Control of vascular integrity via endothelial growth factor and integrin cell adhesion receptor pathways

Vascular integrity is essential for proper vessel function, and for the maintenance of tissue and organ homeostasis. Endothelial cells (ECs) in the inner lining of the blood vessels form a barrier that dynamically regulates permeability across the vessel wall. Permeability via EC-EC junctions is transiently increased during inflammation, whereas abnormally or persistently elevated EC permeability promotes disease pathogenesis. For example, in sepsis, systemic capillary leakage compromises blood perfusion, and may lead to hypovolemic shock and multiorgan failure. Despite the significant amount of research on the mechanisms that control the EC barrier, no targeted therapies currently exist to seal the leaky vessels and maintain tissue perfusion. The aim of this study was to investigate how vascular permeability is controlled via an EC-derived growth factor angiopoietin-2 (ANGPT2), which is upregulated in various human diseases, including sepsis. ANGPT2 was found to signal via beta1-integrin, and therefore the function of endothelial beta1-integrin in vascular permeability was investigated. The results identified a novel signaling pathway, where ANGPT2–beta1-integrin signaling promotes EC permeability. Beta1-integrin was found to play a previously uncharacterized role in inflammation-induced vascular permeability, and an antibody against beta1-integrin inhibited vascular leakage, improved EC junction integrity and protected from cardiac failure in LPS-induced murine endotoxemia. Earlier studies have shown that ANGPT2 destabilizes blood vessel integrity in a context-dependent manner via its classical receptor TEK receptor tyrosine kinase (TIE2) on ECs. These studies have raised interest on ANGPT2 as a potential target in various diseases, including cancer and ocular neovascular diseases. This study revealed that ANGPT2 can promote EC destabilization independently of TIE2, which is downregulated during inflammation. These results suggest that a better understanding of the signaling function of ANGPT2 is necessary, in order to optimally target ANGPT2 in disease. This study also highlights the crucial role of endothelial beta1-integrin in controlling inflammation-induced EC permeability. The results showed that various inflammatory agents induced EC monolayer destabilization via beta1-integrin, manifested by the loss of junctional VE-cadherin, the formation of actin stress fibers, and altered EC-extracellular matrix (ECM) adhesions. The EC-ECM adhesions that formed in inflammation were elongated fibrillar adhesions that can be distinguished from focal adhesions by the presence of the adapter protein tensin-1. Furthermore, beta1-integrin promoted inflammation-induced EC contractility and reduced the EC barrier function. Importantly, targeting beta1-integrin using a monoclonal antibody, or via a heterozygous genetic deletion in the endothelium of gene-targeted mice decreased vascular leakage in LPS-induced murine endotoxemia. Notably, the beta1-integrin antibody was effective both as a prophylactic and as an intervention therapy, administered after the onset of systemic inflammation and vascular leakage, and its mechanism of action was independent of attenuating systemic inflammation, and of the vascular stabilizing function of TIE receptors. In summary, this thesis provides new knowledge on the mechanisms that lead to vascular leakage via ANGPT2 and beta1-integrin. Beta1-integrin was identified as a potentially universal regulator of EC permeability. A major finding was that targeting the EC beta1-integrin in a preclinical model of sepsis decreased vascular leakage, thereby improving cardiac function. The results of this thesis call for further studies in evaluating the translational potential of beta1-integrin mediated vascular