realisation of Carework Based on Individual Responsibility as Assessed by Personal Careworkers at the Vaalijala. Rehabilitation Centre’s Children’s Wards 43 p., 2 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Autumn 2009. Diakonia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Bachelor of nursing. The objective in this study was to describe the realisation of personal carework at the Vaalijala Rehabilitation Centre’s Children’s Wards. The first study task was to clarify the principles involved in the realisation of the principles of carework based on individual responsibility as assessed by the personal careworkers at the Children’s Wards at the Vaalijala Rehabilitation Centre. The second study task was to clarify how individual carework is realised at the Centre’s Children’s Wards. The theory part of this final work addressed the matters of the functional ability of disabled children and the matter of the disabled child as a family member and part of the care unit. Furthermore, the theory part includes a depiction of the principles of carework based on individual responsibility and of the functioning of personal carework. The theory also addressed the matter of family carework. The study material was collected by means of a questionnaire containing background questions, various statements, and one open-ended question. The questionnaire and the covering letter were sent to the head nurse of the Vaalijala Rehabilitation Centre. She passed on the questionnaire to the careworkers (n=45) working at four Children’s Wards. The questionnaire was responded to by 31 personal careworkers (n=31). The study material was then analysed using the SPSS for Windows software. The study results indicated that the principles of carework based on individual responsibility are, as a rule, realised well at the Children’s Wards covered by the study. The results also indicated that individual carework plans are steering the work done by personal careworkers. According to the results, the majority of personal careworkers co-ordinate the care and rehabilitation of their personal patients. The main shortcomings turned out to be the careworkers’ lack of time and inadequate resources. The results underscore the difficulties related especially to responsibility and to the passage of information. Based on the results, we propose that development efforts be focused on providing the other careworkers with information on individual children’s carework plans and care, whereby it would be possible to ensure, during every shift, the realisation of comprehensive care based on the carework plan. It is also proposed that the workers' working hours be co-ordinated, thereby enabling improved carework based on individual responsibility. Keywords: mentally handicapped child, carework based on individual responsibility, personal careworker, quantitative stud