Seniori365.fi-palvelusivuston kehittäminen

Opinnäytetyössä perehdytään Seniori365.fi-palvelun kehityshankkeeseen ja ikääntymisilmiöön. Suomessa. Työ pohjautuu palveluinnovaation kehitykseen ja palvelumuotoilun teoriaan. Opinnäytetyössä selvitetään ikääntyneiden erilaisia arjen haasteita ja ongelmia sekä perehdytään selvitettyjen ongelmien tukemiseen digitaalisin menetelmin. Espoolaiset ikääntyneet, asiantuntijat ja opiskelijat aloittivat palvelun kehitystyön vuonna 2013. Hankkeen lähtökohtana oli luoda sähköinen palvelutori, joka sisältää palveluja ja informaatiota ikääntyneille ihmisille. Seniori365.fi hanke oli osa InnoEspoo-hanketta, jonka aikana tuotettiin kartoituksia ja haastatteluja ikääntyneiden arjen haasteista ja ongelmista. Palvelukonsepti kehitettiin palvelumuotoilun teorioita hyödyntäen. Palvelukonseptin kehityksessä sovellettiin Gijs Van Wulfenin innovaatioprosessia ja Stefan Moritzin palvelumuotoilumallia sekä palvelumuotoilun yhteiskehittämismallia eli co-creation prosessia. Wulffenin mallista saadaan vastaus kysymykseen: Mitä tehdään? Ja Moritzin mallista: Miten toteutetaan? Kartoitetun tiedon avulla luotiin asiakasprofiileja, joiden avulla pystyttiin luomaan visuaalinen konsepti palvelun sisällöstä. Palvelukonseptia testattiin senioreiden ja asiantuntijoiden kesken, mikä auttoi palvelun kehityksessä. Seniori365.fi-sivusto julkistettiin kesällä 2014. Sivustolla on senioreille suunnattuja palveluita ja tuotteita tarjoavia yrityksiä sekä tietoa ja ajanvietettä. Näitä erilaisia palveluita ja tuotteita tarjoavat lukuisat yritykset, joita sivustolle rekrytoitiin hankkeen aikana. Sivuston sisältöä päivitetään koko ajan. Seniori365.fi-palvelun avulla tuetaan Espoon alueen yrittäjien työllistymistä, uusien hyvinvointialan yritysten perustamista sekä opiskelijoiden kannustamista osuuskuntatoimintaan. Lisäksi hanke tarjosi usealle eri alan opiskelijalle harjoittelu- ja oppimismahdollisuuksia. Palvelu on menestynyt ja pidetty Suomessa, minkä seurauksena se on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Kansainvälinen Design For All verkosto palkitsi Senior365.fi-palvelun Best Practice 2015-palveluinnovaatiopalkinnolla.This thesis examines the phenomenon of aging in Finland and the development project Sen-ior365. The study is based on service innovation in the development and service design theory, as well as the aging population in Finland and especially in Espoo. The thesis charts the different everyday challenges and problems of the elderly, as well as aims to find solutions to the problems with digital methods. The service development started in 2013 by the experts, the elderly in Espoo and students. The premise of the project was to create a digital service market, which would include services and information for the aging people. The Senior365.fi project was part of the InnoEspoo project during which the student team produced surveys and interviews regarding everyday challenges and problems of the elderly. A service design concept was developed by utilizing the format of the theories to match the identified needs. The service concept were was developed by utilizing Gijs Van Wulfen’s innovation process and Stefan Moritz’s service design model as well as the co-creation process. Wulfens model provides an answer to the question; what is being done? And Moritz model; How to implement? Customer profiles were created with the survey information, which provided visual concept for the development of the service. This service concept was tested among seniors and experts. The Seniori365.fi website was launched in the summer of 2014. The site has a variety of providers who have services and products for the elderly and also information and entertainment. These services and products are offered by the companies, which were recruited to the site during the project. The Senior365.fi development project creates the possibility to increase new business start-ups and the employment of new entrepreneurs in the Espoo region. In addition, the project offered several training and learning opportunities for the students in various fields. The service has been successful in Finland and it has also attracted interest abroad. Seniori365.fi service was rewarded with the Best Practice 2015 service innovation award by the international Design For All Foundation