permeability.Verisuoniston oikeanlainen toiminta on välttämätöntä kudosten ja elinten toiminnalle. Verisuonten sisäpinnan endoteelisolukerros muodostaa verisuonten sisäseinämän ylläpitäen kudosten tasapainoa ja immuunivastetta. Verisuonten endoteelisolukerroksen läpäisevyys lisääntyy tulehdusreaktiossa sekä monissa sairauksissa. Esimerkiksi sepsiksessä kapillaariverisuonten vuoto aiheuttaa nesteen kertymistä kudoksiin ja samalla heikentää veren virtausta ja kudosten hapen saantia, mikä voi johtaa septiseen sokkiin ja monielinvaurioon. Mittavasta tutkimustiedosta huolimatta kapillaarivuotoon ei toistaiseksi ole lääkettä, ja uusia keinoja verisuonivuodon estoon sairauksissa tarvitaan kipeästi. Tässä väitöskirjatutkimuksessa löydettiin uusi signaalinvälitysreitti, joka lisää verisuonten läpäisevyyttä tulehduksen yhteydessä. Prekliinisissä kokeissa verisuonten vuotoa pystyttiin estämään hiiren sepsis-mallissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää niitä solutason mekanismeja, jotka säätelevät endoteelisolujen läpäisevyyttä ja miten verisuonivuotoa voidaan estää prekliinisessä sepsis-mallissa. Tutkimus keskittyi erityisesti selvittämään endoteelisolujen angiopoietiini-2 (ANGPT2)-kasvutekijän sekä soluadheesioproteiinien, integriinien, merkitystä endoteelisolujen liitosten purkautumisessa ja verisuonivuodossa tulehduksessa. Tutkimuksessa löysimme uuden signaalinvälitysreitin, joka lisää endoteelisolukerroksen läpäisevyyttä. Endoteelisolujen väliset liitokset heikentyivät sekä ANGPT2- että beta1-integriini-välitteisen viestinnän seurauksena. Havaitsimme, että tulehduksen välittäjäaineet aktivoivat beta1-integriinin toimintaa, mikä johti soluliitosten heikkenemiseen. Lisäksi osoitimme, että tulehduksen aiheuttama verisuonivuoto oli vähäisempää hiiren sepsismallissa, jos toinen beta1-integriiniä koodaava alleeli oli poistettu hiiren endoteelisoluista tai jos beta1-integriinin toimintaa estettiin vasta-aineella. ANGPT2-kasvutekijän ennestään tunnetut tehtävät välittyvät endoteeliperäisen TIE2-reseptorin kautta. ANGPT2:n määrä lisääntyy monissa sairauksissa, ja ANGPT2 on lääkekehityksen kohteena erityisesti silmän verisuonisairauksien hoitoon. Tämä tutkimus osoitti, että ANGPT2 lisää endoteelisoluviljelmän läpäisevyyttä myös ilman TIE2-reseptoria, jonka määrä laskee tyypillisesti tulehduksessa. Työssä kuvasimme miten endoteelin läpäisevyys nousee ANGPT2-välitteisesti muuttuneen beta1-integriinin toiminnan seurauksena. Huomasimme, että ANGPT2–beta1-integriini-signaalinvälitys johti endoteelisoluliitosten heikkenemiseen, aktiinitukirangan muutokseen stressisäikeiseksi, sekä uudentyyppisten soluadheesioiden muodostumiseen lisäten endoteelisolukerroksen läpäisevyyttä tulehduksessa. Pre-kliinisessä sepsis mallissa beta1-integriiniä estävä vasta-aine vähensi merkittävästi verisuonivuotoa sekä estohoitona että interventiohoitona, kun vasta-aine annosteltiin systeemisen tulehduksen ja verisuonivuodon jo alettua. Vasta-ainehoito myös kohensi endoteelisoluliitoksia ja ehkäisi sepsiksen aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa. Mekanistisesti, beta1-integriini-vasta-aineen verisuonia parantavat vaikutukset eivät johtuneet yleisestä tulehduksen laskusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä väitöskirjassa esitetään uutta tietoa endoteelisolujen läpäisevyyteen ja verisuonivuotoon johtavista mekanismeista. Tässä työssä kuvataan beta1-integriini endoteelisolujen läpäisevyyden säätelijäksi. ANGPT2 aktivoi beta1-integriinin johtaen adheesiomuutoksiin ja endoteelin läpäisevyyden nousuun. Lyhytaikainen beta1-integriini-vasta-ainekäsittely sekä yhden beta1-integriini-alleelin poisto vähensivät sepsiksen aiheuttamaa verisuonivuotoa ja suojasivat sepsiksen aiheuttamalta sydämen vajaatoiminnalta hiirimallissa. Väitöskirjatyön tutkimustuloksilla voi olla merkitystä kehitettäessä verisuonia vakauttavia hoitoja

