Effect of bariatric surgery on liver metabolism -studies using positron emission tomography

Obesity is a significant and increasing health challenge. Obesity is strongly associated with the incidence of type 2 diabetes (T2D). In obese individuals, liver insulin resistance is a major factor in the development and pathophysiology of T2D. Currently, bariatric surgery is the most effective therapy for morbidly obese patients. The aim of this thesis was to study the effects of surgery-induced weight loss on glucose and lipid metabolism in the liver, and to understand the beneficial effects of bariatric surgery on fatty liver, insulin resistance and T2D. Multimodality imaging by positron emission tomography (PET) combined with magnetic resonance imaging (MRI) and magnetic resonance spectroscopy (MRS) were utilized to study brain glucose uptake (BGU) and hepatic glucose uptake (HGU), hepatic fatty acid uptake, liver blood flow and liver fat content in morbidly obese patients (n=46) with and without T2D before and six-months after surgery (either sleeve gastrectomy (SG) or Roux-en-Y gastric bypass (RYGB)). The results were then compared to healthy subjects. Preoperatively, insulin-stimulated HGU was lower in obese patients before surgery as compared to the non-obese controls. HGU increased by 30-40% after surgery as compared to the preoperative situation. Postoperatively, liver fat and endogenous glucose production (EGP) were comparable to lean controls. Before surgery, the liver fatty acid uptake was increased in obese subjects as compared to lean controls and associated with body adiposity. Liver fatty acid uptake decreased after surgery but was still high compared to controls. Portal blood flow (per volume of tissue) was increased after surgery, but as the liver volume decreased along with the surgeryinduced weight loss, the whole organ blood flow was unchanged. A positive association between BGU and EGP during insulin stimulation was found in obese subjects and the association persisted after surgery. High BGU at baseline predicted a smaller improvement in fasting plasma glucose at a 2 and 3 year follow-up. The results of this study suggest that bariatric surgery, either SG and RYGB, is effective in improving hepatic glucose metabolism. The persistence of high fatty acid uptake, despite a normal fat content in the liver, suggests a change in the use of fatty acids from storage to oxidation after surgery. Accelerated portal blood flow may relate to improved liver metabolism after surgery. Moreover, these findings suggest the presence of a brain-liver axis in morbidly obese individuals. This axis might contribute to further deterioration of glucose homeostasis.Lihavuusleikkauksen vaikutus maksan aineenvaihduntaan : tutkimuksia positroniemissiotomografiaa käyttäen Lihavuus on merkittävä ja paheneva terveysongelma. Tyypin 2 diabeteksen (T2D) ilmaantuvuus on yhteydessä lihavuuteen. Maksan insuliiniresistenssi vaikuttaa ratkaisevasti T2D:n kehittymiseen lihavilla henkilöillä. Lihavuusleikkaus on nykyisin tehokkain lihavuuden hoitokeino. Väitöskirjan tarkoitus oli tutkia lihavuusleikkauksen jälkeisen painonlaskun vaikutusta maksan glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan ja ymmärtää lihavuusleikkauksen vaikutusta rasvamaksaan, insuliiniresistenssiin ja T2D:een. Positroniemissiotomografia (PET), magneettiresonanssi (MRI) ja magneettispektroskopia (MRS) -kuvantamisen avulla tutkittiin aivojen ja maksan glukoosin soluunottoa, maksan rasvahappojen soluunottoa, maksan verenkiertoa ja maksan kokoa ja rasvapitoisuutta lihavilla ennen lihavuusleikkausta ja kuusi kuukautta leikkauksen (joko mahalaukun kavennusleikkaus tai mahalaukun ohitusleikkaus) jälkeen. Tutkimuksessa käytettiin terveitä, normaalipainoisia verrokkiryhmänä. Ennen leikkausta maksan glukoosin soluunottokyky oli heikentynyt lihavilla ja se parani 30-40%:lla lihavuusleikkauksen jälkeen leikkausta edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Leikkauksen jälkeen maksan rasvapitoisuus ja maksan glukoosin tuotanto vähenivät terveiden, normaalipainoisten verrokkien tasolle. Maksan rasvahappojen soluunotto oli lisääntynyt lihavilla ennen leikkausta ja se oli yhteydessä kehon rasvapitoisuuteen. Leikkauksen jälkeen rasvahappojen soluunotto väheni jonkin verran, mutta ei normaalistunut. Maksan porttilaskimon verenvirtaus (ml/min/ml) lisääntyi lihavuusleikkauksen jälkeen, mutta koska maksan koko pieneni leikkauksen jälkeen ei koko elimen verenvirtaus muuttunut. Lihavilla aivojen ja maksan glukoosin soluunotto olivat yhteydessä toisiinsa, ja yhteys säilyi lihavuusleikkauksen jälkeen. Leikkausta edeltänyt lisääntynyt aivojen glukoosin soluunotto ennusti vähäisempää paastoglukoosin laskua 2 ja 3 vuoden kuluttua leikkauksesta. Tutkimuksen perusteella lihavuusleikkaus parantaa tehokkaasti maksan aineenvaihduntaa. Vaikka rasvamaksa paranee leikkauksen jälkeen, pysyy maksan rasvahappojen soluunotto lisääntyneenä, mikä viittaa siihen, että rasvahapot käytetään energian tuotantoon sen sijaan että ne varastoitaisiin. Lisääntynyt porttilaskimon verenvirtaus saattaa olla yhteydessä parantuneeseen maksan aineenvaihduntaan leikkauksen jälkeen. Lisäksi tulokset viittaavat aivomaksa -akselin olemassaoloon. Sillä voi olla merkitystä elimistön glukoosiaineenvaihdunnan heikkenemisessä

