Turbulent Vortex Flow Responses at the AB Interface in Rotating Superfluid 3He-B

In a rotating two-phase sample of 3He-B and magnetic-field stabilized 3He-A the large difference in mutual friction dissipation at 0.20 Tc gives rise to unusual vortex flow responses. We use noninvasive NMR techniques to monitor spin down and spin up of the B-phase superfluid component to a sudden change in the rotation velocity. Compared to measurements at low field with no A-phase, where these responses are laminar in cylindrically symmetric flow, spin down with vortices extending across the AB interface is found to be faster, indicating enhanced dissipation from turbulence. Spin up in turn is slower, owing to rapid annihilation of remanent vortices before the rotation increase. As confirmed by both our NMR signal analysis and vortex filament calculations, these observations are explained by the additional force acting on the B-phase vortex ends at the AB interface.Comment: 6 pages, 6 figure

Status of the Fatigue Studies on the CLIC Accelerating Structures

The need for high accelerating gradients for the future multi-TeV e+e- Compact Linear Collider (CLIC) imposes considerable constraints on the materials of the accelerating structures. The surfaces exposed to high pulsed RF (Radio Frequency) currents are subject to cyclic thermal stresses which are expected to induce surface break up by fatigue. Since no fatigue data exists in the literature up to very large numbers of cycles and for the particular stress pattern present in RF cavities, a comprehensive study of copper alloys in this parameter range has been initiated. Fatigue data for selected copper alloys in different states are presente

Phosphorus in manure and sewage sludge more recyclable than in soluble inorganic fertilizer

201

ADHD-oireisen lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Tiivistelmä. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ADHD-oireista lasta voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on lisätä tietämystä aiheesta selvittämällä, millä käytännönläheisillä keinoilla lasta on mahdollista tukea päiväkodin kontekstissa ja mihin osa-alueisiin tuki on tarkoituksenmukaista kohdentaa. On merkittävää tehdä tutkimusta aiheesta, sillä lapsilla, joilla on todettu ADHD varhaiskasvatusiässä, on tutkittu olevan suurempi riski myöhempään akateemiseen alisuoriutumiseen ja oppimisvaikeuksiin koulussa. Näin ollen varhaisen tuen merkitys korostuu, sillä ajoissa annettu ja oikein kohdennettu tuki edistää lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia sekä vähentää vaikeuksien syntymistä ja laajentumista. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, sillä tutkimuskohteena ovat aiemmat tutkimukset ja tarkoituksena on luoda laaja-alaista kuvaa tutkittavasta ilmiöstä. ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, johon kuuluvat pitkäaikaiset ja toimintakykyä haittaavat keskittymisen, aktiivisuuden säätelyn ja impulssien hillinnän haasteet. Sen taustalla on laajojen hermoverkostojen häiriö, jossa keskittymistä ja vireystilaa säätelevien järjestelmien toiminta on heikentynyt. Varhaiskasvatusikäisillä ADHD:ta hoidetaan pääsääntöisesti psykososiaalisilla hoitomuodoilla, joihin myös varhaiskasvatuksessa annettava tuki lukeutuu. Varhaiskasvatuksessa annettavan tuen sisältö voi koostua pedagogisista, rakenteellisista ja hyvinvointia tukevista muista järjestelyistä. Tutkimuksessani keskityn selvittämään pedagogisia tuen keinoja. Tutkimusaineiston perusteella ilmeni, että ADHD-oireinen lapsi tarvitsee tukea erityisesti itsesäätelytaidoissa, toiminnanohjauksessa sekä tarkkaavuuden ylläpidossa. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus näyttäisivät parantavan suoriutumista näillä kaikilla osa-alueilla. Muut tutkimuksessa ilmi tulevat käytännön tukemisen keinot liittyvät oppimisympäristön muokkaamiseen, lapselle annettavaan palautteeseen ja ohjaukseen sekä aikuisen tukeen sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Aineistossa korostui myös myönteisen vuorovaikutuksen ja vahvuuksien tunnistamisen merkitys yhtenä tukemisen elementtinä

Super Stability of Laminar Vortex Flow in Superfluid 3He-B

Vortex flow remains laminar up to large Reynolds numbers (Re~1000) in a cylinder filled with 3He-B. This is inferred from NMR measurements and numerical vortex filament calculations where we study the spin up and spin down responses of the superfluid component, after a sudden change in rotation velocity. In normal fluids and in superfluid 4He these responses are turbulent. In 3He-B the vortex core radius is much larger which reduces both surface pinning and vortex reconnections, the phenomena, which enhance vortex bending and the creation of turbulent tangles. Thus the origin for the greater stability of vortex flow in 3He-B is a quantum phenomenon. Only large flow perturbations are found to make the responses turbulent, such as the walls of a cubic container or the presence of invasive measuring probes inside the container.Comment: 4 pages, 6 figure