The Library as a Part of Research Development Work

One of the main conclusions of the Research Assessment Exercise (RAE) conducted at Tampere University of Technology (TUT) in 2011 was the need to develop TUT’s publication activities and patterns. It was pointed out by the assessment panels that the researchers’ choice of publication channels was not always successful. Also in the case of many departments the amount of publications was unsatisfactory. In order to address the challenges pointed out by the RAE, a Roadmap for Research was created and it includes measures to improve TUT’s publication activity. At the same time, the importance of publications in the national allocation of research funding has grown. TUT Library has been in a key role in the management of publication activities since the beginning of the 1990’s. At the moment, the library is managing the procurement of a new current research information system (CRIS). The CRIS will increase the visibility of TUT’s academic activities by linking research outputs to projects and groups. The research outputs will be better presented in the context of research areas. Also in order to enhance the visibility and impact of TUT research outputs, the library is boosting open access publishing and encouraging research data management through national storage service. In order to support the development of TUT’s publication activities, the library created an information package called “Publication activities analyses”. The aim of the package is to give tools and support to the departments and researchers to develop their publishing activities and research skills related to promoting research outputs. Additionally, new web pages which are organized according to the life cycle of the research process presenting the library’s research support services were launched

Alternative mooring systems

The objective of the study was to find alternative mooring systems. The aim was to find new systems for mooring and unmooring. The new methods could reduce mooring costs significantly, make the mooring process safer and, faster, and reduce mainte-nance costs. A survey based on theoretical information and interviews which have been done with the most important alternative mooring systems producers. The aim of the interviews was to obtain technological and financial information about the new systems. It also take into account the maintenance aspect and aims to identify risks and limits of the alternative systems. The results are based on the theoretical part, interviews and lectures of this issue. The solutions presented are as bold and critical as possible within the scope of the limited research material. More accurate conclusions could have been drawn with interviews of system owners and system users. Actual two new system has been found which operate without ropes or lines. This thesis also consider one system which uses ropes and lines but is more safe than the current systems. Maintenance plans are also explained and financial results are pre-sented on this thesis.Opinnäytetyön aiheena oli löytää vaihtoehtoisia järjestelmiä alusten kiinnittämiseen ja irrottamisiin satamissa. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman turvallinen ja taloudelli-sesti järkevin ratkaisu. Tarkoituksena oli tarkastella erilaisia vaihtoehtoja mahdollisim-man monelta kannalta, jotta paras mahdollinen vaihtoehto löytyisi. Työssä esitellään laajasti aiheen teoria ja sen pohjalta tehtiin haastattelu suurimmille vaihtoehtoisten järjestelmien valmistajille. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää vaihtoehtoisten järjestelmien tekninen toimivuus ja järjestelmien ylläpitoon ja huoltoon liittyvät asiat. Lisäksi haastatteluiden yhteydessä otettiin huomioon järjestelmien hin-nat sekä omistajille koituvat taloudelliset hyödyt ja haitat. Tulokset pohjautuvat teoreettiseen osuuteen sekä aihetta käsiteltävillä luennoilla ja haastatteluissa saatuihin tietoihin. Opinnäytetyön päätelmät ovat niin kriittisiä ja roh-keita kuin mahdollista, huolimatta kunnollisesta tutkimusmateriaalista. Parempiin tu-loksiin olisi mahdollista päästä, mikäli olisi voitu haastatella järjestelmien omistajia se-kä kuulla käyttäjien kokemuksia. Varsinaisia uusia järjestelmiä, jotka toimivat ilman köysiä tai ketjuja, löytyi kaksi. Tästä huolimatta opinnäytetyössä on otettu huomioon myös kolmas järjestelmä, joka on ny-kyisiä toimintatapoja turvallisempi, vaikka se toimiikin köysin ja ketjuin. Järjestelmien huoltosuunnitelmien lisäksi opinnäytetyössä on esitetty myös taloudellinen näkökul-ma

Julkaisut yliopistojen perusrahoituksen indikaattorina. Australian, Iso-Britannian ja Norjan rahoitusmallien vertailu

