Counter-talk as symbolic boundary drawing : Challenging legitimate cultural practices in individual and focus group interviews in the lower regions of social space

In qualitative interviews, challenges such as deviations from the topic, interruptions, silences or counter-questions are inevitable. It is debatable whether the researcher should try to alleviate them or consider them as important indicators of power relations. In this methodological article, we adopt the latter view and examine the episodes of counter-talk that emerge in qualitative interviews on cultural practices among underprivileged popular classes by drawing on 49 individual and focus group interviews conducted in the highly egalitarian context of Finland. Our main aim is to demonstrate how counter-talk emerging in interview situations could be fruitfully analysed as moral boundary drawing. We identify three types of counter-talk: resisting the situation, resisting the topic, and resisting the interviewer. While the first type unites many of the typical challenges inherent to qualitative interviewing in general (silences, deviations from the topic and so forth), the second one shows that explicit taste distinctions are an important feature of counter-talk, yet the interviewees mostly discuss them as something belonging to the personal sphere. Finally, the third type reveals how the strongest counter-talk and clearest moral boundary stemmed from the interviewees' attitudes towards the interviewer herself. We argue that counter-talk in general should be given more importance as a key element of the qualitative interview. We demonstrate that all three types of counter-talk are crucial to properly understanding the power relations and moral boundaries present in qualitative interviews and that cultural practices are a particularly good topic to tease them out.Peer reviewe

Analysing the ways of participating in interview settings : young people’s identity performances and social class in focus groups

Critical discussions on the focus group method have highlighted the importance of considering the forms of interaction generated in groups. In this empirical paper we argue that these forms of interaction are intimately linked to the ways participants interpret the study setting, and these interpretations are likely to differ significantly depending on participants' social backgrounds. In the light of our data consisting of 18 focus groups with 15-year-old school pupils from both affluent and deprived neighbourhoods of Helsinki discussing film clips about young people drinking alcohol, we ask what kinds of modes of participation are mobilised in focus group discussions in order to mark the social position of participants. We further analyse these modes in relation to situated identity performances, arguing that contextual factors of the study setting become especially important to consider when researching vulnerable groups and heterogeneous populations. The analysis yields three modes of participation: these are active/engaged, resistant/passive and dominant/transformative. We argue that these modes can be viewed as actively taken positions that reveal what kinds of identities and competences participants are able and willing to mobilise in the study setting, and that recognising these modes is important in all interview settings.Peer reviewe

