Learning global journalism: A course on journalism on developing countries in Africa and the Finnish freelance journalism market

A group of Finnish journalism students travelled to Zambia, Africa in November 2007. The field trip was a culmination for a course in journalism on developing  countries. The starting points reflected the practices and models of the research-based approach to learning. The role of the students was twofold: they were students as well as journalists. The aims were, to deepen the students’ understanding of current issues in developing countries, their visibility and treatment in the media and of actors in development cooperation and to produce journalism on developing countries for the domestic media. In this article, first, the students’ views on what they consider as good  journalism on developing countries, based on the observations they made during their trip, is analysed. Secondly, the students’  experiences on what they learned about journalism practices on developing countries during their writing processes are analysed, and also their observations on the ideals and practices of freelance journalism when selling their own stories. The data analysed includes participant-observation from the field trip in Zambia and qualitative research interviews conducted with the students after the trip. The article highlights the importance of students’ own role in directing their field work, involving goal setting, questioning and self-evaluation of the knowledge gained. It also sheds light on how research and experience-based learning in a developing country and an unfamiliar culture can contribute to a comprehensive way of learning. In this case alternative ideas how issues about developing countries could be evaluated and represented in western local and national media

Renegotiating the Journalism Profession in the Era of Social Media : The Case of Finnish, Namibian, Tanzanian and Zambian Students

Peer reviewe

Participation and the Blurring Values of Journalism

Peer reviewe

Yleisön palvelu markkinaehtoistuvan median journalistien itseymmärryksessä

Artikkelissa tarkastellaan toimittajahaastattelujen kautta yhden journalistien keskeisen ammatillisen ihanteen, yleisön palvelun, uudelleenneuvottelua historiallisena ja kontekstuaalisena prosessina. Tätä tutkitaan analysoimalla, millaisina journalismin tekemisen horisontteina sanomalehtien toimittajat näkevät voimistuneen bisneksen etujen sekä demokratian ja kansalaisuuden tukemisen, sekä miten niiden tuottamat yleisön palvelun käytännöt leikkaavat toisiaan. Tähän liittyen tarkastellaan, miten journalisteille tarjolla oleva itseymmärrys on entistä liikkuvampi ja ambivalentti: miten se kattaa monitahoisia, toisiinsa limittyviä ja törmääviä yleisön palvelun velvoitteita, tiedon välityksestä viihdyttämiseen ja valtauttamiseen. Itseymmärryksen uudelleenneuvottelu paikannetaan artikkelissa myös osaksi valtasuhteiden, autonomisuuden ja sananvallan uudelleenneuvottelua mediayritysten sisällä, erityisesti journalististen ihanteiden voimistuvaan yritys- ja organisaatiokohtaiseen ja päällikkövetoiseen neuvotteluun. Tällä nähdään olevan seurauksia toimittajien työtyytyväisyyden ja uudistuksiin sitoutumisen kannalta. Artikkelissa kaivataan lisää tutkimusta ja keskustelua erityisesti mediaorganisaation ja journalististen arvojen ja työskentelykulttuurien eroista ja yhtymäkohdista. Se voisi auttaa toimittajia tasapainottamaan osaksi ristiriitaisilta vaikuttavia vastuita ja tuottamaan dialogisia uudistamiskäytäntöj

Toimittajien rajankäyntejä ammattilaisista ja amatööreistä journalismin tuotannossa

Artikkelissa tarkastellaan, millaiseksi suomalaisten sanomalehtitoimittajien ymmärrys yleisöstä journalismin tuottamisessa on rakentumassa sekä miten journalistisen profession moderni käsitys hyvän journalismin käytännöistä peilautuu journalismia ja yleisön osallistumista koskevaan neuvotteluun 2010-luvun taitteessa. Artikkelin teoreettinen tausta ja keskustelu pohjaavat journalismin ja diskurssin tutkimukseen. Aineistona ovat 20 sanomalehtitoimittajan laadulliset haastattelut. Niitä analysoidaan diskursiivisesti: aineistosta on erotettu ammattimaisen uutistuotannon diskurssi sekä valvotun kansalaiskeskustelun diskurssi. Niiden yhdessä katsotaan rakentavan professionaalisen journalismin diskurssia. Huomio analyysissä kohdentuu siihen, miten toimittajat määrittelevät journalistien sekä yleisön roolit ja tehtävät sanomalehden tuotannossa sekä millaiset ammattitaidon ja osallistumisen kriteerit ja käytännöt tällöin rakentuvat. Journalistinen ammattitaito sidotaan tutkituissa sanomalehdissä ensisijaisesti modernin journalismin ihanteiden mukaisiin uutiskäytäntöihin. Lukijoiden aktiivisuus keskustelupalstoilla ja journalistisen työprosessin apuvoimana nähdään positiivisena asiana, mutta diskurssit rakentavat rajaa journalismin ja ”ei-journalismin”, journalismin ja kansalaiskeskustelun sekä ammattilaisen ja amatöörin välille. Kysymys lukijoiden osallistumisesta on maakuntalehdissä myös resurssikysymys. Analyysi viittaa edelleen siihen, että kilpailevat journalismikäsitykset synnyttävät hybridejä ihanteita ja uutiskäytäntöjä, joissa limittyvät niin objektiivisuuden ja riippumattomuuden kuin orastavan osallistumisenkin ihanteet.Artikkelissa tarkastellaan, millaiseksi suomalaisten sanomalehtitoimittajien ymmärrys yleisöstä journalismin tuottamisessa on rakentumassa sekä miten journalistisen profession moderni käsitys hyvän journalismin käytännöistä peilautuu ajankohtaiseen journalismia ja yleisön osallistumista koskevaan neuvotteluun. Artikkelin teoreettinen tausta ja keskustelu pohjaavat journalismin ja diskurssin tutkimukseen. Aineistona ovat 20 sanomalehtitoimittajan laadulliset haastattelut. Niitä analysoidaan diskursiivisesti: aineistosta on erotettu ammattimaisen uutistuotannondiskurssi, jossa määritellään niin uutisjournalismia kuin kansalaiskeskustelua. Huomio analyysissä kohdentuu siihen, miten toimittajat määrittelevät journalistien sekä yleisön roolit ja tehtävät journalismin tuotannossa sekä millaiset ammattitaidon ja osallistumisen kriteerit ja käytännöt tällöin rakentuvat. Ammattimaisen uutistuotannon diskurssille on leimallista, että se rakentaa rajan journalismin ja ’ei-journalismin’, kansalaiskeskustelun sekä ammattilaisen ja amatöörin välille. Analyysi kertoo kuitenkin myös murtumakohdista: toimittajien työn kohde, journalismi, oli muutoksessa ja hahmottui toimituksessa heterogeenisesti ja ristiriitaisesti. Kilpailevat ja keskenään ristiriitaiset journalismikäsitykset synnyttävät hybridejä ihanteita ja uutiskäytäntöjä, jotka resonoivat niin professionaalisen journalismin vaatimaa objektiivisuutta ja riippumattomuutta kuin orastavaa osallistumisenkin ihannetta.Peer reviewe

