Kotimaisten koirarotujen geenipankin kokoamista on pilotoitu

201

Tulevaisuustaidot ja Open Badges -osaamismerkit : osaamismerkkien mahdollisuudet ja haasteet korkeakoulutuksessa

Tämä pro gradu -tutkielma muodostuu kasvatustieteiden tiedekunnan ohjeiden mukaisesta vertaisarviointiin hyväksytystä tutkimusartikkelista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia tulevaisuustaitoja osaamismerkkien avulla voidaan tunnustaa ja millaisia perusteita tai esteitä merkkien hyödyntämiselle on löydettävissä muodollisessa koulutuksessa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita tarinoissa nimetyistä tulevaisuustaidoista ja niiden sijoittumisesta P21-viitekehykseen ja toisaalta työelämän ja virallisten instituutioiden asettamiin vaatimuksiin. Lisäksi tulevaisuustaitomerkkien mahdollisuuksia ja haasteita peilattiin muun muassa osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan sekä aiempiin tutkimuksiin. Tutkimusaineisto (n=49) kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen. Tutkimukseen osallistui opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa neljästä korkeakoulusta, joista kolme sijaitsi Suomessa ja yksi Irlannissa. Myönteisen tarinan kirjoittajat ohjattiin kirjoittamaan tarina, jossa pyydettiin sekä nimeämään tarvittavia tulevaisuustaitoja että kertomaan syitä, miksi osaamismerkit pitäisi ottaa käyttöön. Kriittisen tarinan kirjoittajat ohjattiin pohtimaan miksi tulevaisuustaitoja ei tulisi arvioida osaamismerkein. Tarinoiden pohjalta tulevaisuustaitomerkit analysoitiin hyödyntäen P21-viitekehystä, jonka kautta muodostettiin yleiskuva halutuista osaamismerkeistä. Vastausten perusteella tehdyt havainnot ovat linjassa aiempien tulevaisuustaitojen merkitystä tarkastelleiden tutkimusten kanssa. Aineiston analyysin perustella oli tunnistettavissa kolme jännitteistä teemaa tulisiko korkeakouluopiskelijoiden tulevaisuustaitoja arvioida opintojen ohessa vai ei. Tulevaisuustaitojen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen nähtiin arvokkaaksi ja osaamismerkit hyväksi keinoksi vahvistaa ja täydentää olemassa olevaa osaamista. Haasteena nähtiin kumuloituvan piilo-osaamisen tunnistamisen vaikeus, ja toisaalta tieteenalakohtaisen substanssiosaamisen ja tulevaisuustaitojen arvioinnin jännitteisyys. Tulevaisuustaitojen osaamismerkit nähtiin tarpeellisina ja hyödyllisinä työelämässä ja ne linkitettiinkin vahvasti työelämän vaatimuksiin. Toisaalta epäiltiin, etteivät työnantajat todellisuudessa ”mitään badgeja kysele” ja ne koettiin turhina. Erilaisten digitaalisten ratkaisujen nähtiin olevan keskiössä, kun opetusta suunnitellaan ja kehitetään, ja tässä yhteydessä digitaaliset osaamismerkit nähtiin yhtenä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineenä, joiden kautta myös opiskelijoiden digitaaliset taidot kehittyvät. Tulevaisuustaitomerkkejä pidettiin konkreettisena välineenä näyttää osaamista erityisesti työantajille, joille osaamisen todentaminen koettiin tällä hetkellä vaikeaksi. Tässä tutkimuksessa ilmeni, että tulevaisuustaitomerkeille vaikuttaisi olevan tarvetta ja kysyntää, sillä niiden koettiin olevan osa tulevaisuuden asiantuntijan taitoarsenaalia, joka mahdollistaa monipuolisten työtehtävien tekemisen myös globaalisti. Tulevaisuustaidot itsessään ovat kuitenkin moniulotteinen ja kompleksinen taitovalikoima, joiden tarkempi määrittely, osaamisen arviointikriteereiden muodostaminen ja yleisemmin tulevaisuustaitojen paikka substanssiosaamisen rinnalla vaativat korkeakouluilta perusteellista diskurssia monella eri tasolla

