What Went Wrong and What Right for the EU in Ukraine?

The severe crisis and consequent conflict and even war in and over Ukraine have resulted in severe soulsearching in key Western actors and institutions, the European Union (EU) included. This is hardly a surprise that the collapse of Yanukovych and the events that followed took by and large the whole Western scholarly and diplomatic community by surprise. By annexing the Crimean peninsula and incorporating it swiftly into its federal structure Russia has not only shown its acute displeasure with how things have been developing in Ukraine and Eastern Europe but has also thrown down the gauntlet, essentially questioning and consequently challenging the very foundations of European (security) order and indeed international law

Asiakkaan kokemuksen kehittäminen hotellihuoneessa

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Sokos Hotel Alexandra. Työn tavoitteena oli kehittää Sokos Hotel Alexandran vanhemman puolen Economy-huoneessa majoittuvan vapaa-ajan asiakkaan käyttäjäko-kemusta. Tarkoituksena oli saada tietoa asiakkaasta, jonka avulla voidaan kehittää kokemusta Economy-huoneesta sen nykytilassa, ja suuntaviivoja hotellihuoneen käyttäjälähtöiselle suunnittelulle tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli, mitä ovat Economy-huoneen asiakkaan tarpeet ja mitkä asiat vaikuttavat hänen viihtymiseensä kyseisessä hotellihuoneessa. Tutkimusotteena käytettiin laadullista menetelmää, ja tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 12 kappaletta Sokos Hotel Alexandran Economy-huoneessa ma-joittuville asiakkaille keväällä 2013. Tutkimuksen haastattelurunko muodostui opinnäytetyön kannalta merkityksellisien teoriaosuuksien, kuten majoitusalan trendien sekä asiakaslähtöisen palveluiden kehittämisen pohjalta. Asiakkaiden kokemuksia käytiin läpi vaihe vaiheelta ostopäätöksestä huonees-sa oleskeluun ja jälkivaiheeseen. Tutkimustulokset kertoivat paljon Economy-huoneen asiakkaan motiiveista ja tarpeista. Asiakas etsii helppoa ja toimivaa hotellimajoitusta lyhyellä vierailulla, ja hänelle on tärkeää hotellin palvelujen toimivuus kokonaisuutena. Hotellihuoneen viihtyisyyteen vaikuttivat siisteys ja rauhallisuus, mutta myös pienten, esteettisten ratkaisujen merkitys vaikutti olennaisesti asiakkaiden kokemukseen. Toimeksiantaja voi käyttää tutkimuksen pohjalta selville saatuja asiakkaiden tarpeita lähtökohtana asiakaslähtöisessä markkinoinnissa. Economy-huone tullaan todennäköisesti uudistamaan tulevaisuu-dessa, joten asiakkaiden toivomukset luovat pohjan myös tulevaisuuden hotellihuoneen suunnittelul-le. Pieniin yksityiskohtiin syventymällä voidaan kohentaa Economy-huoneen asiakaskokemusta myös nykyhetkessä.The thesis was assigned by Sokos Hotel Alexandra. The aim of the thesis was to develop a leisure traveller’s experience as a user in the Economy -room of the older part of the hotel. In addition, the purpose was to use the customer experiences to improve the Economy -room at the moment, and use the results as a basis for customer-oriented hotel room design in the future. The research ques-tions were: What are the needs of the customer using the Economy-room, and what matters regard-ing the visitor’s comfortable stay in the room in question. The study was conducted by using qualitative research, and the research method was theme inter-view. In total 12 interviews took place in Sokos Hotel Alexandra in the spring of 2013.The themes of the interviews were based on the theory part of the thesis, such as the trends in the accommodation industry and customer-oriented service design. The stages affecting the customers experience in the Economy -room were handled one by one, from the purchase decision until the actual stay using the hotel room. The results gave an idea about the needs of the customer using the Economy room. The customer was looking for a simple and functional accommodation for a short period of stay. It was also im-portant that the hotel offered a reasonable combination of services as a whole. Cleanliness and qui-etness were important factors, but also the significance of little things and details was considered remarkable, when it comes to the user experience. The needs of the customers can be utilized when making customer-oriented marketing plans. Some-day in the future the Economy -room may be renovated, thus the results of the thesis can be used as guidelines for planning the new kind of hotel room. The hotel may make use of large part of the results in a short notice as well to improve the customer experience in the Economy-room

Sosiaalityö toimintakenttänsä rajoilla : tapaustutkimus Lapin sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon sosiaalityöstä

