A Community of Prestige: A Social History of the Cosmopolitan Elite Class in Colonial Singapore

Ph.DDOCTOR OF PHILOSOPH

Co-using Infrastructure for Sustainability in Maritime Transports

Sustainable transportation systems require optimal co-use of infrastructure. Different means of transportation use infrastructure for its operations. At certain points these means of transportation utilizes the same infrastructure, such as e.g. passages on or under bridges, which require co-modal coordination. To create means for such coordination, situational awareness needs to be established among involved actors by digitalization and principles for information sharing. In this short paper, a co-modal transport system, GOTRIS (Göta Älv River Information Services), is used as a basis for a deeper understanding of the challenges for reaching an optimal co-use of infrastructure. By integrating information from maritime transports as one source in this coordination effort, sustainable transportation systems can be reached. This challenge is formulated in a research question and a preferred approach is stated

Antitrust, the Gig Economy, and Labor Market Power

The purpose of the current study was to develop and validate an automatic algorithm for classification of cross-country (XC) ski-skating gears (G) using Smartphone accelerometer data. Eleven XC skiers (seven men, four women) with regional-to-international levels of performance carried out roller skiing trials on a treadmill using fixed gears (G2left, G2right, G3, G4left, G4right) and a 950-m trial using different speeds and inclines, applying gears and sides as they normally would. Gear classification by the Smartphone (on the chest) and based on video recordings were compared. Formachine-learning, a collective database was compared to individual data. The Smartphone application identified the trials with fixed gears correctly in all cases. In the 950-m trial, participants executed 140 ± 22 cycles as assessed by video analysis, with the automatic Smartphone application giving a similar value. Based on collective data, gears were identified correctly 86.0% ± 8.9% of the time, a value that rose to 90.3% ± 4.1% (P < 0.01) with machine learning from individual data. Classification was most often incorrect during transition between gears, especially to or from G3. Identification was most often correct for skiers who made relatively few transitions between gears. The accuracy of the automatic procedure for identifying G2left, G2right, G3, G4left and G4right was 96%, 90%, 81%, 88% and 94%, respectively. The algorithm identified gears correctly 100% of the time when a single gear was used and 90% of the time when different gears were employed during a variable protocol. This algorithm could be improved with respect to identification of transitions between gears or the side employed within a given gear

Psychophysiological methods

In this section, Journalistica puts a spotlight on research methods used in journalism studies and/or journalism practice. Listen to the Journalistica podcast episode about this article on Spotify or in your browser.&nbsp

GOTRIS - Göta Älv River Information Services Final report - Swedish

GOTRI

Sensitivity study of seismic hazard prediction in Finland (SENSEI)

