Integroitumista vai eriytymistä? : Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Suomessa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten integroitumista Suomeen. Integroitumisen onnistumisen mittareina käytämme koulutukseen, terveyteen ja rikollisuuteen liittyviä vasteita. Koulutuksellista integroitumista mitataan toisen asteen tutkinnon suorittamisella ja korkea-asteen koulutukseen hakeutumisella. Ensimmäinen terveyteen liittyvä vaste kuvaa vakavaan sairauteen määrättyjen lääkkeiden erityiskorvausoikeutta ja toinen mielenterveyslääkkeiden ostoja. Rikollisuuteen liittyvät vasteet kuvaavat alioikeuksissa annettuja rikostuomioita vakavimmista tuomioista sakkotuomioihin. Tutkimuksessamme ovat mukana vuosina 1975–1985 syntyneet maahanmuuttajien lapset. Ulkomailla syntyneet ovat tulleet Suomeen alle 15-vuotiaana. Nuorten integroitumista Suomeen seurataan 23-vuotiaaksi saakka. Tutkimus perustuu 20 prosentin väestöotokseen. Tuloksemme osoittavat, että väestötason suorissa keskiarvovertailuissa – ilman taustamuuttujien vakiointia – maahanmuuttajanuorten koulutuksellinen integroituminen vaihtelee hyvin paljon maahanmuuttajaryhmittäin. Heikointa integroituminen on ryhmässä muu eli muualta kuin OECD-maista tai lähialueilta (Venäjä, Viro, ent. Neuvostoliitto) tulleilla nuorilla. Kun vakioimme sosioekonomisen taustan, erot kantaväestöön häviävät OECD-maista tulleiden nuorten kohdalla toisen asteen tutkinnon suorittamisessa ja lähialueilta tulleet nuoret ovat suorittaneet tutkinnon jopa kantaväestöä useammin. Myös korkeakouluun hakeutuminen on yleisempää OECD-maista ja lähialueilta tulleilla nuorilla perhetaustan vakioinnin jälkeen. Ryhmässä muut erot kantaväestöön pienenevät koulutusvasteissa huomattavasti taustamuuttujien vakioinnin jälkeen, mutta erot säilyvät tilastollisesti merkitsevinä. Terveyteen liittyvät vasteet kertovat vähäisemmästä sairastavuudesta ja lääkkeiden käytöstä maahanmuuttajanuorten keskuudessa. Vakavien sairauksien diagnoosit ja mielenterveyslääkkeiden käyttö on maahanmuuttajilla vähäisempää kuin kantaväestöllä, ja tulos säilyy myös perhetaustan vakioimisen jälkeen. On mahdollista, että tämä viittaa maahanmuuttajien valikoitumiseen (ns. terve maahanmuuttaja -ilmiö). Toinen mahdollinen selitys on terveyspalveluihin hakeutumiseen ja saatavuuteen liittyvät ongelmat. Vakavaa rikollisuutta kuvataan ehdottomilla vankeustuomioilla, jotka ovat harvinaisia tapahtumia kaikissa väestöryhmissä. Sosioekonomisen taustan vakioinnin jälkeen OECD-maista tulleet nuoret ovat syyllistyneet ehdottomaan vankeuteen johtaviin rikoksiin kantaväestöä harvemmin ja ryhmä muu kantaväestöä useammin. Kolmen vakavimman tuomiotyypin yhdistelmässä eroja väestöryhmien välillä ei ole. Sakkotuomioissa ryhmän muu maahanmuuttajanuoria on tuomittu kantaväestöä useammin, mutta valtaosa erosta kantaväestöön häviää sosioekonomisen taustan vakioinnin jälkeen. Kaikissa tarkastelluissa vasteissa keskeisin tulos on sama: syntymävuoden, perheen sosioekonomisen aseman ja perherakenteen huomioiminen selittää joko kokonaan tai valtaosan erosta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä

State-space solutions to the dynamic magnetoencephalography inverse problem using high performance computing

