Uran alkuvaiheen opettajien ammatillinen toimijuus luokkahuoneessa

In this dissertation, I explored early-career teachers’ professional agency in the classroom. This refers to a teacher’s capacity for active, intentional and skillful learning in classroom interaction. The focus of the thesis is the anatomy of early-career teachers’ professional agency in the classroom and its relationships with inadequacy in teacher-pupil interaction and intentions to leave the teaching profession. Furthermore, I examined the strategies that early-career teachers apply in successful and challenging classroom situations. The dissertation consists of three studies each including a separate data set: cross-sectional survey data from teachers with five or fewer years of experience (N = 284), longitudinal survey data from teachers (N = 268) during the three first years of teacher education (N = 268), and stimulated recall interview data from teachers (N = 31) during a teaching practice period at the end of their studying (N = 31). Thus, the study drew on mixed methods research applying both quantitative and qualitative methods. Survey data sets were analysed primarily by means of structural equation modelling (SEM) whereas the interview data were analysed with content analysis. Study I examined the associations between early-career teachers’ turnover intentions, perceived inadequacy in teach-pupil interaction and professional agency in the classroom during the first five years in teaching. The results showed that considering leaving the teaching profession was positively related to questioning one’s own abilities in teacher-pupil interaction that was further negatively related to early-career teachers’ motivation, self-efficacy beliefs and strategies for constructing collaborative learning environments through active reflection in the classroom. Work experience was negatively related to failure experienced in teacher-pupil interaction. It seems that considering leaving the profession may embrace negatively balanced judgments about one’s performance in classroom interaction, which further hinders early-career teachers’ capacity and efforts towards actively analysing and transforming pedagogical practice and the learning environment. Through experience of working in the classroom, early-career teachers may learn functional strategies for controlling classroom interaction situations. Study II focused on the anatomy of early-career teachers’ professional agency in the classroom during the first three years in teacher education. According to the results, early-career teachers’ capacity to reflect actively in the classroom was positively associated with their learning by modelling other teachers and by con structing collaborative learning environments with pupils, which were further positively related with their sense of competence for promoting learning in the classroom. Furthermore, the interrelations between these contextualised modes of professional agency in the classroom showed a tendency to decrease during the second year and then increase during the third academic year. It seems that the interrelations between the modes of professional agency in the classroom vary, still maintaining a functional capacity enabling early-career teachers’ active and skillful learning in the classroom. In that process, intentional learning from and with others in the classroom became even more substantial. In Study III, the instructional strategies that early-career teachers applied in classroom interaction situations during teaching practice periods in teacher education were investigated. Early-career teachers most often used reactive behavioural strategies that included quick, rigid and survival-oriented responses predominantly in challenging classroom situations. Proactive cognitive strategies, including active monitoring of pupils’ actions and deliberate interpretations of classroom situations, enabled flexible, adaptive and transformative responses mainly in positive situations. Proactive cognitive strategies seemed to determine classroom situations functional for learning professional agency in the classroom, whereas reactive behavioural strategies seemed to inhibit such learning opportunities. Teachers’ learning has been broadly studied, yet research on early-career teachers’ professional agency in the classroom is scarce. This dissertation study contributes to the literature on early-career teachers’ learning by showing that the contextualised modes of professional agency in the classroom each have their operations in fashioning motivation, self-efficacy beliefs and strategies into a functional capacity for active skilful learning in the classroom. Moreover, early-career teachers’ professional agency in the classroom is challenged in many ways by the complexities of teacher-pupil interaction. The quality of instructional strategies is central in determining classroom situations suitable for learning professional agency in the classroom. Keywords: teacher learning, teachers’ professional agency, early-career teacher, classroom interaction, teacher-pupil interaction, instructional strategies, teacher educationTässä väitöskirjassa tutkittiin uran alkuvaiheessa olevien opettajien ammatillista toimijuutta luokkahuoneessa, jolla tarkoitetaan opettajan kapasiteettia oppia aktiivisesti, tavoitteellisesti ja taitavasti luokkahuonevuorovaikutuksessa. Väitöskirjassa tarkasteltiin uran alkuvaiheen opettajien ammatillisen luokkahuonetoimijuuden anatomiaa ja yhteyksiä riittämättömyyden kokemiseen opettaja-oppilasvuorovaikutuksessa ja ammatinvaihdon harkitsemiseen. Lisäksi tutkittiin uran alkuvaiheen opettajien käyttämiä strategioita heille oppimisen kannalta merkityksellisissä onnistuneissa ja haasteellisissa luokkahuonetilanteissa. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa kaikissa oli oma tutkimusaineistonsa: poikittaistutkimuksena toteutettu kysely opettajilta, jotka olivat toimineet 0-5 vuotta opettajan ammatissa (N = 284), pitkittäistutkimuksena kerätty kysely opettajilta heidän kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opettajankoulutuksessa (N = 268) ja video-stimuloitu haastatteluaineisto, joka kerättiin opettajilta opetusharjoittelussa opintojen loppuvaiheessa (N = 31). Väitöskirja on monimenetelmällinen tutkimus, jossa käytettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kyselyaineistot analysoitiin ensisijaisesti rakenneyhtälömallinnuksen keinoin ja haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkittiin uran alkuvaiheen opettajien ammatinvaihdon harkinnan ja opettaja-oppilas-vuorovaikutuksessa koetun riittämättömyyden yhteyksiä ammatilliseen toimijuuteen luokkahuoneessa. Tulokset osoittivat, että ammatinvaihdon harkitseminen oli positiivisesti yhteydessä omien taitojen kyseenalaistamiseen opettaja-oppilas-vuorovaikutuksessa, joka oli edelleen negatiivisesti yhteydessä uran alkuvaiheen opettajien kokemaan motivaatioon, minä-pystyvyyteen ja taitoihin oppia reflektoimalla ja yhteisöllistä oppimisympäristöä rakentamalla luokkahuoneessa. Vaikuttaa siltä, että ammatinvaihdon harkitseminen voi aiheuttaa epätasapainoa oman toiminnan arviointiin luokkahuoneessa, mikä edelleen heijastuu heikentävästi uran alkuvaiheen opettajien kykyyn aktiivisesti analysoida ja muuttaa pedagogista toimintaa ja oppimisympäristöä. Toisessa osatutkimuksessa keskityttiin uran alkuvaiheen opettajien ammatillisen luokkahuonetoimijuuden anatomiaan ensimmäisen kolmen opiskeluvuoden aikana. Tulosten mukaan kyky reflektoida aktiivisesti luokkahuoneessa oli positiivisesti yhteydessä uran alkuvaiheen opettajien kokemaan kapasiteettiin oppia muiden opettajien opetusta mallintamalla ja yhteisöllistä oppimisympäristöä rakentamalla yhdessä oppilaiden kanssa. Nämä ammatillisen luokkahuonetoimijuuden muodot olivat positiivisesti yhteydessä uran alkuvaiheessa olevien opettajien kokemaan opettamisen kompetenssiin. Luokkahuonetoimijuuden kontekstuaalisten oppimisen muotojen väliset yhteydet heikkenivät toisena vuonna ja jälleen kasvoivat kolmantena vuonna. Luokkahuonetoimijuuden kontekstuaalisten oppimisen muotojen väliset suhteet näyttäisivät vaihtelevan niin, että toisilta opettajilta oppimisen ja yhdessä oppilaiden kanssa oppimisen merkitys korostuu ammatillisen toimijuuden kehittymiselle. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin uran alkuvaiheen opettajien luokkahuonevuorovaikutuksessa käyttämiä strategioita opettajankoulutuksen opetusharjoittelussa. He käyttivät useimmiten reaktiivisia behavioraalisia strategioita, jotka olivat nopeita, jäykkiä ja selviytymiskeskeisiä reagointeja pääosin haastaviksi koetuissa tilanteissa. Proaktiiviset kognitiiviset strategiat, mukaan lukien aktiivinen oppilaiden toiminnan monitorointi ja tarkkojen tulkintojen tekeminen, mahdollistivat joustavat, mukautuvat ja uudistavat toimintatavat pääosin onnistuneiksi koetuissa tilanteissa. Kognitiiviset proaktiiviset strategiat vaikuttavat määrittävän luokkahuonetilanteita toimiviksi ammatillisen toimijuuden oppimisen kannalta, kun taas reaktiiviset käyttäytymisstrategiat näyttävät rajoittavan oppimismahdollisuuksia. Opettajien oppimista on tutkittu laajasti, mutta uran alkuvaiheen opettajien ammatillista toimijuutta on tutkittu hyvin rajallisesti. Tämä väitöskirja tuottaa tietoa uran alkuvaiheen opettajien ammatillisesta toimijuudesta osoittamalla, että sen kontekstuaalisilla muodoilla on omat tehtävänsä oppimisen motivaation, minäpystyvyyden ja strategioiden muokkaamisessa toimivaksi aktiivisen ja taitavan oppimisen kapasiteetiksi luokkahuoneessa. Opettaja-oppilas-vuorovaikutus haastaa monella tavalla uran alkuvaiheen opettajien ammatillista luokkahuonetoimijuutta. Uran alkuvaiheen opettajien käyttämien strategioiden laatu näyttää määrittävän luokkahuonetilanteiden optimaalisuutta ammatillisen toimijuuden oppimiselle. Avainsanat: opettajien oppiminen, opettajien ammatillinen toimijuus, uran alkuvaiheen opettajat, luokkahuonevuorovaikutus, opettaja-oppilasvuorovaikutus, opettajan strategiat, opettajankoulutu

The development of student teachers’ sense of professional agency in the classroom during teacher education

Teacher education needs to facilitate the development of student teachers’ capacity for active and skillful learning in classroom interaction, referred to as sense of professional agency in the classroom. It consists of motivation to learn, self-efficacy beliefs about learning, and strategies promoting one’s own and pupils’ learning in the classroom. However, not much is known about how student teachers’ sense of professional agency in the classroom develops during teacher education. This longitudinal study investigated the interrelations between the components of Finnish student teachers’ (N=268) sense of professional agency in the classroom during teacher education. Structural equation modeling was used to analyze the data that was collected annually during the bachelor’s degree phase of primary school teacher education. The results showed that the construction of student teachers’ sense of professional agency in the classroom was based on being able to interpret and analyze classroom interaction and became more strongly related to their abilities to use peers, more experienced teachers, and pupils as resources in constructing supportive collaborative learning environments and developing functional engaging teaching methods. The findings suggest that professional agency in the classroom is a functional integrative concept for investigating student teacher learning and developing teacher education.Teacher education needs to facilitate the development of student teachers’ capacity for active and skilful learning in classroom interaction, referred to as sense of professional agency in the classroom. It consists of motivation to learn, self-efficacy beliefs about learning, and strategies promoting one’s own and pupils’ learning in the classroom. However, not much is known about how student teachers’ sense of professional agency in the classroom develops during teacher education. This longitudinal study investigated the interrelations between the components of Finnish student teachers’ (N = 268) sense of professional agency in the classroom during teacher education. Structural equation modelling was used to analyse the data that was collected annually during the bachelor’s degree phase of primary school teacher education. The results showed that the construction of student teachers’ sense of professional agency in the classroom was based on being able to interpret and analyse classroom interaction and became more strongly related to their abilities to use peers, more experienced teachers, and pupils as resources in constructing supportive collaborative learning environments and developing functional engaging teaching methods. The findings suggest that professional agency in the classroom is a functional integrative concept for investigating student teacher learning and developing teacher education.Peer reviewe

Kohti kehittyvää johtajuutta : Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuushankkeen (VEPO 2035) loppuraportti

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuuden kehittämishanke (VEPO 2035) toteutettiin Helsingin yliopistossa opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamana. Tavoitteena oli laatia vuoteen 2035 ulottuva johtajuuden kehittämissuunnitelma sekä rakentaa suunnitelman mukainen koulutuskokonaisuus, jota opettajankoulutusta tuottavat yliopistot voivat hyödyntää kasvatus- ja opetusalan johtajuuskoulutusten kehittämisessä. Lisäksi tarkoituksena oli esittää mahdollisia lainsäädännön muutoksia koskien rehtoreiden ja päiväkodinjohtajien kelpoisuuksia sekä ehdotusten mukainen rahoitusmalli, jonka avulla yliopistojen on mahdollista tarjota kelpoisuusvaatimuksissa mainittua koulutusta. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuuden kehittämissuunnitelma pohjautui katsauksiin kotimaisesta ja kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta, opettajankoulutusta tuottavien yliopistojen olemassa olevista johtajuuskoulutuksista sekä johtajuuskoulutusten kehittämishankkeista. Suunnitelmassa korostui jatkuvuus johtajuustasojen, eri koulutusasteiden ja alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Johtajuuden kehittämisen keskeisimmäksi keinoksi osoittautui johtajuuskoulutusten rakentaminen tutkimusperustaisena yliopistotason koulutuksena valtakunnallisesti yhtenäiseen suuntaan. Koulutuskokonaisuudessa perusopetuksen rehtoreiden ja päiväkodin johtajien kelpoisuus rakentuu yliopistotasoisen kasvatus- ja opetusalan johtajuuden perusopintokokonaisuuden ympärille

Handbook on teaching. Teacher`s strategies in classroom: a student-teaching collection of cases from four European countries

