Parempi on hyvän vihollinen : mannereurooppalaisen kriminalistiikan piirteitä ennen toista maailmansotaa

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

Suorakylvö vaikuttaa viljasadon sienilajistoon

Suorakylvö ei ole kahden vuoden tutkimusjakson aikana lisännyt kauran ja ohran punahomeita ja mykotoksiinimääriä. Sen sijaan maan muokkauksesta luopuminen on muuttanut punahomeita aiheuttavien Fusarium-sienten lajistoa sadossa. Ohra- ja kauralajikkeiden välillä on kuitenkin suuria eroja homeiden ja toksiinien esiintymisessä.vo

The effect of reduced tillage on mycotoxin contents of oat and barley grain

These results, although from a short period of time, indicate thet direct drilling may have effects on mycotoxins contents of cereal grain. To avoid these effects proper crop rotation should be practiced. More information is still needed of the Fusarium infections and mycotoxins in different cereal cultivars under reduced tillage

Vaikuttaako muokkaus ja tautitorjunta viljan Fusarium-tartuntaan ja mykotoksiinien määrään?

Vuonna 2003 aloitetun ja vuoteen 2006 jatkuvan tutkimuksen tavoitteena on selvittää punahometta aiheuttavan Fusarium-tartunnan syntyä ja kehitystä kauralla ja ohralla sekä miten eri ympäristötekijät ja viljelymenetelmät, kuten syyskyntö ja suorakylvö sekä kasvitautitorjunta vaikuttavat tartuntaan. Samalla saadaan meiltä vielä puuttuvaa tietoa muokkaustavan vaikutuksesta Fusarium- sienten ja toksiinien aiheuttamaan riskiin. Fusarium- tartunnan kehitystä tutkitaan Jokioisilla kenttäkokeessa neljällä kaura- ja ohralajikkeella. Kentällä viljat on kylvetty syyskynnettyyn kasvualustaan sekä suorakylvönä. Lisäksi tutkitaan kasvitautitorjunnan vaikutusta Fusarium-tartuntaan. Kentältä otetaan Fusarium- määrityksiin näytteitä aina tähkälletulosta satoon asti ja sadosta tehdään mykotoksiinimääritykset. Kentältä tehdyissä havainnoissa Fusarium-tartuntaa on löydetty viljoilta jo niiden tullessa tähkälle ja se lisääntyy nopeasti kohti kasvukauden loppua. Aikaisimmat tartunnat on havaittu kauralla ja silloin lajina on ollut F. langsethiae. Fusarium- sienet lisääntyvät viljassa nopeasti elokuun aikana. Loppukesällä yleistyvät F. culmorum ja F. avenaceum ovat näkyvän punahomeen aiheuttajia ja jyväsadossa vallitsevia lajeja. Vuosien 2003 ja 2004 tulosten perusteella Suorakylvö lisää viljasadossa F. avenaceum- lajia, joka on ollut suorakylvetyissä viljoissa selvästi vallitsevampi kuin kynnön jälkeen kylvettäessä. Myös F. poae- laji näyttää lisääntyvän suorakylvössä. Erityisesti F. avenaceum talvehtii hyvin pintaan jätetyssä kasvinjätteessä. Se ei kuitenkaan muodosta viljaan trikotekeenitoksiineja, joiden runsautta seurataan.Fusarium- sienten muodostamia mykotoksiineja (trikotekeenit, tsearalenoni) on esiintynyt kenttäkokeen aineistossa suhteellisen vähän ja suorakylvetyissä kasvustoissa osin vähemmän kuin muokkausta käytettäessä. Vuonna 2004 kauralla havaittiin meillä poikkeuksellisen korkeita T-2, HT-2 - toksiinien pitoisuuksia, joihin oli syynä ilmeisesti niitä muodostavan F. langsethiae-lajin yleisyys. Huolimatta deoksinivalenolin (DON) muodostajien, erityisesti F. culmorum -lajin runsaudesta tätä toksiinia ei havaittu kovin runsaasti. Voimakas F. poae -tartunta saattoi olla syynä nivalenolin esiintymiseen vuonna 2004 kauroilla ja Saana-ohralla. Havaitut tsearalenoni-pitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia.Vuoden 2004 kesän runsaat sateet ja viljan lakoutuminen suosivat homeita, mutta viileys ei sen sijaan edistänyt toksiinien muodostumista. Suorakylvö ei kahden vuoden tutkimusjakson aikana ole lisännyt kauran ja ohran punahomeita jamykotoksiinimääriä. Maan muokkauksesta luopuminen on muuttanut sadon Fusarium- lajistoa. Lajikkeiden välillä on kuitenkin suuria eroja homeiden ja toksiinien esiintymisessä. Kahden vuoden koejakso on lyhyt muokkauksen aiheuttamien muutosten havaitsemiseen. Kenttäkoe jatkuu edelleen kahden kasvukauden ajan ja lisää tuloksia saadaan sekä Fusarium-tartunnastaettä toksiinien kehittymisestä satoon