Maksuhäiriömerkintä

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, miten maksuhäiriömerkintä vaikuttaa luonnollisen henkilön oikeustoimiin. Tarkoituksenamme oli myös selvittää, mitä nuoret nykyisin tietävät maksuhäiriöön liittyvistä asioista ja miten he suhtautuvat niihin. Työmme alussa teoreettisessa osuudessa käsittelimme lainsäädännön tilaa; miten lainsäädäntö nykyisellään säätelee kyseistä asiaa ja mitä muutoksia on vireillä. Seuraavaksi käsittelimme lyhyesti luottotietotoimintaa harjoittavia yrityksiä ja niiden toiminta periaatteita sekä yhtiöiden valvontaa. Samalla kävimme lyhyesti läpi julkiset rekisterit, joista luottotietoyhtiöt keräävät tietojaan. Työmme tutkimuksellinen osa on tehty haastatteluin ja kyselyin ja se koskee luonnollisia henkilöitä sekä luotonantajia. Luonnollisten henkilöiden osalta selvitimme sen miten hyvin nuorten, alle ja yli 18-vuotiaiden tiedossa oli se kuinka maksuhäiriömerkintä muodostuu, mitä seurauksia se henkilölle aiheuttaa, miten kauan maksu-häiriömerkintä on voimassa ja miten sen saa poistettua. Toisena luonnollisten henkilöiden ryhmänä käytimme ulosotossa asioivia henkilöitä ja kyselyllä selvitimme heidän kokemuksiaan luottotietojen menettämisestä. Sen jälkeen tutkimme asiaa luotonantajan näkökulmasta; mitkä ovat luotonannon ehdot luottoa myönnettäessä ja mitä merkitystä maksuhäiriömerkinnällä on luottoa myönnettäessä. Tässä ryhmässä oli mukana pankkeja, vuokranantajia ja osamaksukauppiaita. Tutkimuksen suoritimme kvalitatiivisesti. Lisäksi työssämme on tilastollinen osuus, jossa tutkimme maksuhäiriömerkintöjen määrien muutoksia viimeisimpien vuosien aikana ja pohdimme syitä muutoksiin. Yhteenvedossa käsittelimme mielestämme tarpeellisia vinkkejä nuorille miten välttää maksuhäiriömerkinnät ja kuinka toimia ennen kuin on myöhäistä.The purpose of this thesis was to examine how a natural person´s own credit data affects his or her legal acts. Our purpose was also to find out what the young people nowadays knows about marks in one´s non-payment record and what their attitudes are like. In the beginning, in the theoretical part of our thesis we examined the state of legislation; how does legislation nowadays handle the matter in question and what changes are under discussion. Next we studied briefly the companies that practise collecting credit information and their principles and the supervising of these companies. At the same time we briefly examined the public registers, from which these companies collect their information. The research we made was done through interviews and questionnaires and it applies to natural persons and the companies that give credit. We examined how well young people under the age of 18 and over 18 know how the marks are rendered on their credit reports, what consequences there are, how long the data is kept in the report and how is it possible to erase a mark from the report. The other group of natural persons were people who already are customers of a collection agency and by examining the questionnaires we worked out their experiences of losing their solvency and getting marks on their credit report. After that we studied the matter from the creditors´ perspective, what are their credit terms and what is the meaning of a mark in ones´s non-payment record. In this group we had banks, lessors and car dealers who sell cars on hire purchase. The research was qualitative. There is also a statistical part in our thesis, where we study changes in the number of marks in the credit information register in the last years and debate the reasons for these changes. In the summary we gave tips for the young people in order to avoid getting a mark in their credit report and how to act before its too late

Emotion expression in the singing voice : testing a parameter modulation technique for improving communication of emotions through voice qualities