Uskontosuhde hengellisistä yhteisöistä irtaantuneiden elämänkulun narratiiveissa

Tutkimus käsittelee hengellisistä yhteisöistä irtaantuneiden uskontosuhdetta. Tutkimuksen pääkysymys on, miten uskonnollisista yhteisöistä irtaantuneet rakentavat uskontosuhdettaan uskonnollisen elämänkulun narratiivissaan, millaisia uskontosuhteen generatiivisia käsikirjoituksia (uskontosuhteen kokoavia narratiiveja) kertomuksista paikantuu. Pääkysymystä tarkennetaan esittämällä kolme alakysymystä: 1) Mitkä ovat uskontosuhteen muotoutumisen ydintapahtumat? 2. Millainen uskonnollinen ympäristö kertomuksissa hahmottuu? ja 3) Millaisia uskontosuhteen imagoja kertomuksissa esiintyy? Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumista ilmiönä käsittelevä tarkastelu sekä uskontosuhteen asettaminen narratiiviseen ja elämänkululliseen kehykseen Dan McAdamsin narratiivisen identiteetin teorian avulla. Narratiivisen identiteetin teoria muodostuu tutkimuksen teoreettiseksi ja analyyttiseksi kehykseksi. Tutkimuksen aineisto koostuu 32 hengellisestä yhteisöstä irtaantumisen kokeneen kirjoittamasta uskonnollisesta elämäkerrasta. Elämäkerrat kerättiin joulukuussa 2017 ja tammikuussa 2018 julkaistujen kirjoituspyyntöjen avulla. Tutkimuksen metodologisena lähestymistapana on narratiivis-elämäkerrallinen tutkimusote. Tutkimuksen lopputuloksena on seitsemän generatiivista käsikirjoitusta, jotka ilmentävät erilaisia uskonnollisesta yhteisöstä irtaantuneiden uskonnollisen elämänkulun narratiiveja. Käsikirjoitukset nimettiin niiden johtavan teeman perusteella: avartuva usko, riippumaton usko, etsivä usko, petetty usko, uudelleen suunnattu usko, epävarma usko ja uskon kyseenalaistaminen. Tutkimus osoittaa, että hengellisistä yhteisöistä irtaantumisen kokeneet antavat elämänkulussaan erityisen merkityksen lapsuuden ja nuoruuden kokemuksilleen. Näistä kokemuksista tulee myöhempää uskontosuhdetta ohjaavia kokemuksia. Lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista tulee myöhempää uskontosuhdetta muovaavia ja peilaavia kokemuksia, vaikka myöhemmin elämässä koettaisiinkin irtaantuminen lapsuuden uskosta tai kääntyminen toisenlaiseen uskonnollisuuteen. Yhteisössä vietetty aika tapahtumineen, yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisöllisyyden vaatimukset sekä pettymys yhteisön kykyyn kohdata jäsen odotuksineen ja elämäntapahtumineen koetaan uskontosuhdetta, erityisesti yhteisösuhdetta, muuttavina. Irtaantuva kokee odotusten ja vaatimusten ristiriitaa, joka kilpistyy kokemukseen toiseudesta, kelpaamattomuudesta ja kohtaamattomuudesta. Irtaantuminen yhteisöstä ja toisenlaisen uskontosuhteen rakentaminen merkitsevät uskonnollisen toimijuuden säilyttämistä elämänkulussa, mahdollisuutta rakentaa ja säilyttää omakohtainen usko ja tulla uskonnollisesti tai spirituaalisesti omaksi itsekseen. Tutkimus asemoituu osaksi sekä aikuisiän identiteetin ja henkisyyden kehittymiseen liittyvää tutkimusta että uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumisesta käytävää keskustelua. Tutkimus haastaa tarkastelemaan uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumista laajemmassa biografisessa kehyksessä. Irtaantuneen uskontosuhde ei ole vain uskontosuhde ennen ja jälkeen irtaantumisen, vaan uskontosuhde, jossa menneisyys, nykyisyys ja mahdollinen tulevaisuus kohtaavat.This study explores the relationship towards faith (later: faith relationship) of those who have separated from their spiritual communities and aims to determine how they construct their faith relationship in their narratives of the religious life course, including what kinds of generative scripts of their faith relationship (narratives summarising the relationship) are found in the narratives. The main question is clarified by asking three sub-questions: 1) Which nuclear episodes form the faith relationship? 2) What kind of religious environment is outlined in the accounts? 3) What kind of imagoes of faith relationship appear in the narratives? The theoretical framework of the study is an examination on the phenomenon of secession from the religious community, and the placement of the faith relationship in a narrative and life-course framework, using Dan McAdams’s theory of narrative identity. The theory of narrative identity forms the theoretical and analytical framework for this research. The research material consists of 32 religious biographies, written by those who have experienced separation from their spiritual communities. The biographies were collected through writing requests published in December 2017 and January 2018. The methodological approach of the research is a narrative–biographical research approach. The result of the study is seven generative scripts that embody various narratives of the religious life course of those who have separated from their religious communities. Each script was named after its leading theme: expanding faith, independent faith, searching faith, deceived faith, refocused faith, uncertain faith and questioning faith. Research shows that those who have experienced separation from spiritual communities attach a special importance to their childhood and adolescence experiences. These experiences shape, mirror and guide subsequent faith relationships, even if one faces a separation from the faith of childhood, or a conversion to a different kind of religiousness later in life. Time spent in the religious community with its events, participation in activities and meeting the requirements of the community, as well as disappointment with the community’s ability to meet a member’s expectations and life events are perceived as changing faith relations, especially community relations. The detached person experiences a conflict of expectations and demands that leads them into experiencing otherness, ineligibility and inconsistency. Breaking away from the community and building a different kind of faith relationship means maintaining religious agency in the course of life, the opportunity to build and maintain one’s own faith and becoming religiously or spiritually themselves. This study is positioned as a part of research related to both the development of adult identity and spirituality and the debate on secession from the religious community. This research challenges us to look at secession from the religious community within a broader biographical framework. The faith relationship of the disengaged is not only a relationship before and after the secession but also a faith relationship where the past, present and possible future meet