Yritys muutoksessa : ulkoistus ja muutosjohtaminen

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan yritysten muutosta ja syitä yritysten muutospaineeseen, muutosten aiheuttajista, muutoksesta itsestään sekä mitä muutoksesta seuraa. Maailma elää muutoksen kourissa ja kaikkialla tapahtuu, halusimme sitä tai emme. Kaikki muutos ei ole kuitenkaan pahasta, vaan osasta muutoksia aiheutuu myös kehitystä ja niissä me haluamme olla mukana – varsinkin kun puhutaan myönteisestä kehityksestä. Yrityksissä tapahtuvissa muutoksista aiheutuu usein myös negativiisia asioita, kuten henkilöstön vähentämistä tai esimerkiksi tiettyjen toimintojen ulkoistamista palveluntarjoajalle. Asiakkaat ovat vaativia ja markkinoiden avautuminen mahdollistaa tuotteiden ostamisen esimerkiksi verkon kautta ympäri maailmaa, asiakkaat tulevat hintatietoisemmiksi koko ajan ja tämä aiheuttaa paineita yrityksille. Yritysten markkinatilanne ja kilpailukyky kiristyy päivä päivältä ja johtaa enenemässä määrin kustannussäästöihin. Tällaisessa tilanteissa yritykset joutuvat sopeuttamaan kustannuksiaan myyntimääriin ja monesti joutuu joko leikkaamaan henkilöstöä tai ulkoistamaan tiettyjä toimintoja kokonaan. Sekä henkilöstön vähentäminen että ulkoistaminen vaativat tarkkasilmäisyyttä yritysten johdolta sekä muutosjohtajuutta. Johdon tavoitteena muutostilanteissa on liiketoiminnan sujuminen muutoksista huolimatta ja yritysten henkilöstö joutuu tänä päivänä sopeutumaan muutoksiin jatkuvasti. Työtahti kiristyy, tehtävät lisääntyvät, mutta harvemmin henkilöstö lisääntyy. Muutosjohtajuus on tärkeä osa yritysten johtamista ja enenemässä määrin johtajia pitäisi kouluttaa muutosten johtamiseen. Johtajien tulisikin tarkastella myös itse itseään ja vaatia omilta esimiehiltään koulutusta ja neuvoja muutosten johtamiseen. Onnistuneella muutosjohtamisella saadaan aikaan sujuvia muutoksia, oli kyse sitten yrityksen sisällä tapahtuvista organisaatiomuutoksista tai suurista ulkoistamishankkeista. Onnistuneen muutoksen seurauksena yritykset pääsevät nopeammin nauttimaan tehokkaammasta toiminnasta tai kustannussäästöistä.This thesis is concentrating to the changes happening in companies, why changes happens and the changes itself and also the consequences of the changes. World is changing and changes are everywhere, even if we would not like those. All changes are not bad, but some of the changes are also very necessary and good and from those world is changing and developing. Those changes are those where people would like to be part of. Most of the changes happening in companies are often negative and causes negative things for people such as redundancies of people and outsourcing activities and personnel. Customers are demanding and opening of the markets makes easy and possible to buy goods and services over internet from all over the world. This causes customers to be very conscious of the prices and this causes pressure for the companies to be more cost effective. Business might require changes of the products and prices and reduce costs in the company, this might cause then redundancies of personnel or force to outsource certain activities. These changes require change management and leadership skills from the company managers and management. Even changes happen, company should continue as before and make sure business continues without problems. Working is hectic, there are more and more tasks to be take care of and less and less workforce to do the tasks due to cost savings. Change management is one of the most important skills managers should have and managers should get and require leadership and change management related training to be able to successfully lead possible change situation in the company. With successful change management skills companies can enjoy faster the benefits of successful changes and possible cost savings coming from those