Tämän tutkielman tavoitteena oli löytää sairaalan hierarkkisesta perinteestä nousevia yhteistyömalleja, jotka estävät todellisen yhteistyön toteutumista. Tutkimuskohteena on sosiaalityön toimintafunktio Lapin sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidossa. Tutkielman tehtävänä oli analysoida sosiaalityön toimintafunktiota sosiaalityöntekijöiden sekä heidän esimiestensä näkökulmasta. Tutkimusongelma jakaantui kahteen kysymyksenasetteluun sosiaalityön toimintakentästä erikoissairaanhoidossa, sekä sosiaalityön mahdollisuuteen määrittää ja kehittää toimintafunktiotaan sairaalaorganisaatiossa. Kyseessä oli laadullinen tapaustutkimus, jonka analysointimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällön analyysi apunaan abduktiivinen päättely. Esimiestaso-sosiaalityö -suhdetta tarkasteltiin systeemiteoriaan kuuluvan rajasysteeminäkökulman avulla. Haastattelemalla hankittu tutkimusaineisto jäsenneltiin Arnkilin rajasysteemisen näkemyksen mukaisesti. Keskeinen päätelmä tutkielmassa oli, että haastatellut sosiaalityöntekijät ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden riippuen yksiköstään ja esimiestensä suhtautumisesta sosiaalityöhön. Lapin sairaanhoitopiirin sosiaalityön johtamismalli, jossa jokainen sosiaalityöntekijä toimii oman tulosyksikön esimiehen alaisuudessa, tuottaa myös sosiaalityölle suuria paineita. Sosiaalityön toimintafunktiolla on epätasaisesti jakautuva autonominen asema suhteessa johdon taholta tuleviin signaaleihin. Heikoimmalla alueella sosiaalityön toiminta on urautunut kehään, jossa se toistaa sairaalaorganisaatiossa luotuja määritelmiä sosiaalityölle. Sosiaalityön heikko professionaalinen asema ja sen tehtäväkuvan epämääräisyys luovat myös sosiaalityöntekijöiden kesken sisäisiä ristiriitoja. Näin se pirstaloittaa herkästi myös sosiaalityön perustehtävän kokonaiskuvaa, mikäli sosiaalityön omasta ammatillisuudesta ja kehittymisestä ei pidetä huolta. Esimiesten sekä sosiaalityön rajasysteemit jäävät helposti kohtaamatta, koska kommunikointia ja yhteistyötä sosiaalityön asemasta ja tehtävistä Lapin keskussairaalassa on suhteellisen vähän. Sosiaalityö tarvitsee Lapin sairaanhoitopiirin kaltaisesti toimivissa organisaatioissa johtamismallin, jonka avulla kyetään vahvistamaan sosiaalityön toimintafunktiota, olipa sosiaalityön hallinnollinen paikka omana yksikkönään tai ei. Kun oma toimiala on riittävän vahva ja itsenäinen professio, vasta sitten se voi tasaveroisesti kommunikoida muiden professioiden kanssa

Mitkä sosiaaliskognitiiviset tekijät selittävät varusmiesten käsihygieniaa?

Väestössä yleiset hengityselininfektiot ja mahasuolikanavan infektiot leviävät helposti riittämättömän käsihygienian vuoksi aiheuttaen sairauspoissaoloja ja siten myös merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Käsihygienian edistämisinterventioiden suunnittelemiseksi tulisi ymmärtää käsienpesukäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisten varusmiesten käsienpesuaikomukseen ja käsienpesuun vaikuttavia tekijöitä integroidun sosiaaliskognitiivisen teorian avulla. VirusFight-hankkeeseen kuuluva kyselytutkimuksen otos koostui 18–22-vuotiaista peruspalveluskauden miesalokkaista (N=139). Tilastollisena menetelmänä käytettiin hierarkkista lineaarista regressioanalyysia. Käsienpesuaikomusta ennustivat koettu pystyvyys, positiivinen tunneperäinen asenne, sosiaalinen paine sekä likaan ja puhtauteen liittyvät tunnereaktiot. Varsinaista käsienpesukäyttäytymistä puolestaan ennustivat käsienpesuaikomus, deskriptiivinen normi ja inhon tunteet. Käsienpesu on paitsi tietoiseen aikomukseen perustuvaa, myös automaattisemmin ympäristövihjeistä ohjautuvaa käyttäytymistä. Nuoriin miehiin kohdistuvissa käsihygieniainterventioissa mahdollisesti vaikuttavia toimenpiteitä ovat inhon virittäminen likaisuutta kohtaan ja käsienpesun yleisyyden korostaminen.Peer reviewe