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tunneilmaisua lauluäänessä ja sen opetettavuutta parametrimodulaatiotekniikan avulla. Tutkimus on kokeellinen vertailututkimus, jossa käytetään kuuntelijoiden arvioita, akustisia analyysejä ja tilastollista päättelyä lauluäänen tunneilmaisevuuden arvioimiseksi lyhyistä vokaalinäytteistä ja lauletuista fraaseista. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista ensimmäisessä selvitetään kuulonvaraista tunteen tunnistamista klassisella ja ei-klassisella laulutekniikalla lauletuista näytteistä kolmelta eri sävelkorkeudelta laulettuna. Toinen tutkimus vertailee tunneilmaisun akustisia parametreja klassisessa ja ei-klassisessa laulutekniikassa akustisen analyysin keinoin. Kolmas osatutkimus keskittyy parametrimodulaatio-tekniikan opettamiseen näyttelijäntyön opiskelijoille. Siinä vertaillaan tunneilmaisun selkeyttä opetusta saavan ja verrokkiryhmän välillä ennen ja jälkeen koulutusintervention. Tunneilmaisun selkeyden mittareina tässä tutkimuksessa pidetään tunneilmaisun kuulonvaraista tunnistamista ja ääniparametrien vaihtelua eri tunneilmaisujen välillä. Tutkimukseen osallistui 29 (tutkimus I) ja 32 (tutkimus III) ääninäytteiden kuuntelijaa, 11 naislaulajaa (6 klassisen laulutekniikan koulutuksen ja 5 populaarimusiikin laulutekniikan koulutuksen saaneita) (tutkimukset I & II), 2 mieslaulajaa (1 klassisen laulutekniikan koulutuksen ja 1 populaarimusiikin laulutekniikan koulutuksen saanut)(tutkimus I) sekä 6 + 6 laulunäytteitä antanutta näyttelijäopiskelijaa, joista toinen ryhmä osallistui parametrimodulaatiokoulutukseen ja toinen ryhmä sai tavanomaista laulukoulutusta (tutkimus III). Kuuntelijat tunnistivat neutraaleja ilmaisuja ja ilon, lempeyden, surun ja vihan tunteiden ilmaisua lyhyistä vokaalinäytteistä ja fraaseista. Laulajat ilmaisivat tunteita lyhyisiin (16-tahtia tutkimuksissa I & II & 8-tahtia tutkimuksessa III) melodioihin, joista ääninäytteet leikattiin. Pitkät [a:]-vokaalinäytteet analysoitiin Praat-äänenanalyysiohjelmalla. Äänestä mitattiin perustaajuus (fo), äänenpainetaso (SPL), formanttitaajuudet (F1-F5), hälyn suhde periodiseen ääneen (HNR), energian suhde spektrin ylempien ja alempien taajuuksien välillä (Alpha ratio), epäsäännöllinen syklinen variaatio perustaajuudessa (Jitter rap & ppq5), epäsäännöllinen syklinen variaatio amplitudissa (Shimmer apq3 ja apq5), vibratot (fo-vaihtelun taajuus ja laajuus & amplitudivaihtelun taajuus ja laajuus) sekä amplitudikontuurin muoto (äänen voimakkuuskäyrän muoto vokaalin aikana): isku, pidätys ja haipuminen (attack, sustain, release). Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tunneilmaisu on mahdollista tunnistaa lauluäänestä, kun laulajat ilmaisevat tunnetta (tutkimukset I & III). Tässä tutkimuksessa tunneilmaisun tunnistaminen tuli helpommaksi sen jälkeen, kun laulajat saivat ohjeet parametrimodulaatiotekniikan käytöstä (tutkimus III). Tunneilmaisu tunnistettiin paremmin ei-klassisella tyylillä lauletuista laulunäytteistä (tutkimus I). Äänenkorkeudella, äänenpaineen tasolla sekä tunteen valenssilla (positiivinen/negatiivinen) ja aktivaatiotasolla (korkea/matala) oli vaikutusta tunteen tunnistamiseen (tutkimukset I-III). SPL, Alpha ratio ja HNR arvot kohosivat korkean aktiviteetin tunteissa (viha ja ilo) ja laskivat matalan aktiviteetin tunteissa (suru ja lempeys), mikä viittaa suurempaan lihasaktiivisuuteen ja tiukempaan äänihuulisulkuun korkean energian tunteissa (tutkimukset II & III). Formantit pakkautuivat korkean energian tunteissa ja sirottuivat matalan energian tunteissa, joka viittaa ääntöväylän muokkaukseen tunneilmaisussa (tutkimukset II & III). Jitteriä ja shimmeriä esiintyi enemmän matalan energian tunteissa, joka viittaa matalampaan lihasaktiivisuuteen (tutkimus II), fo-vibrato oli hitaampaa klassisesti koulutetuilla laulajilla (tutkimus II), kun taas ei-klassisilla laulajilla amplitudivibrato erotteli tunteita (tutkimus II). Äänen lopetukset olivat tilastollisesti merkitseviä tunneilmaisun kannalta ei-klassisella laulutekniikalla laulavilla laulajilla (tutkimus II). Tutkimuksen pääkysymys oli, onko mahdollista integroida vokologista tutkimustietoa tunneilmaisun akustisista parametreista laulunopetukseen ja sillä tavoin tehostaa tunneilmaisua lauluäänessä. Käytimme tutkimuksessa parametrimodulaatiotekniikkaan keskittyvää seitsemän viikon harjoitusohjelmaa, jossa opetettiin erilaisten äänenlaatujen käyttöä näyttelijäopiskelijaryhmälle. Samanlainen näyttelijäopiskelijaryhmä, joka ei saanut erityiskoulutusta, toimi kontrolliryhmänä. Testiryhmä lisäsi erilaisten äänenlaatujen käyttöä tunneilmaisun välineenä koulutuksen jälkeen. Tämä tulos vahvistettiin kuuntelijoiden arvioinneilla ja akustisilla analyyseillä. Tällaista vaikutusta ei näkynyt kontrolliryhmällä. Koulutuksen jälkeen testiryhmä näytti käyttävän taktisesti systemaattisemmin ensimmäistä formanttitaajuutta, äänenpainetasoa, hälyn määrää äänessä ja Alpha ratiota tunneilmaisuun. Tutkimus osoitti, että äänenpainetaso ja tapa, jolla energia jakautuu äänispektrissä, olivat kaksi tyypillisintä äänen tunnepiirteiden indikaattoria. Tutkimuksessa todetaan, että erilaisten äänenlaatujen kouluttaminen voi auttaa ilmaisemaan tunteita lauluäänessä.This study examines emotional expression in singing and its teachability