"Jos äiti ei tuliskaan takas" : Päihdeperheen lapsen turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksia läheisissä ihmissuhteissaan

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämän tutkielman tutkimuskohteena ovat päihdeperheen lapsen kokemukset turvallisuudesta ja turvattomuudesta läheisissä ihmissuhteissaan. Tarkoituksena on selvittää millaisia asioita lapset pelkäävät ja millaisista asioista he kantavat huolta. Erityisesti halutaan selvittää sitä, millaisia pelkoja ja huolia lapsilla on vanhemman alkoholinkäyttöön liittyen. Lisäksi tarkastellaan lapsen turvallisuuden kokemuksia sekä sitä, miten lapset saavuttavat turvallisuuden tunteen pelon hetkellä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii lapsuuden perusturvallisuutta sekä läheisten aikuisten merkitystä painottavat teoriat. Tutkielma sijoittuu sosiologisen lapsuustutkimuksen kenttään, jossa lapset nähdään aktiivisina ja sosiaalisina toimijoina elämässään. Suomessa arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia päihdeperheessä eläviä lapsia tällä hetkellä. Aikuisten kesken paljon puhutaan päihdeperheen lapsen turvallisuudesta ja turvattomuudesta, mutta lasten omista kokemuksia meillä on vähän tietoa. Meillä Suomessa päihdeperheiden lasten kokemuksia on lähinnä tutkittu alkoholistien aikuisten lasten näkökulmasta, jolloin ei kuitenkaan päästä todelliseen lapsen subjektiiviseen kokemukseen. Tämän työn tarkoitus on tehdä päihdeperheen lapsi näkyvämmäksi ja nostaa esiin lapsen omat kokemukset juuri sinä hetkenä kun ne ovat ajankohtaisia. Tässä työssä puheenvuoron saavat lapset, joiden perheessä on jommallakummalla vanhemmista alkoholiongelma. Tutkielman empiirisen aineiston muodostaa viisi 6-8-vuotiaan lapsen haastattelua. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kuva-avusteista teemahaastattelua, jossa lapsille on esitetty yhdeksän erilaista kuvaa, joiden pohjalta haastattelu on toteutettu. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty temaattista sisällönanalyysiä. Lasten läheisiin ihmissuhteisiin liittyvistä turvattomuuden aiheista muodostui neljä luokkaa: läheisten aikuisten riiteleminen, läheisten aikuisten suuttuminen, läheisen aikuisen alkoholinkäyttö sekä läheisen aikuisen menettäminen. Vanhemman alkoholinkäyttö aiheutti lapsille paljon pelkoa ja huolta. Keskeisiksi tekijöiksi nousi vanhemman muuttuminen erilaiseksi, vanhemman käyttäytyminen humalassa, huoli vanhemman menettämisestä, lasten ikäistään suurempi vastuunotto sekä yritys vaikuttaa vanhemman juomiseen. Lasten kokemukset turvallisuudesta liittyivät myös kiinteästi vanhempiin. Lapset hakivat monissa arkipäivän tilanteissa turvaa vanhemmiltaan ja monissa tilanteissa vanhemmat ovat tehokkaasti vähentäneet lapsen pelkoa ja auttaneet lasta saavuttamaan turvallisuuden tunteen. Turvallisiin hetkiin kuului vanhemman läsnäoloa ja fyysistä läheisyyttä. Vanhemman juomiseen ja vanhempien riitelyyn liittyvät tilanteet näyttäytyivät lapsen näkökulmasta kaikkein turvattomimpina ja näissä tilanteissa lapsi ei pystynyt hakemaan turvaa vanhemmaltaan. Aineiston valossa keskeiseksi lasten turvallisuutta määrittäväksi piirteeksi nousi turvallisuuden paradoksaalinen luonne. Lasten läheiset ihmissuhteet näyttäytyivät aineistossani sekä turvallisuuden perustana että turvattomuuden aiheuttajina. Tutkimukseni osoitti, että lapsilla on tarvetta ja halua kertoa omista kokemuksistaan, kun heiltä vain uskalletaan kysyä