Determining the magnitude and location of neural sources within the brain that are responsible for generating magnetoencephalography (MEG) signals measured on the surface of the head is a challenging problem in functional neuroimaging. The number of potential sources within the brain exceeds by an order of magnitude the number of recording sites. As a consequence, the estimates for the magnitude and location of the neural sources will be ill-conditioned because of the underdetermined nature of the problem. One well-known technique designed to address this imbalance is the minimum norm estimator (MNE). This approach imposes an $L^2$ regularization constraint that serves to stabilize and condition the source parameter estimates. However, these classes of regularizer are static in time and do not consider the temporal constraints inherent to the biophysics of the MEG experiment. In this paper we propose a dynamic state-space model that accounts for both spatial and temporal correlations within and across candidate intracortical sources. In our model, the observation model is derived from the steady-state solution to Maxwell's equations while the latent model representing neural dynamics is given by a random walk process.Comment: Published in at http://dx.doi.org/10.1214/11-AOAS483 the Annals of Applied Statistics (http://www.imstat.org/aoas/) by the Institute of Mathematical Statistics (http://www.imstat.org

Anisotropic excitonic effects in the energy loss function of hexagonal boron nitride

We demonstrate that the valence energy-loss function of hexagonal boron nitride (hBN) displays a strong anisotropy in shape, excitation energy and dispersion for momentum transfer q parallel or perpendicular to the hBN layers. This is manifested by e.g. an energy shift of 0.7 eV that cannot be captured by single-particle approaches and is a demonstration of a strong anisotropy in the two-body electron-hole interaction. Furthermore, for in-plane directions of q we observe a splitting of the -plasmon in the M direction that is absent in the K direction and this can be traced back to band-structure effects.Comment: 10 pages, 4 figure

Sauva- ja spiraaligalaksien mallintaminen testikappalesimulaatiolla

Tiivistelmä. Tutkielmassa on esitetty tietoa sauvaspiraaligalakseista, niiden rakenteesta ja resonansseista. Tutkielmassa on mukana yksinkertainen pythonilla kehitetty kappalesimulaatio, jolla on simuloitu testituloksia. Tutkielman pääosassa on kuitenkin galaksin NGC1097 datan pohjalta tehty yksityiskohtaisempi kappalesimulaatio, joka on Oulun yliopiston tähtitieteen tutkijoiden kehittämä. Tämän simulaation tuloksien pohjalta on sitten tehty johtopäätöksiä

Bilingualism Is Associated with a Delayed Onset of Dementia but Not with a Lower Risk of Developing it: a Systematic Review with Meta-Analyses.

Some studies have linked bilingualism with a later onset of dementia, Alzheimer's disease (AD), and mild cognitive impairment (MCI). Not all studies have observed such relationships, however. Differences in study outcomes may be due to methodological limitations and the presence of confounding factors within studies such as immigration status and level of education. We conducted the first systematic review with meta-analysis combining cross-sectional studies to explore if bilingualism might delay symptom onset and diagnosis of dementia, AD, and MCI. Primary outcomes included the age of symptom onset, the age at diagnosis of MCI or dementia, and the risk of developing MCI or dementia. A secondary outcome included the degree of disease severity at dementia diagnosis. There was no difference in the age of MCI diagnosis between monolinguals and bilinguals [mean difference: 3.2; 95% confidence intervals (CI): -3.4, 9.7]. Bilinguals vs. monolinguals reported experiencing AD symptoms 4.7 years (95% CI: 3.3, 6.1) later. Bilinguals vs. monolinguals were diagnosed with dementia 3.3 years (95% CI: 1.7, 4.9) later. Here, 95% prediction intervals showed a large dispersion of effect sizes (-1.9 to 8.5). We investigated this dispersion with a subgroup meta-analysis comparing studies that had recruited participants with dementia to studies that had recruited participants with AD on the age of dementia and AD diagnosis between mono- and bilinguals. Results showed that bilinguals vs. monolinguals were 1.9 years (95% CI: -0.9, 4.7) and 4.2 (95% CI: 2.0, 6.4) older than monolinguals at the time of dementia and AD diagnosis, respectively. The mean difference between the two subgroups was not significant. There was no significant risk reduction (odds ratio: 0.89; 95% CI: 0.68-1.16) in developing dementia among bilinguals vs. monolinguals. Also, there was no significant difference (Hedges' g = 0.05; 95% CI: -0.13, 0.24) in disease severity at dementia diagnosis between bilinguals and monolinguals, despite bilinguals being significantly older. The majority of studies had adjusted for level of education suggesting that education might not have played a role in the observed delay in dementia among bilinguals vs. monolinguals. Although findings indicated that bilingualism was on average related to a delayed onset of dementia, the magnitude of this relationship varied across different settings. This variation may be due to unexplained heterogeneity and different sources of bias in the included studies. Registration: PROSPERO CRD42015019100

Passive exposure to speech sounds induces long-term memory representations in the auditory cortex of adult rats