using a novel parameter modulation technique. The work is an experimental comparative study using listener evaluations, acoustic analyses, and statistical deduction to assess the emotional expressiveness of the singing voice from short vocal samples and sung phrases. The investigation consists of three sub-studies, the first of which explores the auditory recognition of emotion from samples sung with Classical and non-Classical singing techniques at three different pitches. The second study compares the qualitative features of emotional expression in Classical and non-Classical singing techniques by means of acoustic analysis. The third sub-study focuses on teaching the parameter modulation technique to acting students. It compares the clarity of emotional expression between the instructional and control groups before and after the training intervention. The measures of emotional expression clarity in this study are considered to be the auditory recognition of emotional expression and the qualitative variation of the voice between different emotional expressions. The study involved 29 (Study I) and 32 (Study III) listeners of sound samples, 11 female singers (six with Classical singing technique training and five with popular music singing technique training) (Studies I & II), two male singers (one with Classical singing technique training and one with popular singing technique training) (Study I), and six + six acting students who gave song samples, one group of whom participated in the parameter modulation training while the other group received standard singing training (Study III). Listeners were to classify samples into neutral expressions and expressions of joy, tenderness, sadness, and anger from short vowel samples and phrases. The emotions were chosen because of their opposite positioning on the valence-activation scale. Singers sang spontaneous emotional expression into short melodies (16 bars in Studies I & II & 8 bars in Study III) from which sound samples were cut. Samples of the sung [a:] vowel were analyzed with the Praat sound analysis program. The samples were analyzed for fundamental frequency (fo), sound pressure level (SPL), formant frequencies (F1-F5), harmonics- to-noise ratio (HNR), energy ratio between upper and lower frequencies of the spectrum (Alpha ratio), irregular cycle-to-cycle variation of fundamental frequency (Jitter rap & ppq5), irregular cycle-to-cycle variation of amplitude (apq3 & apq5), vibratos (fo rate and extent & rate and extent of amplitude), and amplitude contour: attack, sustain, release. The results of the study showed that emotional expression can be identified from the singing voice when singers express emotion spontaneously (Studies I & III). In this study, the identification of emotional expression became easier after singers received instructions on the use of the parameter modulation technique (Study III). Emotional expression was better identified from song samples sung in a non-Classical style (Study I). Pitch, SPL, emotional valence (positive / negative), and activation level (high / low) had an effect on emotional recognition (Studies I-III). SPL, Alpha ratio, and HNR values increased in expressions of high activity emotions (anger and joy) and decreased in expressions of low activity emotions (sadness and tenderness), suggesting increased muscle activity and tighter vocal fold adduction in high energy emotions (Studies II & III). Formants packed in high-energy emotions and scattered in low-energy emotions, suggesting a modification of the vocal tract for the expression of different emotions (Studies II & III). Jitter and shimmer were more prevalent in low-energy emotions, suggesting lower muscle activity (Study II). Fundamental frequency vibrato was slower in Classically trained singers (Study II), whereas in non-Classical singers, amplitude vibrato was statistically significant in differentiating emotions (Study II). Vocal offsets were statistically significant in terms of emotional expression in singers singing with a non-Classical singing technique (Study II). The main question of the study was whether it is possible to integrate vocological research data on the acoustic parameters of emotional expression into practical singing exercises and thus enhance emotional expression in the singing voice. In the study, we used a seven-week training program focusing on parameter modulation techniques that taught the use of different sound qualities to a group of acting students. A similar group of acting students who did not receive special training served as a control group. The test group increased the use of different sound qualities as a means of emotional expression after training. This result was confirmed by acoustic analyses and improved recognition of emotions by the listeners. The control group did not show such an effect. After training, the test team appeared to use F1, SPL, HNR, and alpha ratio for emotional expression more systematically. The study showed that the sound pressure level and the way energy is distributed in the sound spectrum were the two most typical indicators of the emotional characteristics of sound. The study finds that training in different sound qualities can help with the expression of emotions in the singing voice

