Pedagoogiliste arendusuuringute suunad

Artikli eesmärk on tutvustada õpetamise täiustamise võimalusi, milles kombineeritakse tegevõpetajate kutsetööd teadusuuringutega. Ajalooliselt on tegevusuuring, mida hakati rakendama 1940. aastatel, neist uurimisviisidest kõige vanem. Pärast seda on välja pakutud mitmeid raamistikke, mis ühendavad praktilise õpetamistegevuse akadeemiliste püüdlustega, nt arendusuuring, translatiivne uuring, tööviise arendav uuring ja praktikute teadusuuringud ning nende arvukad versioonid ja kombinatsioonid. Selle artikli teine eesmärk on uurida filosoofilisest ja teoreetilisest vaatenurgast uurimistöö teoreetiliste ja praktiliste eesmärkide seost, ühendades Aristotelese klassikalised seisukohad epistemoloogia kohta Jürgen Habermasi teadmiste ja inimlike huvide teooriaga. Metodoloogiana kasutatakse teaduskirjanduse teoreetilist ja filosoofilist analüüsi.  Full tex

Slow science: vaihtoehto yliopiston macdonaldisoitumiselle?

Suomalaisessa yliopistolaitoksessa on toteutettu 2000-luvun aikana merkittäviä (tiede)poliittiisia uudistuksia, joiden myötä siinä on alettu jäljitellä talouselämän toimintatapoja. Yliopiston toimintaa on pyritty tehostamaan ja nopeuttamaan tavalla, joka muistuttaa kriitikkojen mielestä pikaruokaketjun toimintaa. Yliopiston macdonaldisoituminen on jo käsite (mm. Kaita-Aho 2007)

Critical educational praxis in university ecosystems: enablers and constraints

Universities serve several important functions in society today through research, education, and community engagement, not least helping people to live meaningfully in society and create a world worth living in. A kind of practice that seems particularly important in fulfilling such responsibilities is critical educational praxis, a social-justice oriented, educational practice/praxis, with a focus on asking critical questions and creating conditions for positive change. Yet, the contemporary university is not exactly a niche for critical educational praxis. There are practices and arrangements within higher education that make the enactment of critical educational praxis challenging. This paper explores this concern by explicating the notion of critical educational praxis and examining enablers and constraints for critical educational praxis drawing on an empirical study conducted in one university setting. Our aim is to prompt consideration of the kind of university ecosystems currently being created, and the implications for academic communities and society.</p

Kohti reflektiivistä katsomuskasvatusta

Tässä artikkelissa käsitellään reflektiivisyyttä katsomuskasvatuksen kontekstissa filosofisista ja teoreettisista näkökulmista. Katsomuskasvatus tulkitaan tässä laajasti: se kattaa elämänkatsomustiedon ja uskontojen opetuksen lisäksi kaiken kasvatuksen, joka tukee katsomuksen muodostumista ja identiteettityötä. Reflektiivinen katsomuskasvatus asettuu vastakohdaksi indoktrinatiiviselle kasvatukselle, jossa pyritään iskostamaan tietynlaiseen oppiin tai uskomusjärjestelmään perustuva ajattelutapa oppilaiden mieliin. Reflektiivisen katsomuskasvatuksen tarkoitus on antaa lapselle ja nuorelle välineitä määritellä identiteettiään ja maailmankuvaansa. Artikkelissa esitetään uusi reflektiivisen katsomuskasvatuksen malli, jossa sovelletaan indoktrinaation kriittistä teoriaa sekä identiteetin ja kriittisen reflektion käsitteitä. Mallin pohjalta ehdotetaan, että katsomusreflektiivinen kasvatus edellyttää sekä kasvattajan minäpositioon kohdistuvaa identiteettireflektiivisyyttä että yhteisöön ja siinä vallitseviin kasvatuskäytäntöihin kohdistuvaa käytäntöreflektiivisyyttä.In this article, reflectivity is discussed in the context of worldview education from the philosophical and theoretical perspectives. Worldview education is understood in a broad sense: it covers not only teaching (secular) Ethics and religions but all education that supports worldview and identity work. Reflective worldview education contrasts with indoctrinative education, which seeks to instill a given doctrine or a belief system in  students’ minds. The purpose of reflective worldview education is to provide children and young people with tools to achieve their personal identity and worldview. In this article, we introduce a novel model for reflective worldview education. In this model, theories of critical indoctrination, identity work and critical reflection are applied. Based on the model, it is concluded that worldview-reflective education requires both identity-reflectivity about the positioned self of the educator, and a practice-reflective approach to the prevailing educational practices

Mentoring of newly qualified teachers. A bilateral comparison between Germany and Finland

Mentoring stellt in der Begleitung von in den Beruf einsteigenden Lehrpersonen eine international gängige Praxis dar. Ausgehend von theoretischen und empirisch fundierten Annahmen wird in diesem Beitrag der Ansatz der practice architectures genutzt, um Formen des Mentorings in Deutschland und Finnland im Hinblick auf länderspezifische Verständnisse vom Berufseinstieg von Lehrpersonen und deren Professionalisierung zu untersuchen. (DIPF/Orig.)Internationally, mentoring is a well-recognized practice in supporting newly qualified teachers. Based on theoretical and empirical understanding, this paper compares mentoring practices in two countries: Germany and Finland. The theoretical framework of practice architectures is used to explore mentoring as an expression of a particular view on teacher induction and professionalization of teachers. (DIPF/Orig.

Kasvatusta ilman kehyksiä

acceptedVersionNon peer reviewe

Hyvä elämä kestää

publishedVersio