Kansa jakautuu, ammattikunnat yhdistävät voimansa

Jakautuuko Suomi? : eriarvoisuus tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden silmin / toimittaneet Ville Lähde ja Johanna Vehkoo ; [artikkelien kirjoittajat: ] Kalle Korhonen [ja 35 muuta]. Helsinki : Into, [2018] ; Riika : Dardedze holografija, 2018

Sydämen vajaatoimintapotilaan seuranta kotihoidossa : Projektityö Attendo Oy:n kotihoidon henkilökunnalle

Opinnäytetyössä toteutamme Attendo Oy:n kotihoidolle projektiluontoisen työn. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Attendo Oy:n ikääntyneiden palvelualuejohtajan Annamari Taskisen kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda sydämen vajaatoimintapotilaan seurantaohje kotihoidon henkilökunnalle, joka käsitteli vajaatoimintapotilaan voinnin seurantaa sekä tarkkailua. Seurantaohjeen kriteereinä olivat helppolukuisuus sekä ytimekkyys. Projektin taustalla on Attendo Oy:n haluama kehitys heidän kotihoidon palveluihin. Tarkoituksena on kehittää kotihoidon toiminnan laatua ja edistää potilaiden sekä heidän läheistensä terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi pyrkimyksenä on parantaa potilaiden elämänlaatua ja ehkäistä sekä yksilölli-siä että yhteiskunnallisia haittoja. Sydämen vajaatoimintaa sairastavan oikeaoppinen ja näyttöön perustuva seuranta vähentää stressiä, sairaalajaksoja, elimellisiä vaurioita, kuolemia sekä muita komplikaatioita. Työmme tarkoituksena oli, että jokainen kotihoidon sydämenvajaatoimintaa sairastava potilas olisi säännöllisen seurannan piirissä. Opinnäytetyön teoreettinen tietoperusta muodostuu hoito- ja lääketieteen sekä niiden alojen kansainvälisten tutkimusten pohjalta. Opinnäytetyömme oli projektityö, jonka päätulokset koostuivat kotihoidon henkilökunnalle tarkoitetusta tiiviistä A3- kokoisesta posterista ja pienemmästä kentälle tarkoitetusta taskuoppaasta. Posteri sekä taskuopas tehtiin Attendo Oy:n oman väriteeman mukaisesti yhtenäistämään ulkoasua yrityksen kanssa. Ohjeita rakentaessa huomiota kiinnitettiin helppolukuisuuteen, yksinkertaisuuteen ja käyttäjälähtöisyyteen. Molemmat ohjeet käsittelevät tekstisisällöltään samat asiat. Tekstisisällön pääpainona oli sydämen vajaatoimintapotilaan tutkiminen sekä hätätilan merkkien huomaaminen potilaissa. Työssä käsitellään myös projektin etenemiseen liittyviä asioita sekä työnarviointia. Projektityöstämme hyötyvät potilaat, potilaiden omaiset, hoitotyön ammattilaiset sekä opiskelijat. Lisäksi työllämme on yhteiskunnallista hyötyä, sillä ohjeellamme voidaan puuttua ajoissa sydämen vajaatoimintapotilaan hoidon epäkohtiin säästäen terveydenhuollon kustannuksia. Työtämme voidaan hyödyntää kotihoidossa esimerkiksi koulutustilaisuuksissa. Toivomme, että projektin tuotosten avulla edistämme sydämen vajaatoimintapotilaiden sekä heidän omaisten terveyttä ja hyvinvointia. Projektityömme tuotoksella tuemme kotihoidon henkilökuntaa sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoon liittyvissä päätöksien teossa.The background of the project is Attendo Oy’s desire to develop their home care services. The purpose was to improve the quality of the home care services, promote health and well-being of the patients and their relatives, improve their quality of life and to prevent both invidual and social ill effects. Evidence-based practice and follow-up of heart failure patients reduces the amount of stress, amount of time in the hospital, organ damage, deaths and other complications. Our aim was to make sure that every patient of the home care services would be under regular follow-up. This project work was carried out in collaboration with Attendo Oy’s home care services. The aim of this project was to create two manuals for the home care employees of Attendo Oy regarding the follow-up of heart failure patients. The criteria set for the manuals were simplicity and legibility. The theoretical framework was based on nursing, medicine and international research. This thesis was a project work, the output of which was one A3 -sized poster and a smaller pocketbook for Attendo Oy’s home care services. Both the poster and the pocketbook were made according to Attendo Oy’s own color scheme. The content of both manuals deal with how to examine heart failure patients and what are the alarming signs. When building the manuals, we put hard effort onto making them simple, legible and user-oriented. Our project work is beneficial for the patients of home care, their relatives and both the employ-ees and students of social and health care. Our manual can be used to interfere with flaws of the nursing of heart failure patients, which saves health care costs. Our work can also be used in home care services as a tool to perform the best possible patient follow-up and nursing. We hope that our project promotes the health care of heart failure patients and their relatives and helps employees of social and health care to make the right decisions about the matter

Yhteiskuntaluokka elää ja voi paremmin kuin hyvin äänestämisen vedenjakajana, keskeinen jakolinja siirtynyt äänestyskopin sisältä äänestyspaikan kynnykselle

Artikkeli pohjaa VTT Hannu Lahtisen 27.9.2019 Helsingin yliopistossa pidetyn väitöstilaisuuden lektioon. Sosioekonomiset – esimerkiksi yksilön koulutustasoon, ammattiasemaan tai tuloihin liittyvät – erot äänestämistodennäköisyydessä ovat klassinen tutkimuskohde useilla yhteiskuntatieteiden aloilla. Suomessa on tilaisuus aiheen tutkimiseen poikkeuksellisen luotettavasti rekisteriaineistojen avulla. Sosioekonomiset tekijät, äänestämässä käynti ja rekisteriaineistot muodostavat perustuksen, jonka varaan rakensin väitöstutkimukseni. Tutkimus osoittaa, että varsinkin nuorten aikuisten koulutusryhmittäiset äänestysaktiivisuuserot ovat nyky-Suomessa ovat suorastaan hälyttävällä tasolla, ja ne ovat myös kärjistyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Esitän lisäksi näyttöä siitä, että kyselytutkimukset ovat aliarviointeet näitä eroja sosiaalisesta suotavuudesta ja vastaajien valikoitumisesta kumpuavien mittausvirheiden takia.Non peer reviewe

Automating performance testing and making it a part of continuous integration

Monivuotisessa ohjelmistoprojektissa havaittiin suorituskykyongelmien tulevan ilmi liian hitaasti. Ongelmat havaittiin monesti jopa kuukausia sen jälkeen, kun ongelman aiheuttanut koodi oli liitetty järjestelmän osaksi. Suorituskykytestaus oli manuaalista, mikä johti siihen, että testausta tehtiin liian harvoin ja tulokset eivät olleet luotettavia. Suorituskykytestauksen automatisointi mahdollistaa päivittäisen suorituskykytestauksen ja automatisoinnilla voidaan poistaa tulosten luotettavuuteen vaikuttaneita tekijöitä. Tämä työ kertoo, kuinka koko suorituskykytestausketju automatisoitiin ja käyttäjän käyttötuntuma-arvio korvattiin ohjelmallisilla mittauksilla. Testauksen kohteena on asiakas-palvelin-mallin johtamisjärjestelmä, joka saa ulkoisista järjestelmistä tilannetietoja ja koostaa niistä karttapohjalle lähes reaaliaikaisen tilannekuvan. Käyttäjän on mahdollista manipuloida kartan näkymää ja antaa käyttöliittymässä syötteitä, jotka järjestelmä lähettää ulkoisille järjestelmille. Järjestelmän suorituskykytestaus automatisoitiin toteuttamalla toistettavat kuormitusskenaariot. Skenaariot keskittyvät ominaisuuksiin, jotka eivät muutu järjestelmän kehittyessä, jolloin testituloksia voidaan kerätä ja verrata pitkällä aikavälillä. Kuormitusskenaarioissa toistetaan tilannetietoja sovelluspalvelimelle nauhoitteen ja generaattorin avulla ja operoidaan samalla käyttäjäsovellusta testiautomaatiotyökalun avulla. Kuormituksen ajalta kerätään läpimenoajan ja käyttöliittymäviiveen mittaustuloksia sekä resurssien käyttöastetietoja. Lisäksi toteutettiin jatkuvan integraation palvelimelle useita tehtäviä, joilla hallitaan kuormitusskenaarioiden suoritusta ja mittaustulosten keräystä. Jatkuvan integraation palvelimen tuottamat järjestelmäversiot testataan automaattisesti uusien tehtävien avulla

Kansa jakautuu, ammattikunnat yhdistävät voimansa : Arvostelu teoksesta Ville Lähde & Johanna Vehkoo (toim.): Jakautuuko Suomi? Eriarvoisuus tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden silmin.

Non peer reviewe

If your parents didn’t vote, chances are you won’t either – unless you move up the social ladder

You are less likely to vote if your parents didn’t go to the polls. But new research by Hannu Lahtinen, Heikki Hiilamo and Hanna Wass suggest this effect is at least partly overcome if you move up the social ladder yourself. The more social mobility a society can achieve, the smaller the gaps in turnout between social classes

Yhteiskuntaluokka ja työttömyys : Palkansaajaryhmien välisen työttömyysriskin vertailu Suomessa vuosien 1987 ja 2007 välillä

Tutkielmassa tarkastellaan yhteiskuntaluokan ja työttömyysriskin välistä yhteyttä, ja sen muutoksia Suomessa vuosien 1987–2007 välillä palkansaajien keskuudessa. Tutkimuksen luokkajaottelu pohjautuu Eriksonin–Goldthorpen malliin (EG-malli), jossa luokat määritellään ammattiaseman perusteella. EG-luokituksen keskeinen jakolinja palkansaajien keskuudessa on palvelussuhteessa toimivien professioammattien ja työsuhteessa toimivien työntekijäammattien harjoittajien välillä. Aiempi kansainvälinen tutkimus antaa vahvaa näyttöä siitä, että yhteiskuntaluokka on merkittävä tekijä yksilön kohtaaman työttömyysriskin selittämisessä. Yhteiskuntaluokkien välisen työttömyysriskin vertailua ei ole kuitenkaan Suomessa tiettävästi tehty aiemmin. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksessa käytetään Tilastokeskuksen Elinolot ja kuolinsyyt (EKSY) -rekisteriaineistoa, joka sisältää 11 prosentin satunnaisotoksen Suomen väestöstä. Pääasiallisena analyysimenetelmänä on Poisson-regressio. Yhteiskuntaluokat on operationalisoitu Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman luokituksen kautta, jota voidaan pitää kohtuullisen analogisena EG-mallille. Analyyseinä esitetään absoluuttisia työttömyysosuuksia sekä vuosittaisia luokittaisia riskisuhteita työttömyyskuukausien ilmaantumiselle vuosien 1987 ja 2007 välillä, ja ne tehdään sukupuolittain erikseen. Lisäksi asetelmaa vakioidaan iällä, siviilisäädyllä, äidinkielellä, asuinpaikan kaupunkimaisuudella sekä asuinläänillä kahdessa seurantajaksossa, joita ovat 1988–1989 ja 2006–2007. Tällöin malliin lisätään myös koulutustaso toiseksi selittäjäksi. Tulokset: Vaikka talouden suhdanteissa on suurta vaihtelua ja työmarkkinoiden rakenne myös muuttuu merkittävästi vuosien 1987 ja 2007 välillä, niin luokittaiset riskisuhteet muuttuvat vain vähän. Poikkeuksena suhdanteissa on 1990-luvun lama, joka kaventaa riskisuhteiden eroja jonkin verran. Suuria luokittaisia eroja kaiken työttömyyden ja pitkittyneen työttömyyden välillä ei havaita. Miehillä yleisenä linjana ainakin 1990-luvulta lähtien on se, että alemmilla toimihenkilöillä on noin kaksinkertainen, erikoistuneilla työntekijöillä kolminkertainen ja erikoistumattomilla nelinkertainen työttömyysriski ylempiin toimihenkilöihin verrattuna. Naisilla tilanne on muuten samankaltainen sillä erotuksella, ettei erikoistuneiden ja erikoistumattomien työntekijöiden välillä ole eroja, vaan molempien riski kohdata työttömyyttä on noin 3,5–4 -kertainen verrattuna ylempiin toimihenkilöihin. Vuosien 1987–2007 aikana miesten väliset erot hiukan kapenevat ja naisten kasvavat. Koulutus selittää työttömyyttä kutakuinkin yhtä paljon kuin luokka. Luokan itsenäinen, koulutuksesta riippumaton, selitysvoima kuitenkin kasvaa tutkimusjakson aikana. Pohdinta: Suomessa luokkaerot työttömyysriskissä ovat laadultaan melko tyypillisiä, kun niitä suhteuttaa kansainväliseen tutkimustietoon. Riskisuhteiden erot vaikuttaisivat olevan myös suuruusluokaltaan – sikäli kun niitä pystytään luotettavasti vertailemaan – suurin piirtein samansuuruisia kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Miesten ja naisten välinen 'eriarvoisuuden tasa-arvo' on puolestaan lisääntynyt: luokittaiset työttömyysriskierot ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän toisiaan eri sukupuolilla. Lisätutkimus yhteiskuntaluokan ja työttömyyden välisestä yhteydestä olisikin paikallaan, jotta eriarvoisuutta työttömyyden edessä voitaisiin ymmärtää paremmin. Havainto ammattiaseman koulutuksesta riippumattoman merkityksen kasvamisesta lisää osaltaan myös relevanssia yhteiskuntaluokan operationalisoinnille nimenomaan ammattiaseman kautta

A tale of two professions in elections : Party choice among diaconal and social workers

Peer reviewe

Social class and the risk of unemployment : Trends, gender differences and the contribution of education

Previous research has shown that an advantaged social class position protects individuals from unemployment, but less is known about how this relationship has developed after the turn of the millennium, how it varies by gender and to what extent education contributes to the association between these factors. We assess these questions using register-based data on the Finnish labour force over a 28-year period between 1988 and 2015. The overall risk of unemployment was 2.7–3.7-fold among manual classes compared to upper non-manual classes, and 1.4–1.7-fold among lower compared to upper non-manual classes. Controlling for education attenuated the differences between social classes by about two-thirds. Social class disparities were somewhat more distinct among men than among women, but gender differences narrowed over time. Overall, temporal changes were small, especially among men, except for a curvilinear pattern observed for the relative unemployment risk of the lower non-manual class. To conclude, despite a comparatively egalitarian context and drastic changes in economic conditions and labour market structures over time, social stratification in unemployment has been substantial and considerably persistent. This is in line with the conceptualization of social class underpinning differing employment relations and, therefore, inherently creating variation in labour market risks.Peer reviewe

Energiatehokas lähiökeskus Milanoon

Tiivistelmä. Tämä kandidaatintyö pitää sisällään otteita monisyisestä projektista, jota työstettiin englanniksi sekä kurssin harjoitustyönä että kansainvälisen opiskelijakilpailun kilpailuehdotuksena yhteistyössä Ilmari Teperin kanssa. Suunnittelualue sijaitsee Milanon Crescenzagossa metroaseman ympäristössä ja se jakaantuu kolmeen eriluonteiseen alueeseen, jotka käsittävät uudisrakentamista (A), korjausrakentamista (B) ja yhdistävän kaupunkitilan suunnittelua (C). Alue C alleviivaavaa Crescenzagon uutta identiteettiä, joka jatkaa Milanon viherstrategian linjaa lisäten puun keskeiseksi rakennusmateriaaliksi julkisympäristössä. Uuden sillan ja metroaseman vaikuttava massa yhdistettynä torikatoksen ja aukioiden toimintasarjoihin luovat mieleenjäävän ja eloisan ensivaikutelman lähiön ytimestä. Olevat asuinkerrostalot alueella B perusparannetaan energiatehokkaiksi ja niiden arkkitehtoninen ilme uudistetaan liittymään osaksi muuta suunnitelmaa. Katolle lisätään yhteisöllisiä tiloja ja istutusten lomitse meandroiva elämyksellinen näköalareitti. Entisen pysäköintikentän tilalle rakentuva alue A käsittää monipuolisten toimintojen korttelin, jonka jalustakerroksessa sijaitsee muun muassa päiväkoti, kauppa ja toimistotilaa. Jalustan päälle on istutettu kahdeksan energiatehokasta asuinkerrostaloa ja niille yhteiset pihatoiminnot. Alueen A pistetalojen ratkaisuja kehitettiin detaljitasolle asti. Suunnittelun keskeisiä teemoja ovat olleet korkea energiatehokkuus, ennakkoluulottomat arkkitehtoniset ratkaisut ja psykologisilta vaikutuksiltaan suotuisan kaupunkiympäristön luominen puuta hyödyntäen. Työn nimi VESA viittaa uuteen kasvuun vanhan pohjalta