Hyvinvointiryhmä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvä ryhmä. Tarkoituksena oli myös kerätä tietoa ryhmäläisten kokemuksista saamastaan vertais- ja ryhmätuesta ja asioista, jotka auttavat heitä toteuttamaan terveellistä elämäntapaa. Hyvinvointiryhmä toteutettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivätoimintayksikössä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa ja piti sisällään alku-ja loppukartoitukset sekä kaksi ryhmäkertaa ravitsemuksesta ja kaksi ryhmäkertaa liikunnasta. Tutkimus oli toiminnallinen ja kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin hyvinvointiryhmään osallistuneilta mielenterveys- ja päihdekuntoutujilta teemahaastatteluilla ja havainnoimalla. Jatkotutkimusaiheet nousivat teoriatiedon ja analysoitavan aineiston pohjalta. Tutkimuksen tulosten perusteella ryhmätuella on suuri merkitys mielenterveys- ja päihdekuntoutujien elämäntapamuutoksessa. Ryhmään osallistuneet olivat sitä mieltä, että hyvinvointiryhmä toimi hyvin motivointikeinona muuttaa elämäntapoja terveellisimmiksi. Muita tärkeitä motivointikeinoja elämäntapamuutoksessa oli ryhmän lisäksi painon ja fyysisen kunnon muutokset parempaan sekä ryhmän antama alku muutokselle ja ryhmässä luodut tavoitteet. Ryhmä toimi hienosti yhteen ja ryhmäytyminen tapahtui nopeasti. Hyvinvointiryhmä vahvisti osallistujien tietoja ravitsemuksesta ja liikunnasta. Hyvinvointiryhmä toi osallistujille myös vinkkejä arkipäivän terveellisiin elämäntapoihin.The purpose of this study was to arrange nutritional and physical activities for a group of mental health and substance abuse patients. Another purpose was to collect information about the experiences of peer and group support provided among the group members and the factors that will help them to carry out a healthy lifestyle. The wellbeing group was set up in the day care unit of the mental health and substance abuse rehabilitation services in the area of South Karelia Social and Health Care District. The group met six times, and interviews were conducted in the beginning and in the end. In addition, there were two meetings on nutritional matters and two meetings on physical activity. The study was functional and qualitative. The data were collected by interviewing and observing the group members. Topics for further research rose on the basis of theory and the analyzed material. Based on the results from the study, group support is of great importance for mental health and substance abuse patients aiming for a lifestyle change. The group participants agreed that the wellbeing group worked well as a way of motivating the change towards a healthier lifestyle. In addition to the group activities, other important ways to motivate a lifestyle change included the changes for the better in the participants’ weight and physical condition, the group support facilitating the beginning of the change, and the goals created together. The group worked well together and grouping happened quickly. The wellbeing group activities increased the participants’ knowledge about nutrition and physical activity. The group brought the participants also tips about an everyday healthy lifestyle

