Uutisia pidetään television yhtenä perustekstilajina ja uutiskieltä peruskielenä. Audiovisuaalisenuutisen kokonaismerkitys muodostuu paitsi puhutusta kielestä myöskuvasta. Uutiskieltä puhutaan joko kuvatilassa (uutisankkurit ja uutisissa käytetythaastateltavat), tai puhe on sijoitettu kuvatilan oheen toimittajan puhumana. Artikkelissatutkitaan haastateltavien puheenvuoroja ja sitä kuvatilaa, johon puheenvuoroton sijoitettu. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on systeemis-funktionaaliseenkieliteoriaan perustuva tekstintutkimus. Kuvan tarkastelu perustuu visuaalisen suunnittelunkielioppiin. Tutkimuksen aineistona on Yleisradion TVl:n puoli yhdeksän uutisetja FST:n iltauutiset syksyllä 2005. Tutkimuksen perusteella sekä suomen- ettäruotsinkielisissä uutisissa haastatellaan hyvinkin eriaiheisissa uutisissa ns. tavallisiaihmisiä. Haastattelukohtaukset rakentavat uutiskokonaisuutta varsin samankaltaisesti.Suomi ja ruotsi toimivat kuvan ohessa haastateltavien spontaanissa puheessa yhteneväisesti.Haastattelu ei ole uutisissa valinnainen jakso, mutta ei myöskään täysinitsenäinen. Vaikka haastateltava puhuu omilla kasvoillaan ja omalla nimellään,puheenvuoro kytkeytyy toimittajan puheeseen ja liittyy toimittajan itsenäiseen puhejaksoonikään kuin kylkiäisenä. Haastateltavan puheenvuorolla on uutisessa kuitenkinmyös oma funktionsa: haastateltava vastaa, kommentoi ja argumentoi.Asiasanat: Tekstintutkimus, audiovisuaalinen uutinen, suomi, suomenruotsi.Key words: Text1inguistics, audiovisual news, Finnish, Finland Swedish