Fusarium-homeet viljassa. Homeen tartunta ja toksiinien muodostuminen sekä sadon toksiiniriskin hallinta

SAFECEREAL-projektissa tutkittiin Fusarium-homeita, erityisesti nk. A-tyypin trikotekeenituottajina tunnettuja F. langsethiae ja F. sporotrichioides –lajeja ja niiden toksiinisynteesin käynnistymiseen vaikuttavia tekijöitä kaurassa ja ohrassa kasvukauden aikana. Projektissa tutkittiin myös Fusarium-sienten säilymistä kasvijätteessä ja talvehtimista. Lisäksi otettiin käyttöön menetelmiä toksiinipitoisuuksien varhaiseen ennakointiin ja niiden seuraamiseen ennen sadonkorjuuta sekä turvallisuuslaadun määrittämiseen sadonkorjuun jälkeen. Tutkimus osoitti, että kesän sääolot vaikuttavat merkittävästi kasvinjätteessä talvehtivien Fusarium-lajien määrään ja lajisuhteisiin. F. culmorum ja F. avenaceum muodostivat pääosan talvehtivista Fusariumsienistä. F. langsethiae oli yleinen sekä ohralla että kauralla kasvukauden aikana, mutta lajista tehtiin ainoastaan yksi havainto talven yli säilytetystä kasvijätteestä. Toinen T-2/HT-2 tuottaja F. sporotrichoides sen sijaan selvisi erinomaisesti talven yli oljessa ja sängessä. Kasvijätteet, myös lohkon esikasvijätteet, muodostavat merkittävän tartuntalähteen, joka voi infektoida uuden kasvuston. Mykotoksiinien muodostumista ohrassa tutkittiin kasvukauden aikana ranskriptioprofilointi- (TRAC) ja kemiallista monijäämämenetelmää käyttäen. Tutkimuksessa havaittiin, että erilaiset kasvukauden olosuhteet vuosina 2010 ja 2011 näkyivät myös Fusarium-sienten kasvussa ja aktiivisuudessa. Lisäksi osoitettiin homeiden erilaiset aktiivisuusprofiilit eri satovuosina. Toksiininmuodostus voi alkaa jo varhaisessa vaiheessa, sillä T-2 ja HT-2-toksiineja havaittiin jo ensimmäisissä kasvukauden aikaisissa näytteissä, jotka otettiin 0-4 päivää tähkälle tulon jälkeen vuosina 2010 ja 2011. Projektissa kehitettiin RNAeristysmenetelmä kasvukauden aikaisille ohran tähkänäytteille. Uudella transkriptioprofilointimenetelmällä ja suunniteltujen spesifisten Fusarium-koettimien avulla pystyttiin ensimmäistä kertaa määrittämään Fusarium-sienten toimintaa monimuotoisessa ekosysteemissä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että keskimääräiset T-2 ja HT-2 pitoisuudet käsittelemättömissä näytteissä olivat selvästi korkeampia vuonna 2011 kuin 2010, vaikka kesällä 2011 Fusarium-homeiden qPCR analyysissä havaittu määrä oli pienempi. F. langsethiae-lajin yleisyys (viljelymenetelmällä määritettynä) oli kuitenkin selvästi suurempi 2011 kuin 2010. T-2 ja HT-2 toksiineja havaittiin kauralla hieman enemmän kuin ohralla. Viljalajikkeella ei ollut selkeää vaikutusta toksiinituoton herkkyyteen, vaan tulokset vaihtelivat tutkimusvuosien välillä. Tutkittaessa fungisidikäsittelyn vaikutusta T-2+HT-2 -toksiinien tuottajiin ja toksiininmuodostukseen pelto-olosuhteissa, havaittiin, että peittauksella ei ollut vaikutusta F. langsethiae tartuntaan kauralla, eikä kasvukauden aikana tehty torjuntaruiskutus vaikuttanut yksiselitteisesti Fusarium-sienten kasvuun tai toksiinien tuottoon. Valmiista puiduista ohranäytteistä määritettiin jopa suurempia Fusarium-DNA kokonaismääriä torjuntakäsittelyn jälkeen verrattuna käsittelemättömään ohraan. Fusarium-sienten kvantitointi reaaliaikaisen PCR-menetelmän avulla osoittautui lupaavaksi osoitusmenetelmäksi myös kasvukauden aikaisille näytteille. Sen avulla voitiin