Feokromosytooma – harvinainen ja yllätyksellinen lisämunuaiskasvain

Feokromosytoomaa on tärkeää osata epäillä, sillä se on useimmiten parannettavissa leikkauksella. Hoitamattomana se voi johtaa äkkikuolemaan.Kohtaukselliset oireet ovat feokromosytoomalle ominaisia.Feokromosytoomaa epäiltäessä tutkitaan joko seerumin tai vuorokausivirtsan metanefriinien pitoisuudet. Ensisijainen kuvantamistutkimus on tietokonetomografia tai jossain tapauksissa magneettikuvaus.Feokromosytooman taustalla on usein kasvaimelle altistava geenimutaatio. Geenitutkimuksia tulee aina vähintään harkita.</p

"NO NII TULKAA POJAT SYÖMÄÄN"HAASTATELTAVAN PUHE AUDIOVISUAALISEN UUTISEN RAKENTAJANA

Uutisia pidetään television yhtenä perustekstilajina ja uutiskieltä peruskielenä. Audiovisuaalisenuutisen kokonaismerkitys muodostuu paitsi puhutusta kielestä myöskuvasta. Uutiskieltä puhutaan joko kuvatilassa (uutisankkurit ja uutisissa käytetythaastateltavat), tai puhe on sijoitettu kuvatilan oheen toimittajan puhumana. Artikkelissatutkitaan haastateltavien puheenvuoroja ja sitä kuvatilaa, johon puheenvuoroton sijoitettu. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on systeemis-funktionaaliseenkieliteoriaan perustuva tekstintutkimus. Kuvan tarkastelu perustuu visuaalisen suunnittelunkielioppiin. Tutkimuksen aineistona on Yleisradion TVl:n puoli yhdeksän uutisetja FST:n iltauutiset syksyllä 2005. Tutkimuksen perusteella sekä suomen- ettäruotsinkielisissä uutisissa haastatellaan hyvinkin eriaiheisissa uutisissa ns. tavallisiaihmisiä. Haastattelukohtaukset rakentavat uutiskokonaisuutta varsin samankaltaisesti.Suomi ja ruotsi toimivat kuvan ohessa haastateltavien spontaanissa puheessa yhteneväisesti.Haastattelu ei ole uutisissa valinnainen jakso, mutta ei myöskään täysinitsenäinen. Vaikka haastateltava puhuu omilla kasvoillaan ja omalla nimellään,puheenvuoro kytkeytyy toimittajan puheeseen ja liittyy toimittajan itsenäiseen puhejaksoonikään kuin kylkiäisenä. Haastateltavan puheenvuorolla on uutisessa kuitenkinmyös oma funktionsa: haastateltava vastaa, kommentoi ja argumentoi.Asiasanat: Tekstintutkimus, audiovisuaalinen uutinen, suomi, suomenruotsi.Key words: Text1inguistics, audiovisual news, Finnish, Finland Swedish

Raskaus ja kilpirauhanen

Vertaisarvioitu. Näin hoidan.Raskaus vaikuttaa merkittävästi kilpirauhasen toimintaan, ja raskaana olevien naisten kilpirauhasen toimintakokeiden tulkinta eroaa raskaana olemattomista. Pieni mutta mitattavissa oleva plasman tyreotropiini (TSH) -pitoisuus on yleinen mutta useimmiten vaaraton löydös alkuraskauden aikana. Raskaudenaikainen TSH-arvon viitealueen yläraja on kiistanalainen. Viimeisimmän tiedon perusteella yläraja on alkuraskauden aikana noin 0,5 mU/l pienempi kuin raskaana olemattomien yläraja. Kilpirauhasperoksidaasi (TPO) -vasta-aineisiin liittyy lisääntynyt hypotyreoosin ja raskauskomplikaatioiden riski. Raskauskomplikaatiot näyttäisivät lisääntyvän TSH-arvon ollessa suurempi kuin 4 mU/l, mutta TPO-vasta-ainepositiivisten tyroksiinihoitoa voidaan harkita jo kun TSH-arvo on yli 2,5 mU/l. Hypotyreoosin lääkehoidon seurantaa tulee raskausaikana tiivistää. Hypertyreoosin oikein toteutettu hoito vähentää raskauskomplikaatioriskiä. Hoidossa ja seurannassa tulee huomioida TSH-reseptorivasta-aineiden ja tyreostaatin kulkeutuminen sikiöön

