Direct detection of acetylene in air by continuous wave cavity ring-down spectroscopy

Peer reviewe

Measurements and Variability of Arterial Blood Pressure and Heart Interval in Conscious and Anesthetized Dogs

No abstract availabl

Health information portals: How can we improve the user\u27s search experience?

Health information portals (HIP) are now common place. Governments and other health agencies are using HIPs extensively to reduce costs and distribute information more effectively. Generally, HIPs are not very technically sophisticated specifically in terms of options for improving searching. There are many ways in which searching and retrieving relevant information can be improved. This paper presents an exploratory study which investigated five HIPs. Each HIP offered a range of features and functionality to assist with searching. Our research explored the features and functionality of each HIP. Through usability evaluations we compared the response of users to each HIP and identified users’ preferences for improved searching. We found that HIPs with improved search functionality and other features that assisted searching were better received by the users. Users regarded these portals as easier to understand, easier to use, required fewer steps in retrieving information and were more likely to say they would return. Comments from users are provided to illustrate further the importance of providing effective functionality. The paper concludes with recommendations for Health Information Portal builders on what is needed to improve the user search experience

Change in Job Strain as a Predictor of Change in Insomnia Symptoms: Analyzing Observational Data as a Non-randomized Pseudo-Trial

Study objectives: To examine whether change in job strain leads to change in insomnia symptoms. Methods: Among 24873 adults (82% women, mean age 44 years) who participated in a minimum of three consecutive study waves (2000–2012), job strain was assessed at the first and second wave and insomnia symptoms at all three waves. We analyzed observational data as a “pseudo-trial” including participants with no job strain in the first wave and no insomnia symptoms in the first and second wave (n = 7354) to examine whether the onset of job strain between the first and second waves predicted the onset of insomnia symptoms in the third wave. We used a corresponding approach, including those with job strain in the first wave and insomnia symptoms in the first and second wave (n = 2332), to examine whether the disappearance of job strain between the first two waves predicted remission of insomnia symptoms in the third wave. Results: The onset of job strain predicted the onset of subsequent insomnia symptoms after adjustment for sex, age, marital status, education, smoking, physical activity, alcohol consumption, body mass index, and comorbidities (odds ratio compared to no onset of job strain 1.32, 95% CI 1.16–1.51). The disappearance of job strain was associated with lower odds of repeated insomnia symptoms (odds ratio compared to no disappearance of job strain 0.78, 95% CI 0.65–0.94). Further adjustment for shift work or sleep apnea did not change these associations. Conclusions: These results suggest that job strain is a modifiable risk factor for insomnia symptoms

Coulombically Interacting Electrons in a One-dimensional Quantum Dot

The spectral properties of up to four interacting electrons confined within a quasi one--dimensional system of finite length are determined by numerical diagonalization including the spin degree of freedom. The ground state energy is investigated as a function of the electron number and of the system length. The limitations of a description in terms of a capacitance are demonstrated. The energetically lowest lying excitations are physically explained as vibrational and tunneling modes. The limits of a dilute, Wigner-type arrangement of the electrons, and a dense, more homogeneous charge distribution are discussed.Comment: 10 pages (excl. Figures), Figures added in POSTSCRIPT, LaTe

Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet : Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2002-2004

7,00 euro

Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneet : Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2003–2006

Tämän rekisteriselvityksen tavoitteena oli kuvata Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneiden (n = 43 436) työtilannetta ja terveysturvaetuuksia vuosien 2003–2006 lopussa. Kuntoutujien enemmistö oli naisia. Kuntoutukseen hakeutuessaan kuntoutujien keski-ikä oli 45 vuotta. Miehet olivat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin naiset; miehistä 11 % oli alle 16-vuotiaita ja naisista 4 %. Vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa olleet olivat muita nuorempia. Kuntoutukseen hakeutuessaan kuntoutujista 60 % kuului työvoimaan joko työllisenä (54 %) – naiset useammin kuin miehet – tai työttömänä (6 %). Eläkkeellä oli 17 % ja sairauspäivärahalla 9 %. Päädiagnoosina kuntoutujilla oli yleisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairaus (46 %), naisilla useammin kuin miehillä ja vanhemmilla useammin kuin nuorilla. Joka viidennellä (21 %) diagnoosi oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö, alle 16-vuotiailla niiden osuus oli 61 %. Työvoimaan kuuluvien osuus kokonaisuutena väheni seuranta-aikana neljä prosenttiyksikköä ja eläkkeellä olevien osuus kasvoi vastaavasti. Ikäluokassa 55–64-vuotiaat työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeellä olevien osuus kasvoi seuranta-aikana 16 prosenttiyksikköä. Työvoimaan kuuluvien osuus kasvoi ikäluokassa 16–44-vuotiaat. Tätä selittää mm. se, että osa niistä, jotka kuntoutukseen hakeutuessa olivat alle 16-vuotiaita, siirtyi seuranta-aikana työelämään. Lähes viidesosa (17 %) kuntoutukseen hakeutumisen ajankohtana työmarkkinoiden ulkopuolella olleesta ei-aktiivista oli työmarkkinoilla tai työmarkkinoiden käytettävissä vuonna 2006. Ennen kuntoutusta ilmennyt sairauspäivärahakausien kasvu kääntyi kuntoutuksen jälkeen laskuun ja oli vuoden 2006 lopulla samalla tasolla kuin kuntoutusta edeltävinä vuosina. Kaikista kuntoutujista 3 % kuoli seuranta-aikana. Kuntoutujien työtilanteen muotoutumiseen vaikuttavat kuntoutuksen lähtökohdan ja toteutuksen ohella myös monet muut yksilölliset elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, kuten iän mukainen eläkkeelle siirtyminen.8,00 euro