kvantitoida Fusarium-sienten biomassan määrää monimuotoisessa mikrobiyhteisössä, missä läsnä on myös useita muita sieniryhmiä.Projektissa kehitettiin DON-toksiinille aikaisemman hankeyhteistyön pohjalta alueellista riskimallia, joka oli koekäytössä 2012-2013. Ennuste toimi varsin hyvin vuoden 2013 olosuhteissa ja sen osoittama riskivoitiin todentaa viljan hometoksiiniseurannan näyteaineiston ja viljakaupan aineiston perusteella. Sen sijaan T-2 ja HT-2- toksiineja ei voitu ennustaa säätiedon perusteella. Projektissa tutkittiin T-2 ja HT-2 -pikatestin soveltuvuutta ennen korjuuta tehtäviin määrityksiin. Pikamenetelmien referenssimenetelminä käytettiin LC-MS- ja GC-MS -tekniikkaan perustuvia kemiallisia menetelmiä. Neogen Veratox- T-2 ja HT-2 –testi soveltui valmiin ohra-, kaura- ja vehnäsadon toksiinimäärityksiin, mutta se ei ollut käyttökelpoinen kasvukauden aikana otetuille, valmistumattomille jyvänäytteille. Alustavien tutkimusten mukaan NIR-tekniikka vaikuttaa lupaavalta viljan hometoksiinien monitorointiin viljan vastaanotossa ja käsittelyssä, mutta kalibraatioaineistoa oli vielä käytettävissä liian vähän. Fusarium-sienten esiintymistä valmiissa ohrasadossa määritettiin monialaiseen kuvantamiseen perustuvan VideometerLab-laitteen avulla (Videometer A/S). Tutkimus osoitti, että sovellus ei ole vielä valmis erottamaan Fusarium-saastuneita jyviä vertailunäytteistä. Videometer laitteella saatu Fusariumkontaminaatiotaso ei korreloinut Fusarium-DNA- tai viljelytulosten kanssa. Kuvantaminen olisi onnistuessaan nopea työkalu viljan laadun varmistukseen. Videometer- laitteen kehitystyö on edelleen käynnissä. Tämä tutkimus vahvisti, että viileä ja sateinen kesä on suotuisa Fusarium-sienten kasvulle. Sateisen kesän 2012 ohran satonäytteistä määritettiin jopa 10-kertaisia Fusarium DNA-pitoisuuksia kesän 2011 näytteisiin verrattuna. Tutkimus toi täysin uutta tietoa mykotoksiinisynteesin käynnistymisestä ja toksiinisynteesiin liittyvien geenien ilmenemisestä pellolla kasvukauden aikana. Tässä projektissa saatiin ensimmäistä kertaa osoitettua Fusarium-sienten aktiivisuuden käynnistymisen kannalta kriittinen ajanjakso, joka on 10-14 päivää tähkälle tulon jälkeen. Tutkimus osoitti myös, että varhain ilmenevä geeni Tri 12 on potentiaalinen biomarkkeri toksiinisynteesin käynnistymiselle. Se koodaa ionipumppua, jota tarvitaan trikotekeenitoksiinien kuljetukseen ulos solusta. Geenin aktivaatio havaittiin 2010 ja 2011 ensimmäisenä, jo 3-7 päivää tähkälle tulon jälkeen, selkeästi ennen sienen normaaliin kasvuun liittyvän Fusarium- elongaatiofaktorin ilmenemistä. T-2 ja HT-2 -toksiineja esiintyi yleisesti kasvukauden aikana vaikka olosuhteet olivat epäsuotuisat Fusarium-sienten kasvulle. Lähes kaikista (98%) kesän 2011 kenttäkokeen tähkänäytteistä määritettiin mitattavia HT-2 jaT-2 pitoisuuksia (9-1310 μk/kg). Tutkimus osoitti selkeästi, että T-2 ja HT-2 -toksiinien riskin ennakointia ei voi käytännössä perustaa pelkkään säätietoon, sillä yhteys laajan alueen sään ja sadossa havaittavien T-2 ja HT-2 -toksiinien välillä on selvästi heikompi kuin deoksinivalenolilla

Lain vartiossa : poliisi Suomen politiikassa 1917-1948

English summary: Police in Finnish politics, 1917-1948

Esko Riekki mukana maailmanhistoriassa

Kirjallisuusarvostel

Vaikuttaako viljelytekniikka fusarium-tartuntaan ja mykotoksiinien määrään?

vo