Raskaus ja kilpirauhanen

Raskaus vaikuttaa merkittävästi kilpirauhasen toimintaan, ja raskaana olevien naisten kilpirauhasen toimintakokeiden tulkinta eroaa raskaana olemattomista. Pieni mutta mitattavissa oleva plasman tyreotropiini (TSH) -pitoisuus on yleinen mutta useimmiten vaaraton löydös alkuraskauden aikana. Raskaudenaikainen TSH-arvon viitealueen yläraja on kiistanalainen. Viimeisimmän tiedon perusteella yläraja on alkuraskauden aikana noin 0,5 mU/l pienempi kuin raskaana olemattomien yläraja. Kilpirauhasperoksidaasi (TPO) -vasta-aineisiin liittyy lisääntynyt hypotyreoosin ja raskauskomplikaatioiden riski. Raskauskomplikaatiot näyttäisivät lisääntyvän TSH-arvon ollessa suurempi kuin 4 mU/l, mutta TPO-vasta-ainepositiivisten tyroksiinihoitoa voidaan harkita jo kun TSH-arvo on yli 2,5 mU/l. Hypotyreoosin lääkehoidon seurantaa tulee raskausaikana tiivistää. Hypertyreoosin oikein toteutettu hoito vähentää raskauskomplikaatioriskiä. Hoidossa ja seurannassa tulee huomioida TSH-reseptorivasta-aineiden ja tyreostaatin kulkeutuminen sikiöön

Raskaus ja kilpirauhanen

Raskaus vaikuttaa merkittävästi kilpirauhasen toimintaan, ja raskaana olevien naisten kilpirauhasen toimintakokeiden tulkinta eroaa raskaana olemattomista. Pieni mutta mitattavissa oleva plasman tyreotropiini (TSH) -pitoisuus on yleinen mutta useimmiten vaaraton löydös alkuraskauden aikana. Raskaudenaikainen TSH-arvon viitealueen yläraja on kiistanalainen. Viimeisimmän tiedon perusteella yläraja on alkuraskauden aikana noin 0,5 mU/l pienempi kuin raskaana olemattomien yläraja. Kilpirauhasperoksidaasi (TPO) -vasta-aineisiin liittyy lisääntynyt hypotyreoosin ja raskauskomplikaatioiden riski. Raskauskomplikaatiot näyttäisivät lisääntyvän TSH-arvon ollessa suurempi kuin 4 mU/l, mutta TPO-vasta-ainepositiivisten tyroksiinihoitoa voidaan harkita jo kun TSH-arvo on yli 2,5 mU/l. Hypotyreoosin lääkehoidon seurantaa tulee raskausaikana tiivistää. Hypertyreoosin oikein toteutettu hoito vähentää raskauskomplikaatioriskiä. Hoidossa ja seurannassa tulee huomioida TSH-reseptorivasta-aineiden ja tyreostaatin kulkeutuminen sikiöön.publishedVersio

Glucose management team significantly improves glycaemic care and commitment to in-hospital guidelines within arthroplastic patients