Achieving equity through 'gender autonomy': the challenges for VET policy and practice

This paper is based on research carried out in an EU Fifth Framework project on 'Gender and Qualification'. The research partners from five European countries investigated the impact of gender segregation in European labour markets on vocational education and training, with particular regard to competences and qualifications. The research explored the part played by gender in the vocational education and training experiences of (i) young adults entering specific occupations in child care, electrical engineering and food preparation/service (ii) adults changing occupations

Nanoelectronic thermometers optimised for sub-10 millikelvin operation

We report the cooling of electrons in nanoelectronic Coulomb blockade thermometers below 4 mK. Above 7 mK the devices are in good thermal contact with the environment, well isolated from electrical noise, and not susceptible to self-heating. This is attributed to an optimised design that incorporates cooling fins with a high electron-phonon coupling and on-chip electronic filters, combined with a low-noise electronic measurement setup. Below 7 mK the electron temperature is seen to diverge from the ambient temperature. By immersing a Coulomb Blockade Thermometer in the 3He/4He refrigerant of a dilution refrigerator, we measure a lowest electron temperature of 3.7 mK.Comment: 11 pages, 4 figures. (Fixed fitted saturation T_e on p9

How do parents of preverbal children with acute otitis media determine how much ear pain their child is having?

The objective of this study was to determine how parents of preverbal children determine whether their child is having otalgia. We constructed 8 cases describing a 1-year-old child with acute otitis media (AOM) using various combinations of the following 6 observable symptoms: fussiness, ear tugging, eating less, fever, sleeping difficulty, and playing less. Parents of children with a history of AOM presenting for well or sick appointments to an ambulatory clinic were asked to assign a pain level to each case on a visual analog scale. Sixty-nine parents participated in the study. Each of the 6 behaviors was associated with increased pain levels (P < .0001). Ear tugging and fussiness had the highest impact on the assigned pain levels. Higher level of parental education and private insurance were associated with higher reported pain levels (P = .007 and P = .001, respectively). Because interpretation of symptoms appears to be influenced by socioeconomic status, we question the utility of using an overall pain score from a 1-item parent scale as an outcome measure in clinical trials that include preverbal children. Perspective: Parents of preverbal children with acute otitis media use observable behaviors to determine their child's pain level. Interpretation of symptoms, however, appears to be influenced by socioeconomic status. Thus, we question the utility of using a 1-item parental pain scale in clinical trials that include preverbal children. © 2010 by the American Pain Society

Vanhempien kokemuksia tukea tarvitsevan lapsen siirtymästä esiopetuksesta peruskouluun

Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia vanhemmilla on tukea tarvitsevan lapsen siirtymästä esiopetuksesta peruskouluun ja kuinka he ovat kokeneet tuen jatkuvuuden toteutuneen siirtymävaiheessa. Aiheesta tekee ajankohtaisen tukea tarvitsevien lasten vuosittain lisääntynyt määrä, sillä sen vuoksi yhä useampi perhe kokee koulun aloituksen tukea tarvitsevan lapsen kanssa. Tutkimuksemme teoreettisessa viitekehyksessä määrittelemme laajasti siirtymää, avaamme tukea tarvitsevan lapsen koulun aloitukseen liittyviä tekijöitä sekä kirjoitamme vanhempien roolista siirtymäprosessissa. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen lähestymistapana toimii fenomenologia. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan tukea tarvitsevan lapsen vanhemman etänä toteutetusta haastattelusta. Vanhemmista kuudella oli erityistä tukea saava lapsi ja kahdella tehostettua tukea saava lapsi. Tutkimukseen osallistujien tavoittamiseen hyödynnettiin vanhemmille suunnattuja järjestöjä sekä sosiaalista mediaa. Tutkimusaineisto analysoitiin fenomenologisella metodilla. Tutkimustulokset osoittavat, että vanhempien kokemukset tukea tarvitsevan lapsen siirtymästä esiopetuksesta peruskouluun ovat moninaisia. Siirtymään liittyvät käytänteet ja tapahtumat erosivat vanhempien kokemuksissa, mikä osaltaan vaikuttaa vanhempien näkemykseen tukea tarvitsevan lapsensa siirtymän onnistumisesta. Samat tekijät näyttäytyvät vanhemmille joko siirtymää edesauttaneena tai haastavana tekijänä riippuen toteutuksen tavoista. Vanhemmat liittävät siirtymään usein jännityksen ja jopa pelon tunteita. Huolta aiheuttavat tulevaan siirtymään liittyvien muutosten vaikutukset lapsen arkeen ja siinä pärjäämiseen. Vanhemmat pitävät siirtymässä tärkeänä yhteistyötä, tiedottamista ja tiedonsiirtoa esiopetuksesta koululle. Lapsen saaman tuen koettiin muuttuneen kouluun siirtymisen jälkeen ja tuen jatkuvuuden kokemuksissa oli vaihtelua. Osa vanhemmista ilmaisi tyytymättömyyttä koulupaikasta ja tuen resurssoinnista vastaavia päättäjiä kohtaan. Tutkimustulosten perusteella yhteistyön toimivuus ja kokemus kuulluksi tulemisesta määrittelevät siirtymän onnistumista. Vanhemmat haluavat olla aktiivisesti mukana lapsensa siirtymässä sekä toivovat, että heitä kuultaisiin siihen liittyvässä päätöksenteossa. Opettajat ovat merkityksellisessä roolissa siirtymän toteuttamisessa ja toimivan vuorovaikutussuhteen rakentamisessa vanhempiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tukea tarvitsevan lapsen siirtymä koskee kokonaisvaltaisesti koko perhettä ja vanhemmat kokevat kouluun siirtymän hyvin merkittävänä tapahtumana.Parents’ experiences of the transition from preschool to primary school for a child with special needs. Abstract. The aim of this study is to examine what kind of experiences parents of children with special needs have about their child’s transition from preschool to primary school and how they have experienced the continuity of support in transition phase. This is a topical issue because the amount of children with special needs has increased every year and therefore more and more families experience starting school with a child with special needs. In our study’s theoretical framework we define transition extensively, explain factors related to starting school as a child with special needs and write about the parents’ role in transition process. This thesis is a qualitative research and the approach to the topic is phenomenological. The research material consist of remotely conducted interviews of eight parents of children with special needs. Six parents’ children were receiving special support and two parents’ children were receiving intensified support. Reaching the participants for this study we used organizations directed to parents and social media. The data was analyzed by the phenomenological method. The results of this study show that parents had various experiences of the transition from preschool to primary school for their child with special needs. Transition practices differed in parents’ experiences which affected on the parents’ view of success of transition. The same factors appear to parents either helping or challenging the transition depending on how they were implemented. Parents often associate transition with feelings of nervousness or even fear. Worry is caused by the changes related to transition and their impacts on child’s daily life and coping in it. Parents consider cooperation, informing and transfer of information from preschool to primary school to be important in transition. Parents experienced that the support received by the child changed after transition and the experiences of continuity of support varied. Some of the parents expressed dissatisfaction with decision-makers responsible for the school placements and the resource allocation of support. Based on this study a functioning collaboration and experience of being heard define how transition will succeed. Parents want to be active participants in their child’s transition and they wish that they could be heard in transition related decision-making. Teachers have a significant role in implementing the transition and building a functional relationship to parents. The results of this study show that the transition of a child with special needs concerns comprehensively the whole family and parents experience the transition to primary school as a significant event

Periodontitis in early and chronic rheumatoid arthritis : a prospective follow-up study in Finnish population

Objectives To investigate the association between rheumatoid arthritis (RA) and periodontitis with special emphasis on the role of antirheumatic drugs in periodontal health. Design Prospective follow-up study. Patients with early untreated RA and chronic active RA were examined at baseline and 16months later. Controls were examined once. Settings and participants The study was conducted in Finland from September 2005 to May 2014 at the Helsinki University Hospital. Overall, 124 participants were recruited for dental and medical examinations: 53 were patients with early disease-modifying antirheumatic drug (DMARD) na1ve RA (ERA), 28 were patients with chronic RA (CRA) with insufficient response to conventional DMARDs. After baseline examination, patients with ERA started treatment with synthetic DMARDs and patients with CRA with biological DMARDs. Controls were 43 age-matched, gender-matched and community-matched participants. Outcome measures Degree of periodontitis (defined according to the Center for Disease Control and Prevention and the American Academy of Periodontology). Prevalence of periodontal bacteria (analysed from plaque samples), clinical rheumatological status by Disease Activity Score, 28-joint count (DAS28), function by Health Assessment Questionnaire (HAQ) and treatment response by European League Against Rheumatism (EULAR) criteria. Results Moderate periodontitis was present in 67.3% of patients with ERA, 64.3% of patients with CRA and 39.5% of control participants (p=0.001). Further, patients with RA had significantly more periodontal findings compared with controls, recorded with common periodontal indexes. In the re-examination, patients with RA still showed poor periodontal health in spite of treatment with DMARDs after baseline examination. The prevalence of Porphyromonas gingivalis was higher in patients with ERA with periodontal probing depth 4mm compared with patients with CRA and controls. Antirheumatic medication did not seem to affect the results. Conclusions Moderate periodontitis was more frequent in patients with RA than in controls. Patients with ERA and CRA exhibited poorer periodontal health parameters when compared with controls. There was no association between antirheumatic treatment and periodontal parameters.Peer reviewe