Experience-induced changes in the functioning of the auditory cortex are prominent in early life, especially during a critical period. Although auditory perceptual learning takes place automatically during this critical period, it is thought to require active training in later life. Previous studies demonstrated rapid changes in single-cell responses of anesthetized adult animals while exposed to sounds presented in a statistical learning paradigm. However, whether passive exposure to sounds can form long-term memory representations remains to be demonstrated. To investigate this issue, we first exposed adult rats to human speech sounds for 3 consecutive days, 12 h/d. Two groups of rats exposed to either spectrotemporal or tonal changes in speech sounds served as controls for each other. Then, electrophysiological brain responses from the auditory cortex were recorded to the same stimuli. In both the exposure and test phase statistical learning paradigm, was applied. The exposure effect was found for the spectrotemporal sounds, but not for the tonal sounds. Only the animals exposed to spectrotemporal sounds differentiated subtle changes in these stimuli as indexed by the mismatch negativity response. The results point to the occurrence of long-term memory traces for the speech sounds due to passive exposure in adult animals.Peer reviewe

Yläkoululaiset liikkumaan!:aineenopettajien näkemyksiä liikkumisen lisäämisestä koulupäivään

Tiivistelmä. Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on viime vuosikymmeninä vähentynyt huolestuttavasti ja vain osa heistä saavuttaa liikkumissuosituksen alarajan. Tämä on yhteydessä lisääntyneisiin terveysongelmiin. Riittävästi liikkumalla voidaan vähentää liikkumattomuudesta johtuvia terveyshaittoja ja vaikuttaa myönteisesti niin oppimiseen kuin koulussa jaksamiseenkin. Koska koulu tavoittaa suurimman osan kaikista ikäluokan lapsista sekä nuorista, on koululla merkittävä mahdollisuus vaikuttaa liikkumisen lisäämiseen. Tässä laadullisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntävässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, minkälaisia ovat koulupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden lisäämistä haastavat tekijät yläkoulussa ja minkälaisilla välitunteihin kohdistuvilla toimenpiteillä voitaisiin lisätä yläkouluikäisten liikkumista. Lisäksi tarkasteltiin, miten koulupäivän aikaisesta liikkumisesta voitaisiin tehdä tytöille innostavaa. Tutkimusaineisto kerättiin syksyn 2019 aikana Oppimista liikkumalla -kehittämis- ja tutkimushankkeessa toteutetuissa opettajien täydennyskoulutustapahtumissa. Aineisto muodostui kahdeksasta nauhoitetusta ryhmäkeskustelusta, johon osallistui yhteensä 39 pohjoispohjanmaalaisissa yläkouluissa työskentelevää taito- ja taideaineiden opettajaa (n=39). Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että liikkumisen lisäämistä haastavat tekijät koskivat niin liikuntavälineitä, koulun tiloja, henkilökuntaa ja oppilaita kuin koulun toimintakulttuuriakin. Lisäksi analyysi osoitti, että yläkoululaisten välituntien aikaista liikkumista on mahdollista lisätä erilaisilla tavoilla. Välituntien aikaista liikkumista lisääviksi keinoiksi mainittiin esimerkiksi oppilaiden osallistaminen ja jo olemassa olevien koulun tilojen sekä lähiympäristön hyödyntäminen. Myös opettajien oma aktiivisuus, toimintakulttuurin kehittäminen sekä monipuoliset tila- ja välineratkaisut mainittiin tutkimusaineistossa liikkumista edistäviksi tekijöiksi. Opettajien näkemysten mukaan tyttöjen innostusta koulupäivän aikaista liikkumista kohtaan olisi mahdollista lisätä esimerkiksi huomioimalla erilaiset liikkujat ja heidän tarpeensa sekä tarjoamalla tytöille mielekkäitä ja monipuolisia liikkumisen muotoja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yläkoulujen koulupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen liittyy monenlaisia haasteita, jotka tulee ottaa huomioon liikkumisen edistämisessä. Vaikka yläkouluissa on kokeiltu jo erilaisia toimenpiteitä oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi, on vielä paljon tehtävää, jotta liikkuminen saataisiin luontevaksi osaksi koulun arkea. Lisäksi tyttöjen poikia vähäisempään liikkumiseen täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Koulujen tulisikin tarjota juuri tytöille suunniteltuja liikkumisen mahdollisuuksia

Neural generators of the frequency-following response elicited to stimuli of low and high frequency: a magnetoencephalographic (MEG) study

