Haavisto, Elina

Rannikko, Sunna

Finnish

Journal.fi

HOITOTIEDE 2022, 34 (3), 140Hoitotieteen yhteiskunnallinen vaikuttaminen – tieteentekijöiden tehtäväHoitotieteen yhteiskunnallinen vaikutta-minen toteutuu monin eri tavoin, erityisesti jakamalla tieteellistä tietoa, tiedon popula-risoinnilla eli yleistajuistamisella ja tieteen-tekijöiden toimessa erilaisissa asiantuntija-rooleissa. Tutkimusten tuloksia tulee jakaa useille tahoille kuten toisille tutkijoille oman ja muiden tieteenalojen käyttöön, terveyden-huollon käytäntöön, väestölle ja poliittisille päättäjille. Tietoa tulee tulkita, tulosten mer-kitystä tulee kuvata tietyssä kontekstissa ja myös ristiriitaisista tuloksista tulee kertoa. On tärkeää tiedostaa, että tutkimus on pro-sessi, ei lopullista totuutta tuottava valmis tietovaranto, sillä tieto on alati muuttuvaa. Tieteentekijöiden tulee varmistua siitä, että hoitotieteellinen tieto sekä tavoittaa että löy-tää sen tarvitsijan.Tieteellisen tiedon jakaminen yhtenä hoi-totieteen yhteiskunnallisena vaikuttamisena on tärkeää ennen kaikkea terveydenhuollon ammattilaisille. Hoitotieteentekijöillä on yh-teiskunnallinen rooli käytäntöjen kehittäjä-nä. Se tarkoittaa sitä, että tutkimustieto tuot-taa, ylläpitää ja kehittää ammatillista päte-vyyttä erikoisosaamista vaativissa tehtävis-sä. On tärkeää pohtia, miten hoitotieteente-kijät siirtävät tietoa käytäntöön ja koulutuk-seen, ja siten edistävät näyttöön perustuvan toiminnan vahvistumista. Tiedon siirtäminen käytäntöön ja koulutukseen on tärkeää ottaa huomioon jo tutkimussuunnitelmassa sisäl-täen loppukäyttäjät ja implementoinnin ar-vioinnin. Hoitotieteellisten artikkeleiden jul-kaiseminen ja tiedon siirtäminen käytäntöön vaikuttavat myös tieteen kehittymiseen.Terveydenhuollon ammattilaisten ja kouluttajien lisäksi poliittiset päättäjät ovat tärkeitä tieteellisen tiedon käyttäjiä. Par-haimmillaan päätöksentekijät lukevat tut-kimuksia ja tutkimus saa inspiraatiota pää-töksentekijöistä. Hoitotieteellisen tutki-mustiedon välittäminen poliittisille päätök-sentekijöille tulisi olla sellaista, että se on helposti saavutettavissa, luettavissa ja ym-märrettävissä sekä käytäntöön sovelletta-vissa. Kokonaiskuvan saaminen tutkimus-tuloksista ei saisi olla suuren työn takana estämässä tai hidastamassa tiedon käyttöä. Poliittisten päättäjien tieteellisen tiedon hyödyntäminen ei ole useinkaan näkyvää, ellei kyseessä ole globaali haaste kuten koronan aiheuttama pandemia. Tuolloin oli havaittavissa, että päätösten argumen-tointi tutkimustiedolla näyttäytyi ajoittain hyvinkin haasteelliseltaAcatiimi – lehdessä (2/2021) vuoden pro-fessori 2021 LT Juhani Knuuti kuvasi eri tie-teenalojen sijoittumista Suomessa eri aikoi-na liittyen julkaisuihin ja viittauksiin. Knuu-ti totesi kirjoituksessaan, että suomalainen tutkimus ajanjaksolla 1996–2019 on artik-kelikohtaisilla viittauksilla arvioiden aivan huippua monilla tieteenaloilla vertailussa Ruotsin, Sveitsin ja Tanskan kanssa. Yksi parhaiten pärjäävistä oli hoitotiede, mikä on merkittävä saavutus, vaikka vertailussa onkin vain muutama maa. Hoitotieteessä julkaistujen artikkeleiden määrä on nous-sut muutamassa vuosikymmenessä valta-vasti ja korkeatasoisissa lehdissä artikkelei-den julkaisuprosentti on vain noin 20 sinne tarjotuista. Kaikkiaan Suomi on eri tieteen-alojen artikkeleiden määrässä 27. tuotteli-ain maa ja artikkeleihin viittauksissa yhdek-sänneksi paras maa.Toisena hoitotieteen yhteiskunnallista