Background: Perioperative dysglycaemias are a risk for harm but guidelines to improve glucose management are poorly adhered to. Aim: To determine whether a specialized team and diabetes education improves the implementation of guidelines and glucose values. Methods: We conducted a prospective study of 611 nonselected, consecutive patients attending for elective hip or knee arthroplasty. The first 209 patients received conventional care and the following 402 patients received intervention (Acute Glucose Service, AGS) in two chronological groups; either perioperatively (AGS1) or also preoperatively (AGS2). The AGS-team provided diabetes education, identified the patients with diabetes risk and adjusted the medication when needed. Capillary plasma glucose (CPG) was repeatedly measured and glycated haemoglobin (HbA1c) obtained before and after the surgery. The study objectives were to evaluate the staff actions when hyperglycaemia was severe (CPG >10 mmol/L), and to assess improvement of the glycaemic values and the complication rate within 3 months. Results: None of the severely hyperglycaemic events in the reference group were treated according to guidelines. In the AGS 1 group, 50% and in the AGS2 group, 53% were appropriately managed (p 7.8 mmol/L at least twice) and of severe hyperglycaemia (CPG >10 mmol/L) decreased in all patient groups. The medians of the highest, mean and variability of CPG values improved. The mean HbA1c improved significantly within AGS 2. There was no association between improved glycaemic care and early complications. Conclusions: AGS intervention significantly improves adherence to guidelines and glucose values.acceptedVersionPeer reviewe

Kotimaista valkuaisomavaraisuutta ja ympäristöä tukeva välikasvatusporsaiden ruokinta

Tilaseurannassa selvitettiin valkuaislähteiden soveltuvuutta välikasvatusporsaiden liemiruokintaan, niiden vaikutuksia porsaiden tuotanto-ominaisuuksiin (päiväkasvu, rehun syönti ja rehuhyötysuhde) ja hyvinvointiin (hännänpurenta ja kuolleisuus). Tutkitut kotimaiset valkuaisrehukomponentit olivat ohravalkuaisrehu (OVR) ja härkäpapu. Seurannassa oli yhteensä 560 Duroc-kolmiroturisteytysporsasta, joiden alkupaino oli keskimäärin 9.1 kg. Porsaat jaettiin kontrolli- ja koeryhmään. Havaintoyksikkönä kokeessa oli venttiili. Jokaisella venttiilillä oli 40 porsasta. Kontrollirehu sisälsi ohraa, vehnää, kauraa, kasviöljyä, soijapohjaista täydennysrehua ja ohravalkuaisrehua. Koerehussa soijan sijaan käytettiin härkäpapua sekä härkäpapuruokinnan koostumusta täydentävää rehua. Porsailla oli kolmivaiheinen vapaa liemiruokinta ja rehunkulutusta seurattiin tilan ruokintalaitteella. Porsaat punnittiin kokeen alussa, ruokintajaksojen vaihtuessa ja kokeen lopussa. Porsaat kasvoivat keskimäärin 480 g päivässä eikä päiväkasvussa ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Rehunkulutus koko kokeen aikana eläintä kohti oli 342 MJ NEk ja 30.4 kg ka, eikä ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja. Myöskään rehuhyötysuhteissa ei ryhmien välillä tullut merkitseviä eroja. Välikasvattamossa olennaista on, että porsaat kasvavat nopeasti, tasaisesti ja rehutehokkaasti välityspainoonsa. Molemmissa ruokintaryhmissä yli 75% porsaista myytiin eteenpäin 49 vuorokauden sisällä vieroituksesta. Kontrolliryhmästä suurin osa porsaista myytiin 46‒47 päivän kuluttua (54%) ja koeryhmästä 39‒40 päivän kuluttua vieroituksesta (47%). Koeryhmän porsaita jäi kuitenkin koeseurannan puitteissa merkittävästi enemmän jäljelle (21 vs 12%) suhteessa myytyjen porsaiden määrään. Tilaseurannan tulokset viittaavat siihen, että härkäpavulla ja siihen sopivilla täydennyksillä voitaisiin korvata rehun soija vilja-OVR‒pohjaisella ruokinnalla. Kontrolli- ja koeryhmän porsaiden välillä ei ollut merkittävää eroa tuotantotuloksissa. Tutkimustietoon perustuvien johtopäätösten saamiseksi vaaditaan kuitenkin jatkotutkimuksia suuremmalla havaintomäärällä tai tarkentamalla koeasetelmaa esimerkiksi porsaskohtaisin lisäpunnituksin. &nbsp