The frequency-following response (FFR) to periodic complex sounds has gained recent interest in auditory cognitive neuroscience as it captures with great fidelity the tracking accuracy of the periodic sound features in the ascending auditory system. Seminal studies suggested the FFR as a correlate of subcortical sound encoding, yet recent studies aiming to locate its sources challenged this assumption, demonstrating that FFR receives some contribution from the auditory cortex. Based on frequency-specific phase-locking capabilities along the auditory hierarchy, we hypothesized that FFRs to higher frequencies would receive less cortical contribution than those to lower frequencies, hence supporting a major subcortical involvement for these high frequency sounds. Here, we used a magnetoencephalographic (MEG) approach to trace the neural sources of the FFR elicited in healthy adults (N = 19) to low (89 Hz) and high (333 Hz) frequency sounds. FFRs elicited to the high and low frequency sounds were clearly observable on MEG and comparable to those obtained in simultaneous electroencephalographic recordings. Distributed source modeling analyses revealed midbrain, thalamic, and cortical contributions to FFR, arranged in frequency-specific configurations. Our results showed that the main contribution to the highfrequency sound FFR originated in the inferior colliculus and the medial geniculate body of the thalamus, with no significant cortical contribution. In contrast, the low-frequency sound FFR had a major contribution located in the auditory cortices, and also received contributions originating in the midbrain and thalamic structures. These findings support the multiple generator hypothesis of the FFR and are relevant for our understanding of the neural encoding of sounds along the auditory hierarchy, suggesting a hierarchical organization of periodicity encoding

Yläkouluikäisten tyttöjen fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana

Tiivistelmä. Kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkielmamme tarkoituksena oli tarkastella lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta koulukontekstissa. Keskeisenä tavoitteena oli kuvata, miten fyysinen aktiivisuus muuttuu siirryttäessä alakoulusta yläkouluun, millainen on yläkouluikäisten tyttöjen fyysisen aktiivisuuden määrä koulupäivän aikana ja millaisia ovat sukupuolten väliset erot fyysisessä aktiivisuudessa. Lisäksi tehtävänä oli kuvata tyttöjen fyysisen aktiivisuuden erityispiirteitä. Koska useissa tutkimuksissa on todettu lasten ja nuorten fyysisen passiivisuuden lisääntyneen ja liikuntataitojen heikentyneen, aihe on ajankohtainen ja merkityksellinen. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on yhteydessä lisääntyneisiin terveysongelmiin ja aiheuttaa haasteita ja seurauksia niin oppilaalle itselleen kuin laajemmassa mittakaavassa koko yhteiskunnan tasollekin. Liikkuminen on myös erittäin tärkeää lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen kannalta. Ongelmaan puuttumisen kannalta etenkin koulu on merkittävässä roolissa, sillä se on paikka, joka tavoittaa kaikki ikäluokan lapset ja nuoret. Jotta negatiiviseen kehitykseen voidaan vaikuttaa koulussa, on tärkeää tuntea ne taustatekijät, jotka vaikuttavat yläkouluikäisten fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkielmamme osoittaa, että fyysinen aktiivisuus laskee merkittävästi siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Syynä tähän on muun muassa liikkumisen merkitysten muuttuminen. Tutkielma osoittaa myös, että pojat ovat tyttöjä fyysisesti aktiivisempia niin vapaa-ajalla kuin koulupäivän aikanakin. Tämän vuoksi olisi tärkeää saada lisättyä koulupäivään fyysistä aktiivisuutta lisääviä toimia, jotka mahdollistaisivat lisää liikkumisen mahdollisuuksia erityisesti tytöille. Koska fyysisen aktiivisuuden positiiviset vaikutukset oppimiseen ja terveyteen ovat kiistattomat ja useissa tutkimuksissa osoitettu, on koulupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden lisääminen perusteltua

X-ray Raman scattering study of aligned polyfluorene

We present a non-resonant inelastic x-ray scattering study at the carbon K-edge on aligned poly[9,9-bis(2-ethylhexyl)-fluorene-2,7-diyl] and show that the x-ray Raman scattering technique can be used as a practical alternative to x-ray absorption measurements. We demonstrate that this novel method can be applied to studies on aligned $\pi$-conjugated polymers complementing diffraction and optical studies. Combining the experimental data and a very recently proposed theoretical scheme we demonstrate a unique property of x-ray Raman scattering by performing the symmetry decomposition on the density of unoccupied electronic states into $s$- and $p$-type symmetry contributions.Comment: 19 pages, 8 figure