Abstract This report is a summary of earthquake hazard sensitivity assessments for Finnish nuclear power plant sites. In this research project, the impact of the input data parameters and modelling method choices of probabilistic earthquake risk assessments on the earthquake risk of Finnish nuclear power plant sites were studied. The latest hazard assessments of the three current and planned nuclear plant sites in Finland were used as reference data. The purpose was not to re-assess old estimates, but to find out which reasons have caused uncertainty and variation between hazard estimates. There were three parties in the project: The national radiation authority of Finland (STUK), a domestic calculation group responsible for making calculation models and calculations, and a foreign independent expert group. The calculation group had experience in making the previous risk assessments for the licensees and the expert group had experience with the latest calculation methods and an independent perspective on the previous assessments. The calculation team made comparative calculations using new software and attenuation functions also known as ground motion prediction equations (GMPEs). As a rule, the previously used seismic source area zonations were used, but special interest was focused on the seismicity of the rapakivi area near Loviisa. The earthquake catalogue used, was the seismological catalogue maintained by the University of Helsinki. In probabilistic earthquake risk assessments, the Gutenberg-Richter parameters describing seismicity and the applicable GMPE and its fitting to earthquake observations were identified as the most significant parameters causing uncertainties. The reason for this is the absence of strong and even medium-sized earthquakes in Finland, which leads to the parameters being fitted to the very few observations or the use of experience gained elsewhere, which is not necessarily suitable for Finland's hard bedrock conditions. Smaller uncertainties are caused by the maximum and minimum earthquake magnitude values used in the hazard assessment. Topics that can be excluded from assessments in Finland are, for example, soil liquefaction, soil modelling and local soil-induced vibration amplification, since so far, all nuclear facilities are built on bedrock. This assumption may change if small modular reactors (SMR) are built in new plant locations and new foundation conditions. Some expert recommendations for further research in Finland are the creation of a national hazard map to help in the siting of new facilities and the use of the GMPE NGA-East and/or the development of the national GMPE to better reflect local earthquake observations.Tiivistelmä Tämä raportti on yhteenveto maanjäristyshasardiarvion herkkyystarkasteluista suomalaisille ydinvoimalaitospaikoille. Tutkimusprojektissa selvitettiin todennäköisyyspohjaisten maanjäristyshasardiarvioiden lähtötietoparametrien ja mallinnustapavalintojen vaikutusta suomalaisten ydinvoimalaitospaikkojen maanjäristyshasardiin. Lähtötietoina käytettiin kolmen suomalaisen nykyisen ja suunnitellun ydinlaitospaikan viimeisimpiä hasardiarvioita. Tarkoituksena ei ollut arvioida vanhoja arviota vaan selvittää, mitkä syyt ovat aiheuttaneet epävarmuuksia ja vaihtelua hasardiarvioiden välille. Projektissa oli kolme osapuolta: STUK, kotimainen laskentaryhmä mallien ja hasardilaskentojen tekemistä varten ja ulkomainen itsenäinen asiantuntijaryhmä. Laskentaryhmällä oli kokemusta aikaisempien hasardiarvioiden tekemisestä ja asiantuntijaryhmällä oli kokemusta uusimmista laskentamenetelmistä ja aikaisemmista arvioista täysin riippumaton näkökulma. Laskentaryhmä teki vertailevat laskennat käyttäen uusia ohjelmistoja ja vaimennusfunktioita (GMPE). Seismiset lähdealuejaot olivat pääsääntöisesti samoja kuin aikaisemmissa hasardiarvioissa, mutta Loviisan rapakivialueen seismisyyteen kohdistettiin erityistä mielenkiintoa. Käytetty maajäristysluettelo eli seismologinen katalogi on Helsingin yliopiston ylläpitämä. Todennäköisyyspohjaisissa maanjäristyshasardiarvioissa merkittävimmiksi epävarmuuksia aiheuttaviksi parametreiksi tunnistettiin seismisyyttä kuvaavat Gutenberg-Richter parametrit ja käytettävä GMPE ja sen sovittaminen maanjäristyshavaintoihin. Syynä tähän on voimakkaiden ja jopa keskisuurten maanjäristysten puuttuminen Suomesta, joten parametrit on sovitettava vähäisten havaintojen perustella tai käytettävä muualta saatua kokemusta, joka ei välttämättä sovellu sellaisinaan Suomen kovaan kallioperään. Pienempiä epävarmuuksia aiheuttavat hasardiarviossa käytettävät maanjäristysmagnitudien maksimi ja minimi raja-arvot. Suomessa arvioista poisrajattavia asioita ovat mm. maaperän nesteytyminen, maaperän mallintaminen ja paikallinen maaperän aiheuttama värähtelyn voimistuminen, koska toistaiseksi kaikki ydinlaitokset on rakennettu peruskalliolle. Tämä tilanne voi muuttua, jos pieniä modulaarisia (SMR) laitoksia rakennetaan uusille laitospaikoille ja uusiin geologisiin olosuhteisiin. Asiantuntijaryhmän suosituksia jatkotutkimuksille Suomessa ovat kansallisen hasardikartan tekeminen uusien laitosten sijoittamisen avuksi sekä NGA-East GMPE:n käyttäminen ja/tai kansallisen GMPE:n kehittäminen vastaamaan paremmin paikallisia maanjäristyshavaintoja.Sammanfattning Denna rapport sammanfattar känslighetsstudier av seismiska hasardanalyser för finska kärnkraftverk. Forskningsprojektet undersökte effekten av indataparametrarna från probabilistiska jordbävningshasarduppskattningar och valet av modelleringsmetoder på jordbävningsrisken på finska kärnkraftsanläggningsplatser. De senaste hasard-uppskattningarna av de tre nuvarande och planerade kärnkraftsanläggningsplatserna i Finland användes som referenser. Syftet var inte att utvärdera tidigare uppskattningar, utan att ta reda på vilka bedömningar som orsakat osäkerheter och variationer mellan hasarduppskattningar. Projektet hade tre parter: STUK, en inhemsk beräkningsgrupp för modelleringen och hasardberäkningar och en utländsk oberoende expertgrupp. Beräkningsgruppen hade deltagit i de tidigare seismiska hasardanalyserna medan expertgruppen hade erfarenhet av de senaste beräkningsmetoderna och hade ett helt oberoende perspektiv mot tidigare uppskattningar. Beräkningsgruppen gjorde jämförande beräkningar med hjälp av nya program och dämpningsfunktioner (GMPE). Som regel användes tidigare seismiska zonindelningar, men rapakivi-området nära Lovisa var av särskilt intresse i känslighetsstudier. Den av beräkningsgruppen använda jordbävningskatalogen upprätthålls av Helsingfors universitet. Gutenberg-Richter-parametrar som beskriver seismiciteten och den tillämpade GMPE och dess anpassning till jordbävningsdata identifierades som de viktigaste parametrarna som orsakar osäkerheter i sannolikhetsbedömningar av jordbävningsrisk. Anledningen till detta är frånvaron av stora och även medelstora jordbävningar i Finland. Därför måste parametrarna uppskattas på basis av få observationer eller av jordbävningsdata från andra håll i världen, vilket inte nödvändigtvis är lämpligt för den hårda berggrunden i Finland. De högsta och lägsta gränsvärdena för jordbävningsstorlekar som används som parametrar i hasarduppskattningar har mindre betydelse. Saker som kan uteslutas från hasarduppskattningar i Finland är t.ex. jordförvätskning, jordmodellering och lokal markinducerad vibrationsförstärkning, eftersom hittills alla kärnkraftsanläggningar har byggts på berggrund. Denna bedömning stämmer inte nödvändigtvis om småskaliga modulära (SMR) anläggningar byggs på nya områden som kan ha annorlunda geologiska förhållanden. Jordbävningsexperter rekommenderar ytterligare forskning i Finland för att framta en nationell hasardkarta som stödjer placeringar av nya anläggningar och tillämpning av NGA-East GMPE eller utveckling av en finsk GMPE som bättre skulle motsvara lokala jordbävningsdata