Kuudesluokkalaisten suhtautuminen ruotsin kieleen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuudesluokkalaisten asenteita ja suhtautumista ruotsin kieltä kohtaan. Mediassa ja yleisessä keskustelussa ruotsista puhutaan usein kielteiseen sävyyn ja monesti mainitaan esimerkiksi pakkoruotsi. Aiemman tutkimuksen mukaan kielteistä asennetta lisää vähäinen vuorovaikutus suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Miehet suhtautuvat ruotsiin naisia kielteisemmin. Toisaalta kieltenopiskelijat ovat kokeneet äidinkieliset vierailijat kielten tunneilla myönteisenä asiana. Tässä tutkimuksessa tutkittiin 24 pirkanmaalaista kuudesluokkalaista, jotka olivat kaikki samalla luokalla. Aineistonkeruun aikaan he olivat opiskelleet ruotsia vajaan lukuvuoden ajan. Tutkimus toteutettiin mixed methods research -lähestymistavalla, jossa hyödynnetään sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Tutkittavien oppitunteja havainnoitiin ja heidän vanhempiensa koulutustaustat selvitettiin tutkimusluvan haun yhteydessä. Varsinainen tutkimusaineisto koostui oppilaiden täyttämistä kyselylomakkeista (N=24) sekä viiden oppilaan haastattelusta. Määrällisessä osiossa selvitettiin oppilaiden yleistä suhtautumista ruotsia kohtaan kyselylomakkeen väittämillä, jotka koskivat muun muassa ruotsin käyttöä vapaa-ajalla, ruotsin opettajaa ja vanhempien suhdetta ruotsiin. Väittämien vastausvaihtoehdot olivat Likert-asteikon mukaisesti 1–5 (täysin eri mieltä–täysin samaa mieltä). Kyselyn tulosten perusteella oppilaat jaettiin kielteisesti, neutraalisti ja myönteisesti ruotsiin suhtautuviin. Haastatteluun valittiin oppilaita kustakin ryhmästä: kaksi kielteisesti, yksi neutraalisti ja kaksi myönteisesti suhtautuvaa. Heistä kaksi oli tyttöjä ja kolme poikia. Haastattelun tarkoituksena oli syventää ymmärrystä oppilaiden asenteista ruotsiin ja löytää syitä niiden taustalta. Yli puolet tutkituista suhtautui ruotsiin kyselyn mukaan myönteisesti, reilu kuudesosa kielteisesti ja vajaa kolmasosa neutraalisti. Tulos oli linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Eniten asenteeseen näytti vaikuttavan ruotsin opettaja. Myös yhdessä haastatteluista tuli esiin, että opettaja on suurin tekijä kyseisen oppilaan kielteiseen asenteeseen ruotsia kohtaan. Myönteisesti kyselyn perusteella suhtautuvat oppilaat kertoivat haastatteluissakin pitävänsä ruotsista. Toisen vanhemmat tukivat ruotsin oppimisessa, toisen mielestä taas ruotsi oli helppoa. Heidän mielestään olisi mukavaa, jos koulu järjestäisi ruotsinkielisen kontaktin. Kyselylomakkeen perusteella neutraaliksi tulkittu oppilas osoittautui haastattelussa pikemminkin kielteiseksi. Hänestä ruotsi oli tylsää ja hän opiskelisi mieluummin jotakin isompaa ja hyödyllisempää kieltä. Toiselle kielteiseksi määritellyistä haastatelluista ruotsi oli vaikeaa, minkä vuoksi hän ei pitänyt siitä. Toisaalta hän kuitenkin pyrki tekemään parhaansa oppiakseen. Kaikki haastateltavat mainitsivat saattavansa tarvita ruotsia tulevaisuudessa esimerkiksi töissä, mutta vain jos olisi töissä ruotsinkielisellä alueella. Kenelläkään tutkituista ei ollut kontakteja ruotsinkielisiin, joiden kanssa voisi käyttää ruotsia oikeassa elämässä. Vaikka suurin osa tutkittavista suhtautui myönteisesti ruotsiin, ei sille vaikuttanut olevan kovinkaan paljon tarvetta oppilaiden elämässä. Kehitysehdotuksia siihen, miten ruotsi voisi tuntua hyödyllisemmältä ja merkityksellisemmältä, ovat esimerkiksi kielikontaktien lisääminen sekä ruotsin mahdollinen valinnaisuus tai vapaaehtoisuus koulussa