Osaamisen johtaminen päiväkodissa

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lastentarhanopettajan ammatillisen osaamisen kehittämistä päiväkotikontekstissa, jossa päiväkodin johtajan rooli nähdään osaamisen johtajana. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa henkilöstön osaamisen tunnistamista ja kehittämistä. Tutkimukselle asetettiin seuraavat tutkimuskysymykset: Miten lastentarhanopettajan ammatillisen osaamisen kehittäminen toteutuu päiväkotikontekstissa? Millaista osaamisen johtamista päiväkodin johtajalta odotetaan, ja mitkä ovat osaamisen johtamisen haasteet? Miten lastentarhanopettajien osaamisen kehittäminen vastaa työelämän muuttuviin haasteisiin? Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa empiirinen aineisto kerättiin kahdesta pirkanmaalaisesta kunnasta avoimia kysymyksiä sisältävillä kyselyillä sekä syventävillä teemahaastatteluilla. Aineistoa kerättiin sekä lastentarhanopettajilta että päiväkodin johtajilta. Yhteensä tutkimukseen osallistui 13 vastaajaa. Aineisto analysoitiin kahdessa vaiheessa mukaillen aineistolähtöisen sisällönanalyysin mallia. Avoimilla kysymyksillä kerätystä aineistosta nousi teema-alueet puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin, joissa syvennettiin tietoa haastattelemalla neljää lastentarhanopettajaa ja kolmea päiväkodin johtajaa. Tulosten mukaan voidaan sanoa, että osaamisen kehittäminen toteutuu päiväkodissa pääasiassa kehityskeskusteluina, koulutuksina ja työssä oppimisena. Pedagogisia keskusteluja, kollegoiden konsultointia ja osaamisen kartoituksia pidettiin myös tärkeinä osaamisen kehittämismenetelminä. Ammattikirjallisuuden lukeminen, työnkierto ja mentorointi nousivat aineistosta esiin yksittäisinä mainintoina. Päiväkodin johtajan omalla innostuneisuudella ja motivaatiolla nähtiin olevan suuri vaikutus siihen, miten osaamisen johtamista toteutetaan. Johtajat toivoivat, että osaamisen johtamiseen olisi käytössä enemmän aikaa, jotta henkilöstön kanssa voisi käydä enemmän keskusteluja ja kartoittaa sen avulla osaamisen alueita. Lastentarhanopettajat odottivat johtajalta kannustusta, tukea ja positiivista suhtautumista osaamisen kehittämiseen. Koulutustarjonnalta toivottiin enemmän lastentarhanopettajille suunnattuja pedagogisia koulutuksia. Sekä lastentarhanopettajat että päiväkodin johtajat näkivät osaamisen kehittämisen todella tärkeänä. Sen nähtiin vaikuttavan positiivisesti työssä jaksamiseen, työmotivaatioon ja monipuolisena pedagogisena toimintana myös varhaiskasvatuksen laatuun. Osaamisen kehittämisen nähtiin vahvistavan ammatillista identiteettiä ja sen merkitys ammatilliselle kasvulle tuotiin myös esille. Osaamisen kehittämisen tarvetta nähtiin eniten erityispedagogiikassa ja perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä

Methods for assessing degrading effects of UV radiation on materials

UV radiation is one of the key factors ageing materials and thus limiting their service life time. Damages induced by UV radiation may be observed as changes in the properties of the material. Various types of weathering experiments are used to study the chemical and physical mechanisms behind the degradation process. Material samples are exposed to UV radiation and other environmental stress agents in natural outdoor and artificial conditions in laboratory. Quantification of the material s response to the exposure yields knowledge on the ageing behaviour of the material. This knowledge is essential when selecting materials to comply with the service requirements, as well as developing materials with extended durability. The focus of this study has been on certain methods used in investigation of the deleterious effects of UV radiation on materials. Various aspects of weathering and analysis of material property changes are considered. As regards weathering, three main topics unfold: sampling of data from outdoor weathering experiments; construction of continuous time series of UV radiation exposures over the weathering periods; and comparability of artificial UV radiation conditions to those encountered under the Sun. Within the scope of the property change analysis, the study has focused on the wavelength dependencies found in damage induction. A new method is proposed for planning the timetable of a natural outdoor weathering experiment in a way that the seasonal and geographical variations are accounted for. The method simplifies the post-exposure analysis of the material properties and improves the comparability of test results obtained at different weathering sites. A new approach is adopted to reconstruct the solar spectral UV irradiance at the Earth s surface through radiative transfer modelling. The method provides a means for deriving UV irradiance in cases where no direct measurements of the quantity are available. As a result, a continuous UV radiation time series is obtained, as required for the determination of the UV radiation exposure accumulated on the materials. To improve the comparability of accelerated ageing to that naturally occurring outdoors, a method for characterizing the UV radiation conditions used in a UV chamber is presented. Knowledge on the exposure is further used to establish a correlation between the artificial and natural ageing environments, facilitating predictions on how the materials would survive in their real service environments. The study aiming at improvements in the analysis of material property changes is two-fold. A novel facility designed and constructed for exposing materials with spectrally resolved UV radiation is reported. The instrument opens new pathways for the investigations on wavelength specific damages in materials. The facility has been exploited in a study on the wavelength sensitivity of newspaper to photoyellowing. A new approach in deriving the action spectrum of photoyellowing of a material is proposed. The resulting action spectrum may be used in optimizing the chemical and/or physical protection of the material against UV radiation.UV-säteily on yksi merkittävimmistä materiaaleja vanhentavista tekijöistä. UV-säteilyn aiheuttamat vauriot voidaan havaita materiaaleissa ominaisuusmuutoksina. Vanhenemisprosessin taustalla olevien kemiallisten ja fysikaalisten mekanismien tutkimiseen käytetään erilaisia säätestausmenetelmiä. Materiaalinäytteitä altistetaan UV-säteilylle ja muille ympäristötekijöille luonnonoloissa ja keinotekoisesti luoduissa olosuhteissa laboratoriossa. Materiaalin vanhenemiskäyttäytymisestä saadaan tietoa määrittämällä, kuinka materiaali vastaa siihen kohdistettuun altistukseen. Tämä tieto on oleellista valittaessa käyttökohteisiin sopivia materiaaleja ja kehitettäessä uusia, entistä kestävämpiä materiaaleja. Tässä työssä on keskitytty menetelmiin, joita käytetään tutkittaessa UV-säteilyn materiaaleille haitallisia vaikutuksia. Tarkastelun erityiskohteet ovat valikoituneet säätestauksen ja materiaalien ominaisuusmuutosten tutkimuksen piiristä. Säätestauksen osalta on käsitelty kolmea aihetta: materiaalien ulkoaltistustesteissä käytettävää näytteistystä; jatkuvien aikasarjojen rekonstruointia altistusjaksojen aikana vallinneelle UV-säteilykuormalle; ja keinotekoisten UV-altistusympäristöjen vertailtavuutta todelliseen auringon säteilystä saatavaan altistukseen. Materiaalien ominaisuusmuutosten tutkimisen osalta työn keskiössä ovat olleet materiaalien vaurioitumisherkkyyksien riippuvuudet altistavan UV-säteilyn aallonpituudesta. Työssä esitetään menetelmä materiaalien ulkotestien aikataulun suunnittelemiseksi tavalla, joka huomioi UV-säteilyn ajalliset ja paikalliset vaihtelut. Menetelmän soveltaminen yksinkertaistaa altistuksen jälkeistä materiaalien ominaisuusmuutosten analyysia ja parantaa eri paikoissa ja eri aikoina suoritettujen ulkotestien tulosten keskinäistä vertailtavuutta. Altistuksen aikana vallinneen UV-säteilykuorman määrittämiseen on kehitetty säteilynkuljetusmalliin pohjautuva menetelmä. Menetelmän avulla voidaan rekonstruoida jatkuva UV-säteilyn irradianssin aikasarja, jota tarvitaan määritettäessä altistuksen aikana testimateriaaleille kumuloitunut UV-säteilyrasitus. Keino-oloissa ja luonnonoloissa havaittavien vanhenemismekanismien vertailtavuuden lisäämiseksi esitetään menetelmä laboratoriolaitteen tuottaman UV-altistuksen karakterisointiin. Tietoa on edelleen käytetty määrittämään keino-olot ja luonnonolot toisiinsa suhteuttava korrelaatio, joka mahdollistaa käyttöympäristössä pätevän materiaalin eliniän ennustamisen. Materiaalien ominaisuusmuutoksia tarkasteleva tutkimus on kaksiosainen. Työssä esitellään uusi laitteisto, joka on rakennettu materiaalien altistamiseksi spektrisesti erotellulla UV-säteilyllä. Laitteisto avaa uusia mahdollisuuksia materiaalien vaurioitumisherkkyyden aallonpituusriippuvuuksien selvittämiseen. Laitteistoa on käytetty sanomalehtipaperin kellastumisen aallonpituusriippuvuuden tutkimiseen. Työssä on kehitetty uudenlainen tapa määrittää kellastumisen vaikutusspektri. Tietämystä materiaalien vaikutusspektreistä voidaan hyödyntää muun muassa materiaalien optimaalisen UV-säteilysuojauksen kehittämisessä