Depressive Symptoms and Hostility in Relation to Socioeconomic Status, Smoking Cessation, and Obesity

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The aim of this study was to examine how depressive symptoms and cynical hostility are related to socioeconomic status (SES), smoking cessation, obesity. In spring 1992, randomly selected subjects (N=3404) aged 25 to 64, from four areas in Finland participated in a survey. Smokers from the annual Finnish health behavior surveys between 1989 and 1994 were used as another data source (N=4483). Hostility and depression have been proposed as mediators between SES and poor health. It was found that cynical hostility was less prevalent among respondents in higher SES groups but that expression of anger was reported more often among higher SES groups. Divergent results with regard to socioeconomic status require more accurate hostility concepts. SES differences in smoking prevalence is a major cause for SES differences in health. No significant differences in motivation to quit smoking between smokers in different SES groups was found in this study. However, smokers in higher SES groups were more likely to believe that they were able to quit smoking. Negative emotions such as depression and anger play an important role in addiction to smoking. Here, a cognitive aspect of depression was also related to smoking cessation. Smokers of both genders with elevated depressive symptoms had lowered self-efficacy in smoking cessation but depressed female smokers were more willing to quit smoking than other female smokers. Cynical distrust was related to lower self-efficacy in cessation. In relation to weight, depressive symptoms had moderate association with obesity and central obesity. Higher cynical distrust scores were related to higher BMI except among well-educated females. However, cynical distrust scores were not related to weight gain or loss, but depressive symptoms predicted both weight gain and loss. Increasing SES differences in smoking and obesity are important issues in public health. Psychosocial factors, such as depression and hostility, are not easy targets for the diminishment of SES differences in obesity and smoking. However, knowledge about these psychosocial factors contributes to our understanding about how to change health related behaviors. Furthermore, by examining SES differences in psychosocial factors we can increase our understanding of how psychosocial environments can influence health.Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin miten masentuneisuus ja kyyninen vihamielisyys ovat yhteydessä sosioekonominen asemaan, tupakoinnin lopettamiseen, sekä lihavuuteen. Tutkimusaineistoina käytettiin keväällä 1992 neljältä eri alueelta satunnaisotoksella valittuja 25-64 vuotiaita henkilöitä (N=3404). Tämän lisäksi tutkimusaineistona oli tupakoitsijoita vuosien 1989-1994 aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksesta (N=4483). Vihamielisyyttä ja masentuneisuutta on esitetty välittäviksi psykososiaalisiksi tekijöiksi sosiaalisen aseman ja terveyden väliselle yhteydelle. Kyyninen vihamielisyys oli vähäisempää ylempien sosioekonomisten ryhmien jäsenille, kun taas suuttumuksen ilmaiseminen suuttuessa oli näissä ryhmissä yleisempää. Erilaiset tulokset lisäävät vaatimuksia käyttää tarkempia vihamielisyys käsitteitä. Sosioekonomisten ryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat osoittautuneet tärkeäksi tekijäksi näiden ryhmien välisille terveyseroille. Tutkittaessa tupakoinnin lopettamiseen liittyviä asenteita havaittiin, ettei halussa lopettaa tupakointi esiintynyt merkittäviä eroja sosioekonomisten ryhmien välillä. Sitä vastoin usko tupakoinnin lopettamisen onnistumiseen oli yleisempää enemmän koulutetuilla tupakoitsijoilla. Tupakoinnin yhtenä riippuvuutta ylläpitävänä tekijänä on pidetty tupakoinnin vaikutusta kielteisten tunteiden kuten masentuneisuuden ja suuttumuksen hallintaan. Tutkimuksessa havaittiin myös masennusoireisiin liittyvien kognitiivisten tekijöiden heijastuvan tupakoitsijoilla heikompaan uskoon tupakoinnin lopettamisen onnistumisesta. Naistupakoitsijat, joilla oli masennusoireita olivat sitä vastoin halukkaampia lopettamaan tupakoinnin. Kyyninen vihamielisyys oli yhteydessä huonompaan uskoon lopettamisen onnistumisesta. Masennusoireet olivat yhteydessä sekä korkeampaan keskivartalolihavuuteen että painoindeksiin perustuvaan lihavuuteen. Kyyninen vihamielisyys oli yhteydessä korkeampaan painoindeksiin muissa ryhmissä paitsi eniten koulutetuilla naisilla. Seurantatutkimuksessa se ei kuitenkaan ennustanut painonmuutoksia, sitä vastoin masennusoireet ennustivat sekä painon nousua että laskua kolmen vuoden seurannassa. Sosiaaliryhmien väliset erot tupakoinnissa ja ylipainossa ovat lisääntymässä ja tämä pitäisi ottaa huomioon terveyden edistämisessä. Psykososiaaliset tekijät, kuten masentuneisuus ja vihamielisyys, ovat vaikeita terveysinterventioiden kohteita näiden erojen vähentämiseksi. Ne tuovat kuitenkin tärkeää lisätietoa terveyskäyttaytymisen muutoksiin tai terveyttä ylläpitäviin tekijöihin. Samoin sosioekonomisten erojen tarkastelu psykososiaalisten tekijöiden ja terveyden välisessä tutkimuksessa tuo merkittävää lisätietoa miten sosiaalinen ympäristö vaikuttaa terveyteen