Possible benefits of gamification for improving surgical patients' quality of care

´This paper considers the potential benefits of gamification from the perspective of surgical patients' quality of care. There is little published data on gamifying the work of healthcare professionals even though the use of serious games in healthcare has been growing. Literature on the quality of care shows that patients are often satisfied with the care they have received. However, research indicates that deficiencies exist in patient education, in patients' opportunities to participate in and have impact on decision making regarding their care, and in prevention and management of complications. Workplace culture is significantly connected with the incidence of patient complications. Gamification of healthcare workers' daily work routines could have positive effects on nurses' ownership and the meaningfulness of their work, and on the prevention and management of complications, which would in turn improve the quality of care for surgical patients. In this paper, a hypothetical gamification case is presented and directions for future research are discussed.Peer reviewe

Oppimisanalytiikka ubiikin oppimisen tukena

Joustavien opiskelumahdollisuuksien ja vaihtoehtoisten toteutusmallien kehittäminen on korkeakouluissa arkipäivää. Opetusta siirretään mobiileihin, ubiikkeihin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin, samaan aikaan kun perinteistä luento-opetusta pyritään vähentämään. Oppimista tukevat prosessit säilyvät samanlaisina, oppimisympäristöstä riippumatta. Tulevaisuuden oppimisympäristöissä oppimisprosessin tukena voidaan hyödyntää opiskelijan henkilökohtaista digitaalista jalanjälkeä, jonka avulla opettaja voi yhä paremmin olla tietoinen opintojen etenemisestä, opiskelijan mahdollisuuksien ollessa ajasta ja paikasta riippumattomia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata oppimisanalytiikan käyttöä ja tutkia sen yhteyttä osaamiseen. Tavoitteena oli hyödyntää oppimisanalytiikkaa oppimisprosessin tukena. Tutkimukseen osallistui 22 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Aineiston keräämiseen käytettiin kaupallista oppimisalustaa, jonka avulla kerättiin kirjautumismäärät, opiskeluaika, kommenttien ja viestien määrät, tehtävien suorittamismäärät ja saavutetut pistemäärät. Lisäksi kerättiin arviot sisällön vaativuudesta ja kiinnostavuudesta. Osaamista mitattiin osaamismittarilla. Tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin tietotestin tulosten, opiskeluun hyödynnetyn ajan ja pistemäärien välillä. Lisäksi merkitsevä ero muodostui aiheen koetun kiinnostavuuden ja tietotestin tuloksen välille. Opiskelijoiden osaaminen vahvistui merkitsevästi ja sitä voitiin selittää analytiikan avulla. Pienen aineistokoon vuoksi tutkimuksen tulokset ovat suuntaa-antavia

Patient participation in shared decision-making in palliative care - an integrative review

Background Shared decision-making is a process where the decisions regarding patients' care are done in collaboration with the patient, the patient's family and a healthcare professional or an interdisciplinary team. Shared decision-making is considered to be a part of patient centred care, and it enables patient autonomy which is a cornerstone of palliative care. In the past, research on the experiences of palliative care patients' participation in shared decision-making involving a nurse has been limited as the focus has mainly been on specific medical interventions, rather than holistic palliative care. Objectives To synthesise research findings on patient participation in shared decision-making in palliative care. Research design An integrative literature review. Methods The literature search was conducted by searching computerised databases (CINAHL, PubMed, PsychINFO and COCHRANE). The search resulted in 12 articles. The quality of the included articles was evaluated with JBI checklist, and the data analysis was done using inductive content analysis. Reporting was done according to a PRISMA checklist. Findings Patients do participate in shared decision-making and desire to participate in everyday nursing care decisions, treatment-related medical decisions and end-of-life decisions. The prerequisites for patient participation in shared decision-making are interdisciplinary teamwork, open communication, good patient-healthcare professional relationship, a favourable environment and mutual information. Conclusion Palliative care patients do participate and desire to participate in decisions that cover a much broader range of topics than just medical interventions and this should be addressed in future research and in practise. The main responsibility for successful patient participation in shared decision-making lies with the healthcare professionals and the organisations providing palliative care. There is a need to conduct more research from the patient's perspective and explore the meaning of participating in shared decision-making from the patient's point of view.Peer reviewe