Asiakkuuden hallinta ja tasapainotettu mittaristo Turun kaupungin terveydenhuoltopalveluissa

Siirretty Doriast

Søren Kierkegaard : Epätoivo ja Ahdistus, ihmisenä oleminen

Søren Kierkegaard tunnetaan erityisesti eksistenssifilosofisesta mallistaan, jossa hän jakaa ihmisenä olemisen kolmelle erilaiselle tasolle: esteettiselle, eettiselle ja uskonnolliselle tasolle. Eksistenssin tasolta toiselle siirtyminen vaatii ihmisenä olemisessa vallankumouksellista muutosta. Kaikki mitä alemmilla tasoilla määritteli ihmisenä olemista, on hylättävä ja omaksuttava uuden tason vaatimat määreet. Tässä tutkielmassa selvitetään Kierkegaardin käsitystä epätoivosta ja ahdistuksesta, ja sitä miten ne vaikuttavat ihmisenä olemiseen. Näitä tasoja värittää erityisesti erilaiset epätoivon ja ahdistuksen muodot, jotka ovat erityisesti huomion kohteena. Ihminen on oliona synteesi, joka eksistoi ajallisessa todellisuudessa, maailmassa, mutta samaan aikaa ikuisuudessa, jossa Jumala on. Epätoivo on ihmisen tila, jossa hän ei ole oikeassa suhteessa itseensä, itseyteen. Tästä johtuen hän ei ole oikeassa suhteessa myöskään Jumalaan, eikä Jumalan luomaan maailmaan. Epätoivon tila johtuu esimerkiksi siitä seikasta, että ihminen, jonka päämääreenä toimii henki, ei kohtaa todellisuutta aidosti sellaisena kuin se tälle tulee. Hän ei halua tulla Jumalan eteen sellaisena kuin on, koska tällöin joutuisi tunnustamaan oman riittämättömyytensä ja syntisyytensä Jumalan edessä. Hän mieluummin uppoutuu omaan epätoivoisuuteensa yhä syvemmin. Kierkegaard kuvaa epätoivon tilaa syntinä. Synti erottaa ihmisen Jumalasta ja itseydestä. Ihminen siis eksistoi synnintilassa. Tällä Kierkegaard tarkoittaa sitä, että hänen olemistaan määrittää epätoivo ja se tapahtuu Jumalan edessä. Epätoivo on synti. Ahdistus astuu kuvaan, kun Søren Kierkegaard pyrkii selostamaan ihmisenä olemiseen liittyvää ahdistusta. Esimerkiksi sitä, mikä saa ihmisen alkujaan lankeamaan syntiin ja epätoivoisuuteen. Erityisesti hän ajattelee, että tämä johtuu siitä, että koska ihminen on henki, joka elää maailmassa, aiheuttaa se ihmisessä levottomuutta. Koska henki pystyy uneksimaan maailmoista ja mahdollisuuksista, joita ruumiillisessa maailmassa ei ole, ahdistuu ihminen. Ihmisen ahdistus ja epätoivo siis johtuvat siitä, että ihminen on sellainen kuin on. Kierkegaard ei pyri antamaan meille selostusta ja ohjetta, kuinka tulisi elää, jotta elämä olisi hyvää ja onnellista. Kierkegaard kuvaa meille sitä todellisuutta, jossa olemme. Kärsimystä surua, epätoivoa, tuskaa eikä ahdistusta tule selittää ja oikeuttaa mitenkään. Ne ovat seikkoja, jotka tulee vain hyväksyä. Ihmisen on opittava elämään ahdistuksensa ja epätoivonsa kanssa päästäkseen eksistenssin ylimmälle tasolle. Tämä ei kuitenkaan tunnu olevan mahdollista. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei ihmisen tulisi sitä tavoitella

Emotionaalinen ääni laulutaiteessa : lyhytkoulutuksen vaikutukset äänelliseen tunneilmaisuun

