Holmberg, Nils

Smeds, Sten-Erik

Julkari

"henkinen tasapaino" toivottomassa tilanteessa, ;ossaympäristön tuki puuttuu.Tarvitaanko enää tämän ihmeellisempiä selitvksiäniinkin inhimilliselle toiminnalle kuin juomiselle itsetu-hot arkoi tu ksess a ?Sten-Erik SmedsKommentteja Sten-Erik SmedsilleKun olen artikkelissani kirjoittanut, että "yhtä jayleistä syytä alkoholismiin ei voi olla olemassa" (s. 2lB,kursivoitu), se ei tarkoita, etteikö päihdeongelman takanavoisi olla erilaisia, yksilöllisiä syitä. Sten-Erik Smeds onkuitenkin sitä mieltä, että tällaisia yleisiä, kaikille päihde-ongelmaisille vhteisiä syitä on iövdettävissä. Hänen teks-tinsä viliseekin tämän vuoksi "aina"-yleistyksiä tyyliin"Alkoholisti aina toisaalta kärsii . . .", "Alkoholisti onaina tietoinen . . ." tai "Kun päihdeongelma puhkeaa, seaina . . .". Aina ja iankaikkisestiko?Smeds haluaa eritellä joitakin tekijöitä, joita yleensälöytyy päihdeongelman takaa. Kun alkoholinkäytönsyiksi löytv1' yhtä monta ongelmaa kuirr ihmisen toimin-nalle yleensäkin, Smeds päätyy "erittelyssään" triviali-teetteihin, yleistvksiin, jotka liittyvät melkein minkätahansa oireen ja sen takana olevien ongelmien väliseensuhteeseen. Smeds kirjoittaa, että "oireen takaa on ainalöydettävissä joitakin seikkoja. joita voidaan nimittääjuomisen 'psykologisiksi syiksi"'. Kyllä vain - yleensäminkä tahansa oireen takaa on löydettävissä psykologisiasyitä, tätähän opetetaan jo psykologian approbatur-kurs-seilla. Seuraavissa kappaleissa Smeds tarjoaa yleistyksiä,jotka hänen mielestään liittvvät päihdeongelmiin. Artik-kelissani toteankin, että "alkoholistin taustoja koskevientutkimusten tuloksista voidaan tehdä mitä moninaisim-pia yleistyksiä riippuen siitä. mitä joukkoa on satuttututkimaan. Ainoa vleistys, joka alkoholismin syyteori-oista näyttää jäävän jäljelle, on se, että jokaisen ihmisenalkoholiongelmilla on.jotain tekemistä alkoholin kanssa".Tällä en kiellä yksilöllisten syiden olemassaoloa yksittäis-ten päihdeongelmaisten kohdalla, totean vain, että taus-taltaan päihdeongelmaiset ovat hvvin erilaisia. Kaikissataustoissa esiintyy kuitenkin enemmän tai vähemmänalkoholia.Viittaan tekstissäni I\'{. Beanin näkem-vkseen, .jonkamukaan on olemassa paljon variaatioita sen suhteen,mitä vksilö tüo alkoholisoitumisprosessiinsa. mutta itsealkoholisoituminen on niin voimakas kokemus, että onmahdollista kuvata sen yleiset seuraukset. Eli svyt ovaterilaisia ja yksilöllisiä, kun taas seuraukset ovat pitkäänjatkuneissa päihdeongelmissa yhteisiä ja yleisiä.Smeds esittää vastineessaan m.vös ajatuksen, että alko-holisti aina valitsee itse sairautensaja on tietoinen siitä,että on tuhoamassa itseään hitaasti. En tiedä, mitä alko-holistijoukkoa Smeds tarkoittaa, mutta ilmeistä on, ettäSmeds ei ole kuullut puhuttavan puolustuskeinoista elidefensseistä, joilla ihminen pvrkii palauttamaan psyykki-sen tasapainonsa, niin että pettymysten herättämä mieli-paha ja ahdistus eivät tulisi liian raskaiksi. Näiden kävttösinänsä ei ole epätervettä, vaan kaikki ihmiset käyttävätniita. Yksilöiden välinen ero on siinä, minkälaisiin puo-lustusmekanisrneihin he turvautuvat ja kuinka massiivi-sessa määrässä.r\ddiktion kehittymiseen.ja siitä seuraavan mielipahansäätelvyn liittyr'äi keskeisesti sellaiset defenssit kuin kiel-täminen ("ei puolitoista askia päir'ässä mitenkään hälyt-tävää ole", "kyllä pari kaljaa sopii kelle tahansa"), pro-jektio ("on se kumma että tuo Pekka istuu joka päivätässä kapakassa. onkohan se juoppo?") tai rationalisaa-tion eri muodot ("kohtuus on hvvä kaikissa asioissa, eijuomista pidä kokonaan lopettaa", "tupakoimattomuustekee minut hermostuneeksi", "on ihmisiä jotka juovatvielä enemmän").Kun addiktiivisen kävttäytymisen seuraukset tulevatvakavammiksi, henkilön on jotenkin tehtävä itselleenoikeutetuksi käyttäytvmisen jatkuminen. Edellä mainitutovat keinoja perustella valintaa jatkaa ongelmakäyttäyty-mistä. Harvalla esiintyy sellaisia perusteita kuin "olenpäättänyt tuhota elämäni viinan avulla" tai "olen päättä-nyt syödä itseni yli 100-kiloiseksi". Itse asiassa enem-mistö nristä asiakkaista, joita olen vuosien aikana tavan-nut, ei koe valinneensa yhtään mitään. He katsovat, ettäelämä on kuljettanut heitä sinne tänne ja cttä jotenkinsitä viinaa vaan on tullutjuotua, kun sitä on saatavillajakun kaikki muutkin juovat.C)len tavannut joitakin harvoja ihmisiä, jotka ovattietoisesti päättäneet tuhota elämänsä viinan avulla fiajoilla ei esiinny edellä mainittuja rationalisaatioita),mutta tämä on jäänyt ohimeneväksi oppositiovaiheeksi,joka on liittynyt johonkin separaariokriisiin (esim. vaimolähtenyt, työnantaja antanut potkut). Mutta silloinkinongclmajuominen on ollut kuvassa mukana jo aiemmin.Mikäli oppositiovaihe jää krooniseksi, seurauksena onpahimmassa tapauksessa tie siltojen alle, mutta tämä onniin pitkä ja vaivalloinen tie, että sinne päätyneet ovatharvoin sen tietoisesti valinneet Smedsin tarkoittamassanrerkityksessä.Kriisinäkökulmaa esitellessään Smeds antaa ymmär-tää, että päihdeongelman puhkeaminen aina liittyyjohonkin ajankohtaiseen kriisivaiheeseen, jonka läpikäy-minen sinänsä tekisi juomisen turhaksi. Smeds on ilmei-sesti nähnyt päihdeongelmien "puhkeavan", kun se taasesim. sosiaalisairaalan asiakkailla on monen vuoden tuo-tekehittelyn tulos. Mitä suositukseksi silloin, kun päihde-ongelma on ollut mukana tuottamassa sitä kriisiä, jonkaseurauksena se "puhkeaa"?Nils HolmbergB5

Kommentteja Sten-Erik Smedsille

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128818/ap-1987-2-holmberg.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kommentteja Sten-Erik Smedsille

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari