Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto

vo

The Associations of Borderline Personality Disorder Symptoms, Five-Factor Model Personality Dimensions, and Personality Fragmentation among Depressed Inpatients

Peer reviewe

Quantification and valuation of ecosystem services to optimize sustainable re-use for low-productive drained peatlands

LIFEPeatLandUse (LIFE12 ENV/FI/000150) 2013 – 2018, LAYMAN’S REPORT201

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin

Työelämäyhteistyön kehittäminen Lapin ammattiopiston metsäopetuksessa

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa työelämäyhteistyö on keskeisessä asemassa. Lain mukaan koulutuksessa on otettava erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on ollut pitkään keskeisenä ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiskohteena. Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä koulutuksen sekä työelämän väliseen yhteistyöhön Lapin ammattiopiston metsäopetuksessa. Työelämäyhteistyön kehittämistarvetta on kuitenkin jatkuvasti, ja kehittämistyön avulla etsittiin keinoja yhteistyön lisäämiseksi sekä eri yhteistyön toimintamallien vakiinnuttamiseksi. Metsäopetuksessa on työelämäyhteistyötä monella eri tasolla. Opinnäytetyössä toteutettiin kyselytutkimus kone ja lämpöyrittäjille, jotta saataisiin yhteistyön kehittämisen keinoja myös työelämän edustajilta. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan yhteistyön kehittämiseen on tarvetta ja halukkuutta myös työelämän edustajien mielestä. Yhteistyön kehittämiseksi tulisi järjestää työpaikkaohjaajakoulutusta, koska siihen oli kiinnostusta suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista. Opettajien työelämäjaksot olisivat myös hyvä keino lisätä yhteistyötä. Laajemman työelämäyhteistyön kehittämiseksi tulisi koota eri metsäalan edustajista neuvottelukunta. Sen tehtävänä olisi kehittää yhteistyötä sekä tuoda julki metsäalan eri toimijoiden näkemyksiä metsäalaa koskevissa asioissa.Co-operation with working life plays an essential role in upper secondary vocational education and training (VET). The Vocational Education and Training Act states that working life needs should specially be paid attention to. When arranging education, there should be cooperation with business and other working life. Co-operation between education and working life has been an essential development object for VET for a long time. The aim of this thesis was to study cooperation between education and working in forestry training of Lapland Vocational College. There is however a continuous need to develop cooperation with working life, and the purpose of development work is to try to find ways to increase cooperation with working life at many levels. This thesis includes a survey for machine and heat entrepreneurs to find out ways to develop co-operation from their side. According to the results of this survey there is a need and willingness to develop cooperation by entrepreneurs, too. To develop cooperation workplace instructor training should be arranged, as most of the respondents found interest in it. Working periods for teachers would also be a good way to increase cooperation. For wider cooperation with working life, an advisory board of various forestry sectors should be set up. Its job would be to develop co-operation and state views of different forest actors concerning forestry

Managing design changes in BIM-based cost estimating

Kohdeyrityksen tietomallipohjaisen kustannuslaskennan haasteena on suunnitelmamuutosten hallinta kustannusarvion päivittämisen yhteydessä. Kustannusarvion päivitykseen liittyy tiettyjä riskejä sekä hankaloittavia tekijöitä. Esimerkiksi määrä- ja kustannusriskit kuten tuplalinkitys tai muutoksen vaikutus yksikköhintoihin pitää huomioida päivityksen yhteydessä. Tämä vaatii laskijalta osaamista, jotta tietää tarkkaan, miten muutokset huomioidaan. Usein päivitys tehdään kiireisellä aikataululla, jolloin riskien mahdollisuudet lisääntyvät. Sen takia suunnitelmamuutoksiin kannattaa varautua ennakkoon mahdollisimman hyvin. Diplomityö toteutettiin viidessä tutkimusvaiheessa ja testauksella. Ensimmäisenä selvitettiin tietomalleissa hyödynnettyjä tietomalliobjekteja ja niiden attribuutteja, minkä avulla saatiin rajattua tutkimuksen muuttujien lukumäärää. Toisessa vaiheessa selvitettiin laskentaprosessin kulku case-kohteen avulla. Kolmannessa vaiheessa case-kohteen tietomallista tunnistettiin yleiset muutostyypit, joille myöhemmin voitiin määrittää omat muutosprosessit. Neljännessä vaiheessa toteutetulla asiantuntijahaastattelulla saatiin prosesseihin lisättyä hyviä toimenpiteitä ja niiden ohjaushuomioita. Haastattelulla myös kommentoitiin laskentaprosessin kattavuutta. Viidentenä diplomityön varsinaisena tutkimusvaiheena oli muutosten tekeminen natiivimalliin ja kustannuslaskelman päivitys. Näiden avulla case-kohteella määritettiin päivitysprosessi, jonka lähtökohtana oli aiemmin määritetty laskentaprosessi. Viimeiseksi laskenta- ja päivitysprosessi testattiin yksinkertaisella testimallilla. Diplomityön tutkimustuloksista muodostui lopulta kustannuslaskennan kokonaisprosessi, joka pitää sisällään laskenta- ja päivitysprosessit hyvine toimenpiteineen ja ohjaushuomioineen. Tutkimuksella määritetyllä tietomallipohjaisen kustannuslaskennan kokonaisprosessilla voidaan varautua mahdollisiin ja todennäköisiin suunnitelmamuutoksiin. Kokonaisprosessi sisältää muutoksiin varautumisen ja muun muassa toimet muutoksien huomioimiseen. Päivityslaskennan yhteydessä erityishuomiota kaipaa suunnitelmamuutoksen tunnistaminen tietomallista visuaalisella tarkastuksella tai ohjelmallisesti revisiovertailulla