Climate change adaptation tools for environmental risk mitigation of acid sulfate soils

Layman's repor

Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) liuottimia käyttävässä pintakäsittelyssä

Tähän BAT-raporttiin on koottu tietoa parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisista liuottimia käyttävän pintakäsittelyn prosesseista ja keinoista päästöjen rajoittamiseen ja hallintaan. Liuottimia käyttävän pintakäsittelyn tärkeimmät ympäristövaikutukset liittyvät VOC-yhdisteiden päästöihin ilmaan ja jätevesiin, syntyviin jätteisiin, maaperän ja pohjaveden suojeluun sekä meluun. Tässä selvityksessä on keskitytty pieniin ja keskisuuriin laitoksiin. Julkaisussa kerrotaan muun muassa liuottimia käyttävän pintakäsittelyn toimintojen lainsäädännöllisestä taustasta, menetelmistä VOC-päästöjen rajoittamiseen ja hallintaan. Raportissa on kuvattu erityisesti maalauksen ja painatuksen toimintojen BAT-tekniikoita ja menetelmiä, mutta sitä voidaan käyttää soveltuvin osin hyväksi myös muiden orgaanisia liuottimia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävien toimintojen VOC-päästöjen rajoittamisessa. Selvitys on tarkoitettu toiminnanharjoittajille, ympäristölupa- ja valvontaviranomaisille sekä muille toimialasta kiinnostuneille parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuinformaatioksi

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen : sopeutumiskeinoja ilmastomuutokseen

Layman's repor

Suomen ympäristökeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2022

Tämä raportti Suomen ympäristökeskuksen toiminnasta ja tuloksista vuodelta 2022 sisältää johdon katsauksen toimintaan, kuvauksen toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tuloksellisuudesta sekä tuotoksista ja laadunhallinnasta teema-alueittain. Lisäksi raportti sisältää kuvauksen henkisistä voimavaroista sekä henkilöstöä, työajan käyttöä, kustannuksia ja määrärahojen käyttöä kuvaavia laskelmia ja analyyseja. Raportissa on myös kuvaus Syken sisäisestä valvonnasta sekä toimintaan ja palveluihin kohdistuneista arvioinneista. Julkaisu sisältää Syken tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2022 ja niiden tarkastelun, johto-organisaation kuvauksen. Finlands Miljöcentrals verksamhetsberättelse och bokslutskalkyler för 2022 Publikationen innehåller en beskrivning av Finlands miljöcentrals (Syke) verksamhet och resultat för år 2022. Den omfattar ledningens översikt av verksamheten och en redogörelse av verksamhetens slagkraft, den funktionella effektiviteten samt avkastningen och kvalitetskontrollen enligt temaområde. Publikationen innehåller en beskrivning av personalen och kalkyler som beskriver personalen och hur arbetstiden använts, kostnader och hur anslag förbrukats. Publikationen skildrar också den interna kontrollen i Syke samt bedömer verksamheten och servicen. Publikationen innehåller Finlands miljöcentrals bokslutskalkyler år 2022 och ledningsorganisationen. Annual report and financial statements of the Finnish Environment Institute for 2022 This report on the activities and results of the Finnish Environment Institute (Syke) for 2022 includes management's review of operations, a description of operations and its effectiveness, operational performance and output and quality management. In addition, the report contains information about the personnel, working hours, costs, and a description of Syke's internal controls and assessments of operations and services. The publication includes Syke's financial statements for 2022 and their review, description of the management organization