Use of Development Dialogues in Learning and Changing Journalism Practice

This article analyses how the author’s case study experimented with the interventionist development dialogue method in journalism practice. Journalistic work is conceptualized as a network of multivoiced, contradictory, historically changing and artefact-mediated activity systems. Through the use of development dialogue, the study tried to understand and facilitate the innovation, change and expansive learning that take place in and for journalistic work. The data includes collaboration between the researcher and four Finnish newspaper journalists, prior- and post-intervention interviews, and diaries kept by the journalists. The data were analysed using the methods of qualitative text analysis. The case study indicates that an interventionist research approach which focuses on journalists’ personal experiences and needs, and which makes use of concrete development tasks, is of value to them. It fosters imagination and creation of novel journalistic and discursive practices to reflect, understand and pursue journalism. As power relations and control impinged on and were manifested in the research process, the development task-oriented interventionist research approach calls for a deep evaluation from the viewpoint of power relations within an activity system and about the question of political aim of interventionist research approach.Peer reviewe

A future of journalism beyond the objectivity-dialogue divide? : Hybridity in the news of entrepreneurial journalists

As pioneers of new ideas and practices, many entrepreneurial journalists spearhead the change of journalism towards hybridity. By applying appraisal theory, this article examines a hybrid of objectivity and dialogue in daily news articles by five entrepreneurial journalism outlets – Axios, MustRead, National Observer, The Skimm and the Voice of San Diego. For comparative purposes, a dataset from three legacy media outlets was also analysed. The results show that the entrepreneurial journalism outlets employ journalistic dialogue in otherwise stylistically objective news texts notably more often than do legacy media outlets. Dialogic registers provide subtle, non-partisan assessments of events and issues and make the news more informal. Such a hybrid form of journalism serves the functions of sense-making, establishing an interpersonal connection between ‘private’ audiences and ‘public’ news, and connecting journalism with fields outside of its core. By doing so, the hybrid journalism of entrepreneurial journalists offers a distinctive vision of the futures of news journalism.Peer reviewe

Towards (Hyper)Local Public Sphere : Comparison of Civic Engagement across the Global North

The role of hyperlocal media is of increasing relevance as traditional local journalism experiences a decline due to centrali‐sation and consolidation. The affordances of Internet and digital technologies also enable hyperlocal initiatives to enhancecivic engagement in localities and serve as a place and resource for local deliberative processes. This study examines howthe aims, perceptions and practices of hyperlocal media vary in three countries of the Global North—Sweden, Finland andRussia—and what implications this has for connectedness and civic engagement in local public spheres. The context ofdifferent media systems and local political regimes help to explore possibilities and limitations of hyperlocals as agentsof place‐oriented civic engagement. The data includes interviews with practitioners and analysis of selected hyperlocalmedia. Our results indicate that hyperlocal media practitioners in all three countries aim to provide local people and com‐munities with a voice, and to enhance resident engagement in local life. We reveal three civic roles of hyperlocal media:(i) information provider, (ii) community builder, and (iii) civic mediator. Practices of civic engagement used by hyperlocalmedia range from relying on civic journalism to fostering civic debates and can be classified in two main categories: civicinformation and civic debate and interaction. The perceptions and practices of these hyperlocal media are, to some extent,similar because of comparable changes and challenges regarding the local media and public spheres. At the same time,the perceptions of civic roles vary, reflecting both the developments and differences in the countries’ media spheres andpolitical regimes. This research raises a critical question about hyperlocal practitioners’ understanding of their own rolesand aims, and in addition, how differences in media cultures and local regimes affect their performance as agents of localpublic spheresPeer reviewe

Finnish Journalism Students : Stable Professional Ideals and Growing Critique of Practice

The chapter examines Finnish students´motives for studying journalism and their perceptions of the profession. The material is based on surveys to first year students 2005, 2008 and 2012.Peer reviewe