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa akustisen tunneilmaisun parametrejä lauluäänessä ja pohtia tunneilmaisun lauluteknistä koulutettavuutta. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin kvantitatiivisesti mittaamalla lauluäänestä erilaisia akustisia parametrejä, jotka saattaisivat kontributoida tunneilmaisuun. Tutkimuksessa suoritettiin kuuntelukoe, jossa kuulijat arvioivat laulunäytteistä tunnetta ja tunteen intensiteettiä. Akustisista parametreista saatuja tuloksia verrattiin kuuntelukokeen tuloksiin pyrkimyksenä löytää yhteisiä tekijöitä akustisten vihjeiden ja tunteen dekoodaamisen välillä. Lauluäänen tunneilmaisun koulutettavuutta pyrittiin testaamaan aktivoimalla koelaulajien muistiedustuksia suggestion avulla. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, erottaako kuulija eroja äänellisessä tunneilmaisussa koulutettujen ja kouluttamattomien laulajien välillä. Tutkimuksessa käytetty laulunäyteotos valittiin koulutettujen ja kouluttamattomien laulajien perusjoukosta. Koehenkilöiden tehtävänä oli tuottaa tunnepitoista ääntä kolmiportaisella asteikolla. Tunnetiloiksi valittiin viha, suru ja ilo + neutraali. Suggestiotuokio toteutettiin haastatteluna. Kuuntelukoetta ja akustista analyysiä varten näytteistä leikattiin lyhyt pätkä (500 600 ms) [a:]-äännettä. Kuuntelukokeessa pyrittiin selvittämään, tunnistaako kuulija tunteen ja/tai tunteen intensiteetin laulunäytteestä. Kaikki tässä tutkimuksessa käytetyt akustiset mittaukset laskettiin 231 näytteen aineistosta Praat-analyysiohjelmalla. Tutkimuksessa havaittiin akustisten mittausten perusteella (F0-F5, Alfa-ratio, dB, jitter, shimmer, HNR), että tunteiden ilmaisussa käytetään äänen voimakkuuden vaihtelua, formanttituunausta ja ääniraon adduktioasteen vaihtelua. Akustisten parametriensä perusteella muista tunteista selvästi erottui voimakkaasti ilmaistu viha, jonka formanttirakenne ja voimakkuus poikkesivat muista tunteen akustisista ilmauksista ja neutraalista. Suggestion jälkeen akustisissa parametreissä tapahtui pientä hienosäätöä mm. äänenvoimakkuuden käytössä ja formanttirakenteissa. Tässä aineistossa koulutettujen ja kouluttamattomien laulajien akustisesti mitattavissa oleva ero näkyi äänenkäytön monipuolisuutena koulutetuilla laulajilla. Tunteen tunnistaminen lyhyistä laulunäytteistä näytti tämän tutkimuksen perusteella olevan melko vaikeaa. Tunnekohtaisesti katsottaessa viha oli selkeästi parhaiten tunnistettu, eikä laulajan koulutus tuonut tilastollista merkitsevyyttä tunteen tunnistamiseen. Vihan ja surun tunnistamisessa oli havaittavissa käänteinen korrelaatio. Ilon ja surun tunteet olivat huomattavasti paremmin tunnistettuja koulutettujen laulajien ääninäytteistä. Lisäksi intensiteetti tunnistettiin selvästi paremmin koulutettujen laulajien ääninäytteistä. Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että tunteen koodaaminen akustiseen informaatioon tapahtuu yhtä paljon skaalaamalla kuin biomekaanisesti. Laulaja näyttää normittavan eri tunnetilojen akustiset piirteet suhteessa omaan neutraaliääntöönsä. Eri tunteilla näyttää olevan toisistaan poikkeavat akustiset profiilit, mutta puheäänestä poikkeava sävelkorkeus saattaa vaikeuttaa tunteen tunnistamista. Tutkimuksen tuloksiin nojaten voidaan ajatella, että lauluäänen tekninen kouluttaminen tunneilmaisun habituaalisia akustisia parametrejä myötäillen voi edesauttaa tunteen tunnistettavuutta.Tutkimustulosten valossa näyttää myös siltä, että akustista tunneilmaisua kannattaa tehdä laulaessa mieluummin liioitellusti kuin varoen. ABSTRACT The aim of this study was to map the acoustic parameters of the singing voice in emotional expression and contemplate on their educability in the context of vocal technique. The study questions were approached quantitatively by measuring acoustic parameters that might contribute to emotional expression from the singing voice. A listening test was conducted to determine whether it was possible to hear the induced emotion and its' intensity from the singing samples. The acoustic parameters of the samples were then compared with the results of the listening test to find commonality between acoustic cues and decoding of emotional information from the singing voice. The educability of emotional expression in singing voice was tested by activating the memory traces of the subjects by means of suggestion. It was also tested whether or not there were differences in emotional expression between singers with formal singing education and singers who didn't held a degree in singing. Four singers were included in the study; two educated and two uneducated. Singers were recorded during a singing task, expressing three different emotions (happiness, sadness, anger) with three different intensities (mild, moderate, maximal) and one without emotion (neutral state). Samples were recorded before and after influencing subjects by suggestion. The suggestion was made by following the guidelines of perceptual-motor learning in a form of an interview. Samples were cut to a 500-600 ms stretch of vowel [a:] from which the acoustical analysis and the listening test were performed. In the listening test auditors (N4) were asked to identify the emotion and its' intensity being portrayed in a sample. All of the acoustic measurements in this study were calculated with Praat computer software that is designed for the analysis of speech. According to the acoustical measurements (F0-F5, Alfa-ratio, dB, jitter, shimmer, HNR) of this study it can be said that acoustical expression of emotion in singing voice is done in part by varying the intensity of voice, by formant tuning and by varying the adduction of the glottis. Strongly expressed anger stood out from other emotions and neutral with a different formant structure and loudness level. After the suggestion there were slight tuning of the acoustic parameters especially in formant structures and loudness. In this data it was clearly shown that the educated singers used their voices more diversely to portray emotions than the uneducated singers. Recognizing emotion from a short excerpt proved to be difficult. Anger was the most recognizable emotion and it was statistically well identified regardless of the singers' educational background. Anger and sorrow correlated negatively with each other. Happiness and sorrow were considerably better recognized from the samples given by educated singers. Also intensity was significantly better identified from them. In the light of this data it looks like that the acoustic coding of emotional information to the signal is as much of a scaling process as it is a biomechanical feat. The singer seems to be standardizing the characteristics of a given emotion to his/her own neutral phonation. Different emotions seem to have distinctive acoustic profiles, but the singing voice might make it more difficult to recognize emotions because of the broader pitch variation. This research data indicated that vocal technique that comply the habitual acousic parameters of discrete emotions might aid the listener to better distinguish between emotions. In the light of this sudy it looks that the emotional interpretation in singing is best done overstated rather than understated