Yliopistotutkimuksen laatua ja relevanssia pyritään nostamaan tulosohjauksen avulla. Erilaisten arviointien merkitys on korostunut julkisesti rahoitetun tutkimuksen kontrolloimisen tarpeen lisääntyessä. Yliopistojen rahoitusmallissa tutkimuksen tuloksellisuutta voidaan arvioida joko vertaisarvioinnin tai määrällisten indikaattoreiden perusteella tai näiden yhdistelmänä. Tutkimustoiminnan tuotoksia arvioitaessa julkaisut ovat merkittävässä asemassa. Julkaisut ovat tällöin joko vertaisarvioinnin kohteena tai bibliometrisenä indikaattorina. Selvityksessä vertaillaan kolmen maan tapoja käyttää julkaisuindikaattoreita osana yliopistojen perusrahoituksen jakokäytäntöjä. Australian rahoitusmallissa julkaisuindikaattoreita käytetään puhtaasti volyymin mittarina, Iso-Britanniassa osana vertaisarviointia ja Norjassa kvantitatiivisena mittarina, kuitenkin siten, että julkaisujen laatu on otettu huomioon. Australian ja Iso-Britannian rahoitusmallit ovat huomattavasti vanhempia kuin Norjan, ja niitä ollaan perusteellisesti muuttamassa. Suunta on täysin päinvastainen: Australiassa mallia ollaan muuttamassa huomattavasti laadullisempaan suuntaan ja Iso-Britanniassa suurelta osin määrällisiin indikaattoreihin perustuvaksi. Kaikissa maissa tiedepolitiikan tavoitteina ja arviointien perusteina toistuvat jossain muodossa määrä, laatu, vaikuttavuus ja hyödynnettävyys. Tehty vertailu kuitenkin osoittaa, että määrää lukuun ottamatta näille ominaisuuksille ei ole olemassa yksikäsitteisiä mittareita, etenkään sellaisia, joilla ei olisi jossain määrin myös ei-toivottuja ohjausvaikutuksia tieteellisen tutkimuksen tekemiseen

Functional phenomics for improved climate resilience in Nordic agriculture

The five Nordic countries span the most northern region for field cultivation in the world. This presents challenges per se with short growing seasons, long days and a need for frost tolerance. Climate change has additionally increased risks for micro-droughts and water logging as well as pathogens and pests expanding northwards. Thus, Nordic agriculture demands crops that are adapted to the special Nordic growth conditions and future climate scenarios. A focus on crop varieties and traits important to Nordic agriculture, including the unique resource of nutritious wild crops, can meet these needs. In fact, with a future longer growing season due to climate change the region could contribute proportionally more to the global agricultural production. This also applies to other northern regions, including the Arctic. To address current growth conditions, mitigate impacts of climate change and meet market demands, the adaptive capacity of crops that both perform well in northern latitudes and are more climate resilient has to be increased, and better crop management systems be built. This requires functional phenomics approaches that integrate versatile high-throughput phenotyping, physiology and bioinformatics. This review stresses key target traits, the opportunities of latitudinal studies and infrastructure needs for phenotyping to support Nordic agriculture.Peer reviewe

Functional phenomics for improved climate resilience in Nordic agriculture

The five Nordic countries span the most northern region for field cultivation in the world. This presents challenges per se with short growing seasons, long days and a need for frost tolerance. Climate change has additionally increased risks for micro-droughts and water logging as well as pathogens and pests expanding northwards. Thus, Nordic agriculture demands crops that are adapted to the special Nordic growth conditions and future climate scenarios. A focus on crop varieties and traits important to Nordic agriculture, including the unique resource of nutritious wild crops, can meet these needs. In fact, with a future longer growing season due to climate change the region could contribute proportionally more to the global agricultural production. This also applies to other northern regions, including the Arctic. To address current growth conditions, mitigate impacts of climate change and meet market demands, the adaptive capacity of crops that both perform well in northern latitudes and are more climate resilient has to be increased, and better crop management systems be built. This requires functional phenomics approaches that integrate versatile high-throughput phenotyping, physiology and bioinformatics. This review stresses key target traits, the opportunities of latitudinal studies and infrastructure needs for phenotyping to support Nordic agriculture.Peer reviewe