This work has been carried out within the ACTTEA project: Supporting preservice teachers’ construction of action-oriented knowledge (Project number: 526318-LLP-1-2012-1-EE-COMENIUS-CMP. Duration: 11/2012 – 10/2015). This project has been supported and funded by the Lifelong Learning Programme of the European Union.[EN]The handbook was written with the intention of collecting the type of professional knowledge that is of use to preservice teachers in different European countries. This particular knowledge turns out to be of relevance for the training of preservice teachers in the workplace also referred to as a practicum period, or the practicum for short, to learn the basics of the teaching profession in various school contexts. The multiple experiences extracted from the practicum and other real situations give the preservice teachers the opportunity to put into practice the theoretical background learnt in their university preparation. Thus, the teaching practice seems to be a valuable component of the teacher training programs since it provides preservice teachers with the opportunity to deal with real classroom situations in primary or secondary schools. Generally speaking the ultimate purpose of the practice is for preservice teachers to acquire a more sophisticated knowledge of the school by acquiring the know-how of teaching. This handbook intends to examine the action-oriented knowledge and reflective processes that preservice teachers display in practice by providing fifteen examples of teaching practices from four different contexts: Finland, Estonia, the Netherlands and Spain

Innovaciones en la formación práctica del profesorado

La vertiente práctica de la formación docente, ha de ofrecer óptimos recursos para aprender a enseñar. A ese fin contribuye el Proyecto Europeo “Action-oriented teacher knowledge”, (ACTTEA)1, desarrollado en cuatro países, entre ellos España. Acomete la formación del profesorado mediante la reflexión guiada con el fin de generar conocimiento profesional a partir de la práctica docente efectuada durante la estancia en Centros Escolares. </p

Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana : Tuloksia syksyn 2020 aineistonkeruusta

Tämä väliraportti esittelee syksyllä 2020 toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia. Syksyn aineistonkeruu on osa keväällä 2020 käynnistettyä valtakunnallista tutkimushanketta, jossa selvitetään koronapandemian vaikutuksia koulunkäyntiin, opetukseen sekä oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilökunnan hyvinvointiin. Tutkimusta toteuttavat yhteistyössä Helsingin ja Tampereen yliopistot. Raportti on muodostettu teemoittain siten, että kunkin teeman yhteyteen on koottu teemaa koskevat tulokset usean eri vastaajaryhmän osalta. Syksyn aineistonkeruu toteutettiin marraskuun 2020 aikana. Aineistonkeruun ensimmäinen kierros oli 9.-22.11.2020. Kouluille, jotka eivät tänä aikana olleet vastanneet, lähetettiin muistutusviesti ja heille annettiin mahdollisuus osallistua tutkimukseen 24.-30.11.20. Kuten keväällä, aineistoa kerättiin samanaikaisesti viideltä eri vastaajaryhmältä (oppilaat, huoltajat, opettajat, rehtorit sekä oppilashuoltohenkilöstö ja koulun muu henkilöstö). Tarkempia tietoja vastaajaryhmittäin on koottu seuraavalle sivulle. Tutkimuksen tulokset on raportoitu pääosin eri vastaajaryhmien vastauksia esittävinä jakaumina. Kuvaukset aineiston analyysissa käytetyistä monimutkaisemmista tilastollisista menetelmistä löytyvät raportin lopussa olevasta menetelmäliitteestä

Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana: tuloksia kevään 2021 aineistonkeruusta : Väliraportti syksy 2021

Valtakunnallinen Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana -tutkimushanke käynnistyi keväällä 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä toteuttaman tutkimuksen puitteissa on toteutettu nyt yhteensä kolme valtakunnallista aineistonkeruuta: toukokuussa 2020, marraskuussa 2020 sekä huhti-toukokuussa 2021. Kussakin aineistonkeruussa pandemian vaikutuksia on kysytty erikseen viideltä eri vastaajaryhmältä: oppilailta, opettajilta, rehtoreilta, oppilashuoltohenkilökunnalta sekä oppilaiden huoltajilta. Tämä väliraportti esittelee tutkimuksen tuloksia erityisesti kevään 2021 aineistonkeruukierrokselta. Lisäksi raportti sisältää kootusti seurantatietoja koko tutkimushankkeen ajalta. Raportin rakenne on seuraava: OSA 1 KESKEISET TULOKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET OSA 2 TUTKIMUSRAPORTTI OSA 3 VALMISTEILLA OLEVAT TIETEELLISET JULKAISU