Monikanavamarkkinoinnin haasteet vähittäiskauppiaille

Monikanavamarkkinointi on yksi 2010-luvun mielenkiintoisimmista ilmiöistä. Ilmiö ei ole uusi, sillä yrityksillä on jo kauan ollut käytössään useita eri kanavia tavoittaakseen asiakkaansa, mutta verkkoliiketoiminnan kehittyminen sekä informaatioteknologian kehitys ovat nostaneet ilmiön mielenkiinnon kohteeksi. Viime vuosina monikanavamarkkinointi on ilmiönä muuttunut, ja yhtenevän asiakaskokemuksen sekä kuluttajien saumattoman liikkumisen mahdollistaminen kanavien välillä on noussut monikanavamarkkinoinnin keskiöön. Monikanavamarkkinointi tuo mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita vähittäiskauppiaille ja tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella niitä haasteita, joita monikanavamarkkinointi on tuonut vähittäiskauppiaille. Tutkielman tavoite jaetaan seuraaviin osaongelmiin: (1) tunnistaa mahdollisia haasteita, joita monikanavamarkkinointi voi tuoda vähittäiskauppiaille, (2) tunnistaa mahdollisia ratkaisuja monikanavamarkkinoinnin tuomiin haasteisiin. Tutkielman teoreettinen tausta koostuu aikaisemmasta monikanavamarkkinointia ja omnikanavamarkkinointia käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmetodina käytettiin teemahaastatteluja. Aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää vähittäiskaupan yrityksen edustajaa sekä kolmea asiantuntijaa. Teoriasta nousi esille kolme teemaa, joihin haasteet jaoteltiin. Nämä teemat olivat monikanavainen kuluttaja, kanavaintegraatio sekä teknologia. Haasteiden hallintakeinot pohjautuivat monikanavaisen kuluttajakäytöksen ymmärtämiseen sekä yhtenäiseen brändiin ja kanavakoordinaatioon. Näiden teemojen perusteella rakennettiin teemahaastattelurunko ja analyysissä teorian teemoja peilattiin haastatteluista nousseisiin aiheisiin. Monikanavamarkkinoinnin haasteet kietoutuvat tiivisti toisiinsa. Tutkielman tulosten mukaan erityisesti teknologian jatkuva kehitys, mobiilikanavien hyödyntäminen ja verkkoliiketoiminta tuovat haasteita vähittäiskauppiaille. Vähittäiskauppiaat näyttävät sopeutuneen kuluttajien monikanavaiseen ostokäytökseen, vaikkakin sen tuomat haasteet tiedostettiin ja paremman asiakasymmärryksen eteen on vielä tehtävä töitä. Kanavaintegraation haasteet pohjautuvat esimerkiksi yritysten rakenteeseen ja integraation syventämiseksi on kehitetty erilaisia monikanavaisia palveluratkaisuja. Näyttää siltä, että vaikka monikanavamarkkinointi on vakiintunut toimintatapa vähittäiskaupan toimialalla, siihen ei ole vielä muodostunut parhaita käytäntöjä ja monikanavamarkkinointi tuo edelleen erilaisia haasteita yrityksille.siirretty Doriast

An Amyloid Organelle: Solid State NMR Evidence for Cross-Beta Assembly of Gas Vesicles

Functional amyloids have been identified in a wide range of organisms, taking on a variety of biological roles and being controlled by remarkable mechanisms of directed assembly. Here, we report that amyloid fibrils constitute the ribs of the buoyancy organelles of Anabaena flos-aquae. The walls of these gas-filled vesicles are known to comprise a single protein, GvpA, arranged in a low pitch helix. However, the tertiary and quaternary structures have been elusive. Using solid-state NMR correlation spectroscopy we find detailed evidence for an extended cross-β structure. This amyloid assembly helps to account for the strength and amphiphilic properties of the vesicle wall. Buoyancy organelles thus dramatically extend the scope of known functional amyloids.National Institutes of Health (U.S.) (grant EB001035)National Institutes of Health (U.S.) (grant EB003151)National Institutes of Health (U.S.) (grant EB002026

Diffusion of hydrophobin proteins in solution and interactions with a graphite surface

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Hydrophobins are small proteins produced by filamentous fungi that have a variety of biological functions including coating of spores and surface adhesion. To accomplish these functions, they rely on unique interface-binding properties. Using atomic-detail implicit solvent rigid-body Brownian dynamics simulations, we studied the diffusion of HFBI, a class II hydrophobin from <it>Trichoderma reesei</it>, in aqueous solution in the presence and absence of a graphite surface.</p> <p>Results</p> <p>In the simulations, HFBI exists in solution as a mixture of monomers in equilibrium with different types of oligomers. The oligomerization state depends on the conformation of HFBI. When a Highly Ordered Pyrolytic Graphite (HOPG) layer is present in the simulated system, HFBI tends to interact with the HOPG layer through a hydrophobic patch on the protein.</p> <p>Conclusions</p> <p>From the simulations of HFBI solutions, we identify a tetrameric encounter complex stabilized by non-polar interactions between the aliphatic residues in the hydrophobic patch on HFBI. After the formation of the encounter complex, a local structural rearrangement at the protein interfaces is required to obtain the tetrameric arrangement seen in HFBI crystals. Simulations performed with the graphite surface show that, due to a combination of a geometric hindrance and the interaction of the aliphatic sidechains with the graphite layer, HFBI proteins tend to accumulate close to the hydrophobic surface.</p