vaikuttamista tapahtuu tietoa popularisoi-malla, joka jää usein tieteellisiä julkaisuja vähäisemmäksi, vaikka se on myös oleel-lista. Hoitotieteellistä tietoa tulee jakaa vä-estölle kielellä, jota voidaan ymmärtää ja soveltaa omassa elämässä. Tutkimustieto ja -osaaminen eivät luo pohjaa ainoastaan yh-teiskunnalliselle päätöksenteolle, vaan an-tavat välineitä ja tarjoavat lähtökohdan HOITOTIEDE 2022, 34 (3), 141myös yksilöiden omiin valintoihin ja ongel-mien ratkaisuihin muun muassa terveyden edistämisessä, sairauksien ehkäisyssä ja it-sehoidossa. Hoitotieteentekijät kirjoittavat kuitenkin melko vähän väestölle kohdistu-via kirjoituksia kuten popularisoituja asian-tuntija-artikkeleita tai kannanottoja ja mie-lipidekirjoituksia eri lehtiin. Heillä on kui-tenkin oman tutkimusalueensa asiantunti-joina paljon uusinta ja käytäntöön sovellet-tavaa tietoa sekä näkemyksiä koskien ajan-kohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten iäkkäiden hoito, eettiset kysymykset hoitotyössä, hoitohenkilökunnan osaami-nen, näyttöön perustuva toiminta sekä hoi-totyön johtaminen ja koulutus.Emme tiedä, kuinka paljon hoitotieteen tieteellisiä julkaisuja ja yleistajuisia kirjoituk-sia luetaan tai kuinka paljon niitä käytetään terveydenhuollossa, väestön keskuudessa tai poliittisessa päätöksenteossa. Meidän tulee kuitenkin saada ihmiset kiinnostumaan oman tieteemme tuotoksista, jos haluamme ihmisten lukevan ja käyttävän niitä. Tulevai-suudessa meidän tulee panostaa paljon ai-kaisempaa enemmän monipuoliseen hoito-tieteellisen tiedon jakamiseen, saavutetta-vuuteen ja käyttöönottoon. Yhteistyö tutki-joiden, hoitotyön johtajien ja kouluttajien sekä käytännössä toimivien hoitajien, mutta myös poliittisten päätöksentekijöiden ja vä-estön kesken on oleellista.Kolmas hoitotieteentekijöiden yhteiskun-nallisen vaikuttamisen muoto on toiminta erilaisissa asiantuntijaroolissa kansallisella tasolla kuten Suomen Akatemiassa, eri mi-nisteriöissä, eduskunnassa, kolmannen sek-torin toiminnassa sekä erilaisissa yhdistyk-sissä, valtuuskunnissa ja toimikunnissa. Hoi-totieteentekijöiden tulisi aktiivisesti vaikut-taa erilaisissa verkostoissa, osallistua oman asiantuntijuutensa puitteissa yhteiskunnalli-seen keskusteluun, pitää asiantuntijaluento-ja ja antaa erilaisia lausuntoja sekä päästä jäseneksi keskeisiin työryhmiin, joissa teh-dään terveys- ja koulutuspoliittisesti tärkei-tä päätöksiä vaikuttaen yhteiskunnan hyvin-vointiin.Hoitotieteentekijöiden on tärkeää olla sel-laisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka tun-netaan ja joita arvostetaan. Parhaimmillaan vaikuttamisella on kirjallinen suunnitelma, ja sitä toteutetaan systemaattisesti. Velvoite yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen on myös Yliopistolaissa (2009/558), jossa tode-taan, että "Tehtäviään hoitaessaan yliopisto-jen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tut-kimustulosten ja taiteellisen toiminnan yh-teiskunnallista vaikuttavuutta". Yhteiskun-nallinen vaikuttaminen on kuitenkin kaik-kien hoitotieteentekijöiden tehtävä.Syksyn kauniissa väriloistossa Tammerkos-ken rannalla  Elina Haavisto Sunna Rannikko Päätoimittaja Toimitussihteeri

Hoitotieteen yhteiskunnallinen  vaikuttaminen – tieteentekijöiden tehtävä

https://journal.fi/hoitotiede/article/download/129045/78067

Hoitotieteen yhteiskunnallinen vaikuttaminen – tieteentekijöiden tehtävä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi