Double resonant absorption measurement of acetylene symmetric vibrational states probed with cavity ring down spectroscopy

A novel mid-infrared/near-infrared double resonant absorption setup for studying infrared-inactive vibrational states is presented. A strong vibrational transition in the mid-infrared region is excited using an idler beam from a singly resonant continuous-wave optical parametric oscillator, to populate an intermediate vibrational state. High output power of the optical parametric oscillator and the strength of the mid-infrared transition result in efficient population transfer to the intermediate state, which allows measuring secondary transitions from this state with a high signal-to-noise ratio. A secondary, near-infrared transition from the intermediate state is probed using cavity ring down spectroscopy, which provides high sensitivity in this wavelength region. Due to the narrow linewidths of the excitation sources, the rovibrational lines of the secondary transition are measured with sub-Doppler resolution. The setup is used to access a previously unreported symmetric vibrational state of acetylene, $\nu_1+\nu_2+\nu_3+\nu_4^1+\nu_5^{-1}$ in the normal mode notation. Single-photon transitions to this state from the vibrational ground state are forbidden. Ten lines of the newly measured state are observed and fitted with the linear least-squares method to extract the band parameters. The vibrational term value was measured to be at 9775.0018(45) $\text{cm}^{-1}$, the rotational parameter $B$ was 1.162222 $\text{cm}^{-1}$, and the quartic centrifugal distortion parameter $D$ was 3.998(62)$\times 10^{-6} \text{cm}^{-1}$, where the numbers in the parenthesis are one-standard errors in the least significant digits

Seven exercises planned to stimulate the flow of ideas in creative composition

Thesis (Ed.M.)--Boston Universit

Sokereiden ja sokerioligomeerien nestekromatografinen analysointi

Tiivistelmä. Hemiselluloosa on raaka-aine, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä laajalti teollisuudessa. Hemiselluloosaa on saatavilla lähes alueesta riippumatta, sillä puut ja peltokasvit sisältävät sitä runsaasti. Sen käyttömahdollisuuksista ja ominaisuuksista ei vielä tällä hetkellä tiedetä runsaasti. Tässä työssä keskitytään tutkimaan hemiselluloosarakenteen sokereiden ja sokerioligomeerien uuttamista ja analysointia. Työn tarkoituksena oli selvittää mahdollisuuksia saada selville tiettyjen puulajien hemiselluloosarakenteesta uuttuvien erilaisten sokereiden ja sokerioligomeerien määrät sekä mahdollisuuksia niiden erottamiseen toisistaan. Valitut puulajit olivat Suomessa runsaasti esiintyvät mänty, kuusi ja koivu. Tavoitteena työssä oli saada kyseisten puulajien uutetuista liuoksista selkeät kromatogrammit nestekromatografilla. Näistä kromatogrammeista tarkoituksena oli saada selville puulajien sokeri- ja sokerioligomeerikoostumukset ja nähdä, kuinka hyvin komponentit pystytään erottamaan toisistaan. Valittujen puulajien puuainesta uutettiin kuumavesiuutolla kahdessa eri lämpötilassa. Kokeissa havaittiin, että jokaisen puulajin kohdalla yksittäiset sokerit ovat näkyvissä kromatogrammeissa selvinä toisistaan erottuvina piikkeinä uuttaessa puuainesta pienemmässä lämpötilassa. Lämpötilaa nostaessa sokereiden pitoisuudet nousevat ja piikit eivät enää erotu toisistaan yhtä hyvin. Pienemmässä lämpötilassa uutettujen puuainesten kromatogrammeista huomataan, että erikokoiset sokerit ja sokerioligomeerit on mahdollista tunnistaa ja erottaa toisistaan suhteellisen hyvin. Tämän pohjalta on hyvä lähteä tutkimaan ja kehittämään sokereiden ja sokerioligomeerien erottamista puuaineksesta lisää, sillä se on tässä työssä todettu mahdolliseksi

Acetylene in breath: background levels and real-time elimination kinetics after smoking

Peer reviewe

Direct detection of acetylene in air by continuous wave cavity ring-down spectroscopy

Peer reviewe

Risk and Prognostic Factors of Low Back Pain: Repeated Population-based Cohort Study in Sweden

Study Design. Prospective longitudinal cohort study. Objective. To determine the associations for workload and health-related factors with incident and recurrent low back pain (LBP), and to determine the mediating role of health-related factors in associations between physical workload factors and incident LBP. Summary of Background Data. It is not known whether the risk factors for the development of LBP are also prognostic factors for recurrence of LBP and whether the associations between physical workload and incident LBP are mediated by health-related factors. We used data from the Swedish Longitudinal Occupational Survey of Health study. Those responding to any two subsequent surveys in 2010 to 2016 were included for the main analyses (N = 17,962). Information on occupational lifting, working in twisted positions, weight/height, smoking, physical activity, depressive symptoms, and sleep problems were self-reported. Incident LBP was defined as pain limiting daily activities in the preceding three months in participants free from LBP at baseline. Recurrent LBP was defined as having LBP both at baseline and follow-up. For the mediation analyses, those responding to three subsequent surveys were included (N = 3516). Methods. Main associations were determined using generalized estimating equation models for repeated measures data. Mediation was examined with counterfactual mediation analysis. Results. All risk factors at baseline but smoking and physical activity were associated with incident LBP after adjustment for confounders. The strongest associations were observed for working in twisted positions (risk ratio = 1.52, 95% CI 1.37, 1.70) and occupational lifting (risk ratio = 1.52, 95% CI 1.32, 1.74). These associations were not mediated by health-related factors. The studied factors did not have meaningful effects on recurrent LBP. Conclusion. The findings suggest that workload and health-related factors have stronger effects on the development than on the recurrence or progression of LBP, and that health-related factors do not mediate associations between workload factors and incident LBP.Peer reviewe

Luokanopettajaopiskelijoiden ajatuksia sekä valmiuksia kuulovammaisten oppilaiden kohtaamiseen yleisopetuksessa

Tiivistelmä. Erityisopetus on muotoutunut Suomessa erillisten laitosten ja erityiskoulujen sekä -luokkien kautta hiljalleen kohti nykyistä päämäärää eli inkluusiota. Yhä enemmän suomalaisessa yhteiskunnassa pyritään siihen, että kuulovammaisen oppilaan olisi mahdollista opiskella omassa lähikoulussaan yleisopetuksen luokalla. On hyvin todennäköistä, että jokainen luokanopettaja tulee jossain vaiheessa uraansa kohtaamaan oppilaan, jolla on jonkin asteinen kuulonalenema. Jotta jokaiselle oppilaalle voidaan tarjota laadukasta ja tasa-arvoista opetusta, tulee opettajien ja muiden kasvatusalan ammattilaisten olla tietoisia aistivamman tuomista yksilöllisistä tarpeista. Tutkimuksen avulla kartoitettiin Oulun luokanopettajaopiskelijoiden ajatuksia sekä valmiuksia kuulovammaisten oppilaiden kohtaamiseen yleisopetuksessa ja yleisopetuksen liikuntatunneilla. Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenografisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena Oulun luokanopettajaopiskelijoille syksyllä 2021. Tutkimukseen valikoitui 16 vastausta. Analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Oulun luokanopettajaopiskelijat nimesivät useita erilaisia ajatuksia liittyen kuulovammaisten oppilaiden opettamiseen yleisopetuksessa. Osa vastaajista piti tilannetta hyvinkin tavallisena, tasa-arvoisena ja normaalina. Monet vastaajista olivat kuitenkin huolissaan tukitoimien ja resurssien riittävyydestä, omasta osaamisestaan sekä jaksamisestaan ja kuulovammaisten oppilaiden sosiaalisten suhteiden luomisesta. Etuina nähtiin tasa-arvon, suvaitsevaisuuden sekä tietoisuuden lisääntyminen. Vastaajat kokivat, että kuulovammaisille suunnatut tukitoimet voisivat toimia apuna myös muille oppilaille. Tutkimustuloksista ilmeni, että Oulun luokanopettajaopiskelijat kokivat valmiutensa kohdata kuulovammaisia oppilaita liikuntatunneilla hyvin vähäisiksi. Osa vastaajista omasi tiedollisia valmiuksia. Vastauksista nousi esille myös konkreettisia keinoja opetuksen tueksi. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan kokeneet, että omaisivat lainkaan valmiuksia kohdata kuulovammaisia oppilaita yleisopetuksessa sekä yleisopetuksen liikuntatunneilla. Tutkimuksesta saadut tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että luokanopettajaopiskelijoilla ja jopa työelämään siirtyneillä opettajilla valmiudet kohdata kuulovammaisia oppilaita ovat hyvin vähäiset. Erityisesti konkreettiset keinot kuulovammaisen oppilaan kohtaamiseen koetaan heikoiksi. Inkluusioon liittyvät edut ja huolenaiheet ovat olleet viime aikoina paljon esillä ja tämän tutkimuksen tuloksista löytyy paljon yhteneväisyyksiä yleisesti vallalla olevaan keskusteluun ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin

Kuulovammainen oppilas osana tasa-arvioista koululiikunnan opetusta

Tiivistelmä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten kuulovamma vaikuttaa alakoulussa liikuntatunneilla osallistumiseen ja mitä haasteita kuulovammasta voi olla. Tutkielmassa ei käsitellä kuuroja aiheen laajuuden rajaamisen vuoksi. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena ja aineistoa kerätään niin kasvatustieteen kuin lääketieteen kirjallisuudesta. Lisäksi aineistona käytetään humanistisen tieteenalan kirjallisuutta sekä kansainvälisiä lähteitä. Pääasiassa kerätty aineisto käsittelee kuulovammaa, yleisopetuksen järjestämistä sekä liikuntapedagogiikkaa. Tutkielma on suunnattu kaikille kasvatusalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille. Tutkielmassa esitellään kuulovamman tuomia haasteita yleisopetuksen liikuntatunneilla sekä toimintamalleja, miten kuulovammaisen oppilaan opetus voidaan järjestää rajoitteet huomioiden. Kuulovammaisia on Suomessa noin 750 000, joka on 14 % väestöstä. Kuulovamma on usein synnynnäinen ja vuosittain syntyykin 50–60 lasta, joilla on kuulovamma. Kyse on siis hyvin yleisestä vammasta ja on todennäköistä, että jokainen opettaja kohtaa työssään oppilaan, jolla on jonkin asteinen kuulonalenema. Koulun alkaessa oppilaalla on usein käytössään jo oppimista ja työskentelyä helpottavia apuvälineitä, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että oppilas olisi normaalikuuloinen ja etteikö opettajan tulisi huomioida oppilaan erityistarpeet opetuksessa. Haasteita, joita kuulovammainen kohtaa, esiintyy monissa konteksteissa ja ne korostuvat erityisesti liikuntatunneilla, joissa oppimisympäristöt sekä tilanteet ovat hyvin vaihtelevia. Ongelmat eivät ole ainoastaan liikunnallisia, vaan kuulovamma tuo mukanaan haasteita myös sosiaaliseen kanssakäymiseen, mikä on olennainen osa liikuntatuntien dynamiikkaa. Kuulovammaisen oppilaan osallisuutta voidaan tukea monilla eri tavoilla, kuten henkilökohtaisilla apuvälineillä ja tekemällä muutoksia oppituntien toteutukseen sekä luonteeseen huomioiden kuulovammaisen oppilaan valmiudet. Inkluusion myötä on mahdollista, että erityisoppilaat ovat yhä useammin osana yleisopetusta. Tällöin luokanopettajalla tulee olla tietoa erilaisista oppijoista, mutta kuitenkaan nykyaikainen luokanopettajakoulutus ei vastaa koulumaailman tarpeisiin. Lähtökohtana tutkielman toteutukselle on tietoisuuden lisääminen sekä opettajien valmiuksien parantaminen. Näiden muutosten kautta myös kaikille oppilaille tasa-arvoisen opetuksen toteutuminen on mahdollista. Ideaalitilanteessa tulevaisuuden perusopetusjärjestelmän inkluusio ilmentäisi myös koko silloisessa yhteiskunnassa vallitsevaa inkluusiota esteettömyyden, osallisuuden ja huomioimisen kannalta ja toimisi perustana jokaisen lapsen osallisuuden ja yhteiskunnan kuuluvuuden tunteen kehittymiselle

Fermi resonance-algebraic model for molecular vibrational spectra

A Fermi resonance-algebraic model is proposed for molecular vibrations, where a U(2) algebra is used for describing the vibrations of each bond, and Fermi resonances between stretching and bending modes are taken into account. The model for a bent molecule XY_2 and a molecule XY_3 is successfully applied to fit the recently observed vibrational spectrum of the water molecule and arsine (AsH_3), respectively, and results are compared with those of other models. Calculations show that algebraic approaches can be used as an effective method for describing molecular vibrations with small standard deviations