Onnellisuuden taloustiede : Onnellisuus on suhteellista?

Tässä työssä käsitellään taloustieteellistä onnellisuustutkimusta keskittyen erityisesti onnellisuuden suhteellisuuden sekä onnellisuuden mittaamisen kysymyksiin. Taloustieteen onnellisuustutkimus on vielä melko nuorta, ja tutkimusala, kuten tämä työkin, nojaavat osittain myös muiden tieteenalojen tuloksiin. Työssä todetaan onnellisuuden olevan suurilta osin suhteellista, ja tällä on vaikutuksia niin taloustieteellisen hyödyn mallintamiselle kuin poliittiselle päätöksenteollekin. Suhteellisuuden elementti onnellisuudessa liittyy erityisesti tulojen vertailuun sekä positionaalisiin hyödykkeisiin. Onnellisuutta käsitellään mallintamisen yhteydessä tutkimusalan eräiden tärkeimpien nimien, Layardin (2003) sekä Blanchflowerin ja Oswaldin (2004) klassisen hyötyfunktion muunnoksilla, sillä onnellisuustaloustieteessä ei vielä ole esitetty kattavia matemaattisia malleja. Työ kokoaa yhteen useita onnellisuusaineistoja sisältäviä tutkimuksia, joista voidaan tehdä päätelmiä ihmisten onnellisuuden osatekijöistä. Näiden tutkimusten tuloksena voidaan arvioida, minkälaisia osa-alueita yhteiskunnan onnellisuusmittareiden tulisi sisältää. Samoin onnellisuustutkimus osoittaa, että esimerkiksi työttömyyden vaikutus onnellisuuteen on huomattavasti suurempi kuin työttömyyden vähentämän tulon vaikutus. Merkittäviä onnellisuustutkimuksen tuloksia liittyy myös Alesinan et al. (2004) laajasti tutkimaan tulonjaon ja onnellisuuden yhteyteen, sillä tulonjaon tasa-arvoisuus vaikuttaa eri maiden kansalaisiin keskimäärin eri tavoin. Tulonjaon epätasaisuus vähentää Euroopassa vähätuloisten onnellisuutta, kun taas Yhdysvalloissa parempituloisten onnellisuutta vähentää suurempi tuloepätasa-arvo, mitä voidaan pitää yllättävänä tuloksena Euroopan Yhdysvaltoja parempien sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksien valossa. Tuloepätasa-arvo vaikuttaa eri tavoin eri tuloryhmien sekä eri poliittisia ideologioita edustavien ryhmien edustajiin. Tämä pro gradu -työ selvittää myös miten onnellisuutta voidaan mitata ja ehdottaa tämän perusteella onnellisuusdatan käyttöä poliittisen päätöksenteon tukena. Tutkielmassa pohditaan myös, millaisia implikaatioita onnellisuustaloustiede antaa erityisesti valtion menojen vaikutukselle, vero- ja hyvinvointipolitiikalle sekä köyhyyden vastaiselle politiikalle. Erityisesti veropolitiikalle sekä köyhyyden vastaiselle politiikalle suhteellisuuden ja vertailun vaikutus onnellisuuteen ovat oleellisia, sillä kaikkien työn esittelemien tutkimusten ja aineistojen perusteella vertailu ja suhteellinen asema ovat onnellisuudelle tärkeitä

Facilitation of developmental tasks in prisons : applying the method of human-centered co-evaluation

Peer reviewe

Smooth and Resilient Human–Machine Teamwork as an Industry 5.0 Design Challenge

Smart machine companions such as artificial intelligence (AI) assistants and collaborative robots are rapidly populating the factory floor. Future factory floor workers will work in teams that include both human co-workers and smart machine actors. The visions of Industry 5.0 describe sustainable, resilient, and human-centered future factories that will require smart and resilient capabilities both from next-generation manufacturing systems and human operators. What kinds of approaches can help design these kinds of resilient human–machine teams and collaborations within them? In this paper, we analyze this design challenge, and we propose basing the design on the joint cognitive systems approach. The established joint cognitive systems approach can be complemented with approaches that support human centricity in the early phases of design, as well as in the development of continuously co-evolving human–machine teams. We propose approaches to observing and analyzing the collaboration in human–machine teams, developing the concept of operations with relevant stakeholders, and including ethical aspects in the design and development. We base our work on the joint cognitive systems approach and propose complementary approaches and methods, namely: actor–network theory, the concept of operations and ethically aware design. We identify their possibilities and challenges in designing and developing smooth human–machine teams for Industry 5.0 manufacturing systems

Arktinen ruoantuotanto : taustaselvitys ja kiteytysmatriisi

Mitä on arktinen ruoantuotanto? Arktiselle alueelle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Globaalista näkökulmasta 60° ja 70° pohjoisen leveyspiirin välissä sijaitseva Suomi on arktinen maa. Sama todetaan vuonna 2013 julkaistussa Suomen arktisessa strategiassa. Tässä selvityksessä arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan Suomessa 60° pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella tapahtuvaa ruoantuotantoa. Kolmasosa 60° leveysasteen pohjoispuolella asuvista ihmisistä asuu Suomessa. Pohjoinen sijainti koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä, mutta mitä lisäarvoa pohjoiset olosuhteet tuovat ruoantuotantoomme? Alla olevaan kiteytysmatriisiin on koottu arktiseen ympäristöön liittyvät ekologiset taustatekijät. Nämä liitetään teknis-yhteiskunnalliseen toimintakykyyn ja toimintavalmiuksiin. Yhdessä nämä luovat pohjan arktisen ruoantuotannon lisäarvotekijöille, joita tässä tarkastellaan sekä kotimarkkinoiden että viennin näkökulmasta.201