Tämän rekisteriselvityksen tavoitteena oli kuvata Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneiden (n = 43 436) työtilannetta ja terveysturvaetuuksia vuosien 2003–2006 lopussa. Kuntoutujien enemmistö oli naisia. Kuntoutukseen hakeutuessaan kuntoutujien keski-ikä oli 45 vuotta. Miehet olivat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin naiset; miehistä 11 % oli alle 16-vuotiaita ja naisista 4 %. Vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa olleet olivat muita nuorempia. Kuntoutukseen hakeutuessaan kuntoutujista 60 % kuului työvoimaan joko työllisenä (54 %) – naiset useammin kuin miehet – tai työttömänä (6 %). Eläkkeellä oli 17 % ja sairauspäivärahalla 9 %. Päädiagnoosina kuntoutujilla oli yleisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairaus (46 %), naisilla useammin kuin miehillä ja vanhemmilla useammin kuin nuorilla. Joka viidennellä (21 %) diagnoosi oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö, alle 16-vuotiailla niiden osuus oli 61 %. Työvoimaan kuuluvien osuus kokonaisuutena väheni seuranta-aikana neljä prosenttiyksikköä ja eläkkeellä olevien osuus kasvoi vastaavasti. Ikäluokassa 55–64-vuotiaat työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeellä olevien osuus kasvoi seuranta-aikana 16 prosenttiyksikköä. Työvoimaan kuuluvien osuus kasvoi ikäluokassa 16–44-vuotiaat. Tätä selittää mm. se, että osa niistä, jotka kuntoutukseen hakeutuessa olivat alle 16-vuotiaita, siirtyi seuranta-aikana työelämään. Lähes viidesosa (17 %) kuntoutukseen hakeutumisen ajankohtana työmarkkinoiden ulkopuolella olleesta ei-aktiivista oli työmarkkinoilla tai työmarkkinoiden käytettävissä vuonna 2006. Ennen kuntoutusta ilmennyt sairauspäivärahakausien kasvu kääntyi kuntoutuksen jälkeen laskuun ja oli vuoden 2006 lopulla samalla tasolla kuin kuntoutusta edeltävinä vuosina. Kaikista kuntoutujista 3 % kuoli seuranta-aikana. Kuntoutujien työtilanteen muotoutumiseen vaikuttavat kuntoutuksen lähtökohdan ja toteutuksen ohella myös monet muut yksilölliset elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, kuten iän mukainen eläkkeelle siirtyminen.8,00 euro