Vanhoillislestadiolaisuuden modernisaatioprosessi : näkökulmia yhteiskunnan muutokseen ja yksilöllisyyden käsittelyyn Alajärven vanhoillislestadiolaisuuden kautta

Tutkielma käsittelee vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suhteutumista yhteiskunnan modernisaatioprosessiin nälkävuosista 2000-luvulle. Aihepiiriä tarkastellaan lähinnä Etelä-pohjanmaan itäosissa Järviseudulla sijaitsevan Alajärven kunnan alueesta käsin. Alajärven puitteissa käsitellään myös lestadiolaisuuden laajempaa kontekstia sekä sen suhteutumista Suomen historiaan ja yhteiskunnan rakenteisiin ja niiden muutoksiin. Yksilön, joukkoliikkeen ja yhteiskunnan suhteita ja merkityksiä avataan tutkielmassa psykohistoriallisten teorioiden kautta. Historiallista muutosta jäsennetään puolestaan modernisaation määrittelyillä. Tutkielman lähdemateriaali perustuu arkistoaineistoon, jossa keskeisessä osassa ovat Alajärven seurakunnan arkisto, sekä Alajärven rauhanyhdistyksen arkisto. Myös herätysliikkeen lehtiä ja muistitietoa käytetään lähdemateriaalina. Lestadiolaisuus saapui Alajärvelle suurten nälkävuosien jälkeen 1870-luvulla. Liikkeen saapumisvaihe voidaan käsittää osana laajempaa yhteiskunnallista muutosta, jossa yksilön kasvava vastuu esimerkiksi rahatalouden muodossa muutti yksilön asemaa ja minuuden rakentumisen ehtoja. Herätysliikkeen ensimmäiset saarnamiehet näyttäytyvät lähteissä murrosprosessin eläjiksi. Lestadiolaisten saarnamiesten nimiä löytyy varsin paljon esimerkiksi kirkkokurinalaisten luettelosta, erilaisista siveellisyysrikkomuksista syytettynä. Lestadiolaisuuden leviäminen liittyy läheisesti myös siirtolaisuuteen. Lestadiolaisuuteen liittyy varhaisvaiheista lähtien niin sanotut liikutukset, jotka voidaan tulkita minäintegraation katoamiseksi ja tiedostamattomien hahmojen nousemiseksi hallitsemaan käyttäytymistä uskonnollisen, olemassaolon ahdistusta symboloivan, puheen seurauksena. Uuden vuosisadan alkupuoliskolla lestadiolaisuus loi asemansa seudun suurimpana hengellisenä liikkeenä ja ylipäätään suurimpana joukkoliikkeenä. Joukkoliikkeellä oli minuuden ja maailman suhteita jäsentävä rooli, ja siihen sulautuminen koettiin usein paluuna turvallisen seurakuntaäidin helmaan. Metaforat voidaan tulkita psykohistoriallisesti paluuna varhaislapsuuden menetettyyn tai saavuttamattomaan asetelmaan. Vanhoillislestadiolaisuus paalutti vuosisadan alkupuoliskolla arvomaailmansa voimakkaasti valkoisen Suomen arvomaailmaan ja ihanteisiin. Toisen maailmansodan jälkeinen yhteiskuntarakenteen nopea muutos maatalousvaltaisesta kunnasta palvelu- ja teollisuusvetoiseksi yhteiskunnaksi, sekä yleinen muuttoliike maalta kohti suurempia keskuksia aiheuttivat suomalaisessa yhteiskunnassa laajan kulttuuri- arvo ja elämäntapamurroksen. Tämä murros näkyy vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä kriisitilana, jonka alkusysäys oli liikkeen sivistysporvariston erkaantuminen herätysliikkeestä etenkin suuremmissa kaupungeissa 1960-luvun alussa. Alajärvellä varsinaista hajaantumista ei tapahtunut, mutta yhteiskunnan muuttuminen heijastui voimakkaasti vanhoillislestadiolaiseen kulttuuriin ja vanhoillislestadiolaisuus kääntyi voimakkaasti sisäänpäin modernisaation elementtien levitessä laajemmin liikkeen agraarisille ydinalueille 1960- ja 1970-luvuilla. Tästä kumpuaa liikkeessä voimakas kuohunta, jossa uskonnollinen todellisuus ja pahuuden lohkominen "maailmaan" nousevat keskeiseen asemaan. Henkilöitä, jotka eivät jakaneet ryhmän yhteisiä ihanteita ja kokemuksia pyrittiin saamaan kuriin niin sanotuissa hoitokokouksissa. Yksimielisyys ja "yhteinen rakkaus" suhteessa kollektiiviin on keskeinen piirre vanhoillislestadiolaisen liikkeen itsemäärittelyissä 1970-luvulla. Alajärven suurimman hengellisen liikkeen jäsenmäärä kääntyy laskuun 2000-luvun alussa. Kasvun pysähtyminen selittyy pitkälti yleisellä muuttoliikkeellä jonka myötä vanhoillislestadiolaisuuden painopiste on siirtynyt kohti Etelä-Suomea ja suurien kaupunkien ympäristöön. Postmoderni kulttuuri on asettanut vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen uudenlaiseen asemaan. Yksilön vapauden ja individualismin korostuksissa traditionaalinen liikkeen sisällä on heränneet kysymykset etenkin yhteisön roolista yksilön suhteellisen toimintavapauden määrittelijänä. Vanhoillislestadiolainen joukkoliike kantaa vielä 2000-luvullakin merkityssisältöjä, joissa yksilö ikään kuin uhrautuu yhteisön hyväksi ja kannattelee kollektiivisia rakenteita

Mitkä sosiaaliskognitiiviset tekijät selittävät varusmiesten käsihygieniaa?

Väestössä yleiset hengityselininfektiot ja mahasuolikanavan infektiot leviävät helposti riittämättömän käsihygienian vuoksi aiheuttaen sairauspoissaoloja ja siten myös merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Käsihygienian edistämisinterventioiden suunnittelemiseksi tulisi ymmärtää käsienpesukäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisten varusmiesten käsienpesuaikomukseen ja käsienpesuun vaikuttavia tekijöitä integroidun sosiaaliskognitiivisen teorian avulla. VirusFight-hankkeeseen kuuluva kyselytutkimuksen otos koostui 18–22-vuotiaista peruspalveluskauden miesalokkaista (N=139). Tilastollisena menetelmänä käytettiin hierarkkista lineaarista regressioanalyysia. Käsienpesuaikomusta ennustivat koettu pystyvyys, positiivinen tunneperäinen asenne, sosiaalinen paine sekä likaan ja puhtauteen liittyvät tunnereaktiot. Varsinaista käsienpesukäyttäytymistä puolestaan ennustivat käsienpesuaikomus, deskriptiivinen normi ja inhon tunteet. Käsienpesu on paitsi tietoiseen aikomukseen perustuvaa, myös automaattisemmin ympäristövihjeistä ohjautuvaa käyttäytymistä. Nuoriin miehiin kohdistuvissa käsihygieniainterventioissa mahdollisesti vaikuttavia toimenpiteitä ovat inhon virittäminen likaisuutta kohtaan ja käsienpesun yleisyyden korostaminen.Peer reviewe

Täydellinen tutkija? Turbulentin maailman ja kansainvälisen politiikan välisestä suhteesta

Ei abstraktia

Socio-cultural framing during the emergence of a technological field : Creating cultural resonance for solar technology

This paper depicts how cultural resonance for novel technologies is constructed as a gradual, interactive process. We adopt a cultural framing perspective and strive to understand how actors assign meaning to the novel technology and determine its appropriateness for the local context. Existing research has largely focused on the strategic and political aspects of field framing processes through depicting conscious framing struggles between protagonist and antagonist actors. In addition to such strategic framing activities, we examine how other socio-cultural factors, such as changes in actor positions, interaction between framing activities, and the cultural “repertoire” of frames interact in producing cultural resonance. For our empirical case study, we followed the emerging technological field of solar energy during an intensive period of change. Our study contributes to the growing number of studies that draw attention to the creation of cultural resonance as an interactive multi-actor process by offering in-depth understanding of the multifaceted interactions that constitute the meaning-making process for an emerging field.Peer reviewe