Sleep During Menopausal Transition : A 6-Year Follow-Up

Correction: Volume44, Issue12 Article Numberzsab211 DOI10.1093/sleep/zsab211 PublishedDEC 2021Study Objectives: Menopausal transition is associated with increased dissatisfaction with sleep, but the effects on sleep architecture are conflicting. This prospective 6-year follow-up study was designed to evaluate the changes in sleep stages and sleep continuity that occur in women during menopausal transition. Methods: Sixty women (mean age 46.0 years, SD 0.9) participated. All women were premenopausal at baseline, and at the 6-year follow-up, women were in different stages of menopausal transition. Polysomnography was used to study sleep architecture at baseline and follow-up. The effects of aging and menopause (assessed as change in serum follicle-stimulating hormone [S-FSH]) on sleep architecture were evaluated using linear regression models. Results: After controlling for body mass index, vasomotor, and depressive symptoms, aging of 6 years resulted in shorter total sleep time (B -37.4, 95% confidence interval [CI] -71.5 to (-3.3)), lower sleep efficiency (B -6.5, 95% CI -12.7 to (-0.2)), as well as in increased transitions from slow-wave sleep (SWS) to wakefulness (B 1.0, 95% CI 0.1 to 1.9), wake after sleep onset (B 37.7, 95% CI 12.5 to 63.0), awakenings per hour (B 1.8, 95% CI 0.8 to 2.8), and arousal index (B 2.3, 95% CI 0.1 to 4.4). Higher S-FSH concentration in menopausal transition was associated with increased SWS (B 0.09, 95% CI 0.01 to 0.16) after controlling for confounding factors. Conclusions: A significant deterioration in sleep continuity occurs when women age from 46 to 52 years, but change from premenopausal to menopausal state restores some SWS.Peer reviewe

Kasvinsuojelu luomuvihannestuotannossa

Luomuvihannesten tuotannossa kasvintuhoojien hallinta perustuu ennakoivaan kasvinsuojeluun, jolla pyritään minimoimaan kasvintuhoojien aiheuttama sadon määrän ja laadun aleneminen. Hyvin suunnitellun ja toteutetun viljelykierron tehtävänä on estää rikkakasviongelmien syntyä ja vähentää tauti- ja tuholaispainetta. Viljelykierto tulee laatia siten, että kestorikkakasvien määrä vähenee, sillä ne ovat hankalia torjuttavia vihannesvuosien aikana. Monivuotinen heinä- ja palkokasveja sisältävä nurmi on luomuviljelykiertojen tärkeimpiä elementtejä. Vihannesviljelyssä ei voida käyttää pitkäikäisiä tai paljon palkokasveja sisältäviä nurmia vihannesten tauti- ja tuholaisriskien takia. Kahden vuoden mittaisella, tiheään niitettävällä nurmella voidaan jo vaikuttaa peltovalvatin ja -ohdakkeen määrään. Juolavehnää torjutaan tehokkaimmin näännyttämällä juurakot muokkauksin sekä kuivatustekniikalla, jossa juurakot nostetaan pellon pintaan kuivumaan. Yksivuotisia rikkakasveja torjutaan harauksin, multauksin, liekittämällä ja kitkemällä. Kasvitautien ennaltaehkäisyssä on olennaista vähintään kolme välivuotta samaa sukua olevien vihannesten viljelyssä, terve lisäysaineisto ja hyvä viljelyhygienia. Tasapainoinen lannoitus ja hyvä maan kasvukunto edesauttavat hyvää kasvua ja kestävyyttä taudinaiheuttajia vastaan. Mikäli käytetään lanta- ja kasviperäisiä komposteja, pitää kompostoinnin aikana lämpötilan nousta riittävän korkeaksi, jotta mahdolliset rikkakasvien siemenet ja taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Pellolla talvehtivien tuholaisten riskiä vähennetään sijoittamalla uusi kasvusto mahdollisimman kauas edellisen vuoden lohkosta ja suosimalla tuholaisten luontaisia vihollisia lohkoille ja lohkon reunoille perustettavilla kukkivilla kasvustoilla. Peltolohkojen ympäristöstä ja kaukokulkeutumana tulevia tuholaisia vastaan suojaudutaan kasvustoharsoin ja -verkoin. Luomussa sallittuja kasvinsuojeluaineita voidaan myös käyttää tarpeen vaatiessa